Turkmenistanin presidentti Gurbanguly ­Berdymuhamedov on määrännyt keskellä Karakumin autiomaata palavan kaasukraatterin sammutettavaksi. ­Helvetin portiksi kutsuttu Darvazan kaasukraatteri on 70 metrin levyinen ja 30 metrin syvyinen kuoppa, joka on roihunnut jo usean vuosikymmenen ajan.

Kraatterissa palaa tuhansia liekkejä, jotka syntyvät kraatterin reunoilta ja pohjasta purkautuvan metaanin joutuessa kosketuksiin ilmakehän hapen kanssa.

Paikka on Turkmenistanin suosituin turistikohde, jonka sulkemista presidentti perustelee ympäristö- ja terveyssyillä. Hän on ohjeistanut asiantuntijoita ­etsimään ratkaisun tulen sammuttamiseksi. Sama määräys annettiin jo vuonna 2010, mutta ratkaisua ei ole löytynyt. Vuonna 2018 presidentti nimitti kraatterin virallisesti ”Karakumin loisteeksi”, kertoo BBC.

Syy kraatterin syntyyn on mysteeri. Huhujen mukaan se sai alkunsa, kun ­neuvostoliittolaiset geologit etsivät paikalta öljyä ja osuivat maakaasutaskuun vuonna 1971. Kerrotaan, että geologit sytyttivät maavajoaman tuleen ajatuksena, että metaani sammuisi muutamien viikkojen aikana. Tarkoituksena oli estää metaanin vuotaminen ympäristöön.

Vuonna 2013 kraatterin syvyyksiin ­laskeutui kanadalainen tutkimusmatkailija George Kourounis, joka kuvaili kokemustaan National Geographicille.

– Epätodellinen ei ole tarpeeksi vahva sana. Se oli kuin tuliteatteri. Katsoi minne tahansa, näki tuhansia pieniä liekkejä. Pauhaavan ja suurpaineisen palavan kaasun ääni oli kuin suihkumoottorin. Savua ei ollut, liekit palavat puhtaasti.

Kourouniksen mukaan kukaan ei todella tiedä syitä kraatterin syntyyn. ­Paikallisten geologien mukaan maa ­saattoi romahtaa jo 1960-luvulla, mutta tuli syttyi vasta 1980-luvulla. Minkään­laisia raportteja tai virallisia asiakirjoja kraatterin synnystä ei ole löytynyt.