Profiili ja asetukset
Tili
Hallinnoi tiliä
Kirjaudu ulos
Maantiede

Helvetin portti kiinni – Turkmenistanin presidentti on määrännyt Darvazan kaasukraatterin sammutettavaksi

Turkmenistanin suosituin turistikohde on Darvazan leimuava kaasukraatteri, jonka syntyyn ei tiedetä syytä. Helvetin portiksi kutsuttu kuoppa on 70 metrin levyinen ja 30 metrin syvyinen.

27.1.2022 Apu

Turkmenistanin presidentti Gurbanguly ­Berdymuhamedov on määrännyt keskellä Karakumin autiomaata palavan kaasukraatterin sammutettavaksi. ­Helvetin portiksi kutsuttu Darvazan kaasukraatteri on 70 metrin levyinen ja 30 metrin syvyinen kuoppa, joka on roihunnut jo usean vuosikymmenen ajan.

Kraatterissa palaa tuhansia liekkejä, jotka syntyvät kraatterin reunoilta ja pohjasta purkautuvan metaanin joutuessa kosketuksiin ilmakehän hapen kanssa.

Paikka on Turkmenistanin suosituin turistikohde, jonka sulkemista presidentti perustelee ympäristö- ja terveyssyillä. Hän on ohjeistanut asiantuntijoita ­etsimään ratkaisun tulen sammuttamiseksi. Sama määräys annettiin jo vuonna 2010, mutta ratkaisua ei ole löytynyt. Vuonna 2018 presidentti nimitti kraatterin virallisesti ”Karakumin loisteeksi”, kertoo BBC.

"Epätodellinen ei ole tarpeeksi vahva sana. Se oli kuin tuliteatteri. Katsoi minne tahansa, näki tuhansia pieniä liekkejä. Pauhaavan ja suurpaineisen palavan kaasun ääni oli kuin suihkumoottorin. Savua ei ollut, liekit palavat puhtaasti."
Tutkimusmatkailija George Kourounis, National Geographic

Syy kraatterin syntyyn on mysteeri. Huhujen mukaan se sai alkunsa, kun ­neuvostoliittolaiset geologit etsivät paikalta öljyä ja osuivat maakaasutaskuun vuonna 1971. Kerrotaan, että geologit sytyttivät maavajoaman tuleen ajatuksena, että metaani sammuisi muutamien viikkojen aikana. Tarkoituksena oli estää metaanin vuotaminen ympäristöön.

Vuonna 2013 kraatterin syvyyksiin ­laskeutui kanadalainen tutkimusmatkailija George Kourounis, joka kuvaili kokemustaan National Geographicille.

– Epätodellinen ei ole tarpeeksi vahva sana. Se oli kuin tuliteatteri. Katsoi minne tahansa, näki tuhansia pieniä liekkejä. Pauhaavan ja suurpaineisen palavan kaasun ääni oli kuin suihkumoottorin. Savua ei ollut, liekit palavat puhtaasti.

Kourouniksen mukaan kukaan ei todella tiedä syitä kraatterin syntyyn. ­Paikallisten geologien mukaan maa ­saattoi romahtaa jo 1960-luvulla, mutta tuli syttyi vasta 1980-luvulla. Minkään­laisia raportteja tai virallisia asiakirjoja kraatterin synnystä ei ole löytynyt.

Seuraa Apu360:n WhatsApp-kanavaa

Koska jokaisella tarinalla on merkitystä.

Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirje tästä

Tulossa vain kiinnostavia, hauskoja ja tärkeitä viestejä.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt