Helena Petäistö: Koronan kolhima kulttuuriala

Toisena koronakeväänä Ranskasta nousee kaksi kuvaa: Lento­koneet tiukasti nauliintuneina Charles de Gaullen lentokentälle sekä kulttuuriväen valtaama Pariisin Odéon-teatteri. Jälkimmäisen edessä protestiliput liehuvat kuin opiskelijoiden mellakkakeväänä 1968. Ilmailun ja kulttuurin suurmaassa nuo kaksi alaa ovat kärsineet kaikkein eniten pandemian kourissa.

Nyt, kun eri puolilla Eurooppaa aletaan varovasti avata kulttuuritoimintoja, ranskalaiset ovat tyylilleen uskollisina ennakoineet sitäkin protestoimalla ja valtaamalla suljettuja kulttuurirakennuksia. Siitäkin huolimatta, ettei kulttuurialaa ole suinkaan unohdettu edes korona-aikana maassa, joka ylpeilee kulttuurisaavutuksillaan. Muuten maailman ensimmäinen kulttuuriministeri André Malraux kääntyisikin haudassaan.

Sekä presidentti Emmanuel Macron että nykyinen kulttuuriministeri Joselyne Bachelot ovat kärvistelleet koronan kourissa sairasvuoteella. He ovat alusta alkaen syytäneet tukea koko kulttuurin kirjolle, jottei koronapirulainen vain nujertaisi alaa, josta 1,3 miljooonaa ranskalaista saa elantonsa.

Odéonilla mielenosoittajat muistuttivat, että eniten kärsivät kulttuuritapahtumien keikkatyöläiset ja elävät esiintyjät.

Ranskassa on aina ollut Euroopan kattavin tukijärjestelmä, joka takaa korvaukset silloin, kun kulttuurikeikkailijalle tulee työhön tauko. Heille Macron teki vuodesta 2020 année blanchen, valkean välivuoden, jottei tuki katkeaisi ennen tämän vuoden loppua. Siihen kaivetaan 200 miljoonaa valtionkassasta.

Kysyin, miten lahjakas nuori näyttelijätuttavani Morgane Bontemps on pärjännyt. Raastavinta on epävarmuus siitä, milloin hän pääsee näyttelemään harjoittelun alla olevaa uutta rooliaan Pariisin Théâtre des Fontainessa. Taloudellisesti tilanne on tukien ansiosta mukiinmenevä.

Viime vuoden Opération l’Été culturel, kulttuurikesäoperaatio, toi alalle ensimmäiset 20 miljoonaa tukieuroa, ja niitä seurasi pian viisi miljoonaa euroa sosiaalista ensiapua työttömille artisteille.

Syksyllä tuli ensimmäinen apupaketti elokuva- ja audiovisuaaliselle alalle, sitten 30 miljoonaa festivaaleille, 7 miljoonaa luomistyöhön, 22 miljoonaa maakuntien artisteille ja lopulta 176 miljoonaa euroa kulttuurilaitoksille ja alalla eniten kärsiville. Edullista lainarahaa löytyi 469 miljoonaa euroa.

Loppusyksystä ulkonaliikkumiskiellosta kärsivät elokuva-ala ja artisteja käyttävät kulttuurimuodot saivat 115 miljoonan lisäavun.

Kun kirjakaupat joutuivat sulkemaan ovensa, korvasi valtio kirjojen lähetyskulut. Loppuvuodesta myönnettiin 40 miljoonaa historiallisten rakennusten kunnostamiseen ja 11 miljoonaa mainostuloja vaille jääneille lehdille. Maakunnat saivat vielä 160 miljoonaa kulttuuri-investointeihin.

Tänä vuonna apumuotoja on osittain toistettu, ja huhtikuussa touhukas ministeri Bachelot myönsi 100 miljoonan ”hätäapupaketin” alalle, jonka liikevaihto on romahtanut yli 30 prosenttia.

Ranska uskoo pelastaneensa sille tärkeän kulttuurialan. Varmaa on, ettei yleisöstä ole puutetta: ranskalaiset odottavat kärsimättöminä pääsyä kulttuuririentoihin, joiden suurkuluttajia he ovat aina olleet.