Apu

Muuttotappioista nousukauteen siirtynyttä Hankoa suosivat turistit ja etätyöläiset – mutta myös salakuljettajat

Muuttotappioista nousukauteen siirtynyttä Hankoa suosivat turistit ja etätyöläiset – mutta myös salakuljettajat
Muuttotappiosta kärsineessä Hangossa eletään uutta nousukautta. Koronavuosi toi kaupunkiin etätyöntekijöitä ja yhä enemmän kotimaanmatkailijoita. Mistä Hangon suosiossa on tarkemmin kysymys – ja onko suosiolla varjopuolensa?
Julkaistu: 5.7.2021

Esiintymislavalla on nainen, joka ensi silmäykseltä näyttää vankikarkurilta. Yllään hänellä on mustavalkoraidallinen haalariasu.

Aallot paukuttavat Eckerö Linen m/s Finlandian keulaa mutta tunnelma laivabaari Nosturin penkeillä on hilpeä, vaikka lähestyvä ukonilma kiihdyttää merenkäyntiä.

Nainen ei kuitenkaan ole vanki vaan Kira Marchan, Hangon matkailupäällikkö. Eikä pukukaan oikeasti ole vangin asu vaan entisaikojen hankolainen uimapuku.

Ei ole sattumaa, että lavalla on juuri Marchan. Hän puhuu yleisölle Hangosta, jonne risteilyaluskin on matkalla.

Hangossa on Suomen eteläisin elokuvateatteri, Olympia. Kesä on kaupungissa myös elokuvissa käymisen sesonkiaikaa – kiitos kakkoshankolaisten ja turistien.

Juuri nyt Hanko kiinnostaa kotimaanmatkailijoita. Eckerö Line risteilee kaupunkiin yhteensä kuusi kertaa tänä kesänä lauantaisin, kesätapahtuma Hangon Regatan aikana myös Viking Line. Kaupunkiin pääsee niin ikään helikopterikyydillä Helsingistä. Juna ja bussikin liikennöivät, totta kai. Puhutaan Hanko-hypestä, huumasta, joka elää ja voi hyvin monella mittarilla.

Mistä oikein on kyse?

Hankoon pääsee nyt risteilyllä

Eckerö Linen viestintäjohtaja Ida Toikka-Everi on kutsunut lehdistöä mukaan kesän ensimmäiselle risteilylle, joka kulkee Tallinnan kautta Hankoon ja lopulta takaisin Helsinkiin. Varustamossa alettiin puuhata uudenlaista kotimaanristeilyä helmikuussa 2021. Painetta toi vähäinen vapaa-ajan liikenne Viroon. Jotain oli keksittävä tilalle.

M/s Finlandian kokoiset suuret risteilijät eivät kuitenkaan voi noin vain pöllähtää mihin tahansa suomalaiseen satamaan. Hangossa oli sopiva paikka: vilkas rahtisatama, jonne risteilyalus pääsisi kiinnittymään määrätyllä vuorollaan. Lisäksi Hanko lukeutui niihin suomalaisiin kaupunkeihin, joihin risteilyn tuominen oli kaupallisesti järkevintä.

– Hangolla on vetovoimaa, jota korona on lisännyt, Ida Toikka-Everi sanoo.

Hän on itsekin ”kakkoshankolainen” – siis ihminen, joka omistaa kaupungista vapaa-ajan asunnon mutta on kirjoilla toisessa kunnassa. Espoolainen Toikka-Everi hankki perheineen runsas vuosi­kymmen sitten lomapaikan kaupungista. Tärkeää oli, ettei kakkoskodissa tarvinnut tehdä pihatöitä.

Tulliniemen rannassa voi bongata Hankoon kesällä saapuvat risteilylaivat. Alaspäin levenevä uimakoppi on myös tunnusomainen maamerkki Hangolle.

Toikka-Everi ei ole ainoa, joka ajattelee niin. Mökkien sijaan Hangosta ostetaan pääosin kerrostaloasuntoja, rivitaloja tai jopa omakotitaloja. Kiinteistövälitysalan Keskusliiton tilastojen mukaan asuntokaupassa on nyt jonkinlainen piikki. Viime vuonna Hangossa myytiin hiukan yli 200 asuntoa. Se on suhteellisen paljon: kymmenisen vuotta sitten kaupungissa myytiin asuntoja puolet vähemmän.

Risteilyturisti ei Hangon asuntokauppaa todennäköisesti pohdi. Kesäkuun 13. päivänä koronarajoitukset ovat vielä sellaiset, että Virosta kukaan ei pääse nousemaan risteilijän kyytiin.

Brunssipöydässä käy kuhina. Eckerö Linen tutkimusten mukaan suomalaiset ovat kaivanneet risteilyiltä juuri seisovaa pöytää. Ja jos maskeja ja käsidesipulloja ei ota huomioon, on kuin koronaa ei olisi koskaan ollutkaan.

Hanko – Suomen Miami vai Bretagne?

Se tiedetään, että tavallisten turistien lisäksi Hanko vetää puoleensa julkisuuden henkilöitä. Esimerkiksi Kimi Räikkönen, entinen jääkiekkoilija Teemu Selänne ja fitness-urheilija ja malli Sofia Belórf ovat Hangon-kävijöitä. Häitään Hangon Casinolla on juhlinut esimerkiksi jalkapalloilija Teemu Pukki. Kaupungin ilmeeseen kuuluvat myös loisteliaat huvijahdit.

Vaikuttaa siltä kuin Hanko olisi Suomen Miami, jonne rikkaat ja kuuluisat tulevat näyttäytymään sekä juhlimaan.

– En ole ihan samaa mieltä, Kira Marchan sanoo.

– Hanko on Suomen etelä.

Marchanin mielestä Hanko muistuttaa enemmän Ranskan Bretagnea. Tunnelman löytääkseen ei tarvitse kuin käydä Kappelisatamassa. Se on toisella puolella kaupunkia ja ihan erilainen kuin vierasveneistään tunnettu Itäsatama.

Kappelisatama on palanen rauhallista Hankoa. Punaiset venevajat ovat yksityiskäytössä.

M/s Finlandia kiinnittyy Länsisataman laituriin vasta iltapäivän puolella. Saattajana on ollut hinaaja, jonka kapteeni on tilannut avuksi ukonilman takia.

Matkustajien on määrä siirtyä laivalla charter-busseihin ja niillä Hangon keskustaan. Ihmiset pakkautuvat autokannelle johtaviin rappukäytäviin, osa humalassa. Turvaväleistä on mahdoton pitää kiinni, eikä kaikilla ei ole maskeja päässä. Pariskunta suutelee kiihkeästi samalla, kun joukko vanhuksia koettaa päästä hissillä oikeaan kerrokseen. Hiki valuu useamman kuin yhden ohimoilla.

Ulkona matkustajia tervehtii Suomen kesä – ja sade. Toikka-Everi ohjaa joukon pikkubussiin, jonka on määrä kuljettaa mediaa kaupungin kiinnostavimpiin kohteisiin.

Kappelisatama kieltämättä on kuin toinen maailma. Vain lintujen viserrys rikkoo hiljaisuutta, ja punaiset venevajat kököttävät vedenrajassa tyyninä. Poukamassa ei turisteja saati ökyveneitä näy.

Ovatkohan hankolaiset rauhaa rakastavia, yksityisyyttä arvostavia ihmisiä?

– Jos pitää yleistää, sanoisin, että ovat.

Hangon matkaoppaaksi opiskellut, Espoossa asuva Lenita Sandell on alun perin kotoisin Hangosta. Hän on vuosia ollut kakkoshankolainen, mutta nyt hän järjestää virallista paluumuuttoa kaupunkiin. Kappelisataman miljöö kuuluu hänen aamulenkkimaisemiinsa.

Näin vastaa Lenita Sandell, Hangon matkaopas, joka on liittynyt seuraamme. Espoolainen Sandell on hänkin Hangon kakkosasukas ja alun perin kotoisin täältä. Nokialla Global Event Managerina työskentelevä Sandell on tehnyt jo 15 kuukauden ajan etätöitä Hangosta. Hänen mielestään paikallisten ja kakkosasukkaiden symbioosi sujuu hyvin.

– Mutta veronmaksajia tarvittaisiin lisää, hän sanoo.

Suomen toiseksi suurin villa-alue

Suurelle yleisölle ehkä kaikkein tunnetuinta Hankoa on kaupungin pitsihuvila-alue. Se avautuu, kun kulkee Appelgrenintietä ohi Hangon Casinon ja ankkalammen, jonka rannalla kököttää venäläisten naisten jumppahuoneen virkaa aikanaan toimittanut rakennus. Nykyään siinä on sisustuskauppa.

Ranskalainen chanson-­musiikki soi kaiuttimista Hangon Casinon taka­pihalla. Alun perin Hangon merikylpylän rakennus sijaitsi kasinorakennuksen vieressä.

Alue tunnetaan Kylpyläpuistona, sillä kaupunkiin rakennettiin merikylpylä vuonna 1878. Hulppeita huviloita rakennuttivat myös varakkaat venäläiset. Sandell kertoo, että alue on Turun Ruissalon jälkeen Suomen suurin villa-alue. Osassa huviloista on majoitustoimintaa, mutta yksityiskäytössä oleviin villoihin ei pääse. Siksikin Hangon viehätystä on etsittävä myös muualta. Sandellin mielestä se on luonto.

Hangossa on 130 kilometriä rantaviivaa, 30 kilometriä hiekkarantaa ja noin 90 saarta ja luotoa. Se selittää osaltaan sitä, miksi Hanko on niin suosittu kesäkohde.

Hiekkarantamaisemasta saa käsityksen Tulliniemen rannassa, jossa viihtyvät nykyään erityisesti leijasurffaajat. Rannassa tuulen todella tuntee. Horisontissa siintää Merisäästä kaikille tuttu Russarö, puolustusvoimien käytössä oleva majakkasaari. Sotahistoria on Hangossa muutenkin läsnä – ja vain yhden sukupolven päässä.

Ravintoloitsija Timo Ojanaho kunnosti ja uudisti Hangon Casinon muutama vuosi sitten. Sitä ennen vuonna 1879 rakennettu rakennus oli päässyt ränsistymään.

Talvisodan jälkeen Neuvostoliitto sai Hangonniemen tukikohdakseen. Noin 8 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa ja lähtemään evakkoon. Merisotilaallisen tukikohdan vuokra-ajan piti olla 30 vuotta, mutta se kutistui noin kahteen vuoteen. Vuonna 1941 neuvostoliittolaiset alkoivat vetäytyä kaupungista ja räjäyttivät viime töikseen graniittisen vesitornin.

Mannerheim oli aikoinaan yrittäjänä Hangossa

Jotain ranskalaistakin Hangossa on. Ehkä se johtuu siitä, että laguunimaista Kolalahden rantaa kutsutaan Bellevuen rannaksi. Kun sitä kulkee tarpeeksi pitkälle, päätyy ennen pitkää kesäkahvilana ja tilausravintolana toimivalle Neljän Tuulen Tuvalle.

Vuosina 1927–1933 Carl-Gustav Emil Mannerheim omisti rakennuksen ja toimi siellä yrittäjänä. Siitä muistuttavat Marskin kuvat, jotka koristavat kahvilan seinämää. Ravintolan tuolit ovat myös perua Mannerheimin ajoilta.

Miksi Mannerheim halusi vetäytyä juuri tänne, Pienelle Mäntysaarelle, hankolaista kahvilaa pitämään?

Toki saaristolaiset tykkäävät jutella, vaihtaa sanaa, mutta se on eri asia kuin puuttua toisten ihmisten tekemisiin. Ehkä juuri siksi julkkiksetkin viihtyvät kaupungissa niin hyvin.

Ravintolan yrittäjällä Kaj-Eric Knichterillä, tuttavallisemmin ”Nixulla”, on näkemyksensä asiasta:

– Hankolaiset antoivat hänen olla rauhassa.

Ylipäätään sellainen asenne kuvaa hänen mielestään hankolaisuutta aika hyvin. Knichterin mielestä hankolaisuuden ydin on ”positiivisessa negatiivisuudessa”.

– Ei välitetä ottaa kantaa ja urputtaa.

Toki saaristolaiset tykkäävät jutella, vaihtaa sanaa, mutta se on eri asia kuin puuttua toisten ihmisten tekemisiin. Ehkä juuri siksi julkkiksetkin viihtyvät kaupungissa niin hyvin. Vaikka olisi kuinka tunnettu henkilö, paikallisiin tapoihin ei kuulu, että kukaan tulisi pummaamaan selfieitä. Nixu miettii, että hankolaiselle se voi olla kunnia-asia.

En mää kyl mee, saatetaan ajatella.

Väkiluku on vähentynyt, mutta muuttuuko trendi?

Hangon väkilukua kuvaava graafi on harvinaisen selkeää luettavaa: vasemmasta yläkulmasta oikeaan alanurkkaan etenevä viiva. Kun vuonna 1988 Hangossa asui vielä yli 11 500 ihmistä, oli kaupungin väkiluku vuonna 2020 enää hieman yli 8 000.

Luvut vaikuttavat huolestuttavilta. On soitettava kaupunginjohtajalle ja kysyttävä, mikä tilanne oikein on.

Denis Strandell kertaa ensin faktat: on totta, että viimeisen 30 vuoden aikana Hangon väkiluku on pudonnut noin 3 000:lla. Mutta viimeinkin ilmoilla on merkkejä siitä, että laskusuuntainen trendi saattaisi olla kääntymässä.

– Tänä vuonna tähän mennessä Hangon väkiluku on kasvanut noin 75 hengellä. Silti on liian aikaista sanoa, että tässä olisi trendimuutos ja nyt se lähtee kasvamaan, Strandell sanoo.

Strandellin äänestä kuitenkin kuulee innostuksen:

– Olen odottanut tätä vuosikausia.

Hangolla menee paperilla ihan hyvin. Työpaikkoja on 1,09 jokaista hankolaista kohden, mikä on verrattain hyvä luku Suomessa. Ongelmana on ollut, että kaikille ammattiryhmille ei löydy kaupungista töitä. Jos nuori muuttaa opiskelemaan oikeustiedettä Helsinkiin tai Turkuun ja haluaisi sen jälkeen palata kaupunkiin, hänen työllistymismahdollisuutensa Hangossa ovat heikot. Jos taas haluaa luoda uran satamatyöntekijänä, töitä on yllin kyllin.

– Nuoret aiheuttavat meille luontaista muuttotappiota, Strandell sanoo.

Kaupungissa asuu kourallinen ihmisiä, jotka eivät katso vapaa-ajan asumisen kehityshankkeita hyvällä.

Vauhtia suotuisaan kehitykseen on antanut korona – ja tarkemmin Hankoon etätyötä tekemään tulleet kakkoshankolaiset. Tarkkoja tilastoja kakkoshankolaisten määrästä kaupungilla ei ole, mutta Strandellin mukaan kaupungissa on ”useita tuhansia” vapaa-ajan asuntoja.

– Se on kompensoinut kaupungin taloutta, olkoonkin, että vapaa-ajan asujista et saa tuloveroa. Mutta saat kiinteistöveroa ja ostovoimaa kaupunkiin, mikä sitten luo edellytyksiä yritystoiminnalle ja palveluiden kehittymiselle.

Aivan kaikki Hangossa eivät ajattele niin. Kaupungissa asuu kourallinen ihmisiä, jotka eivät katso vapaa-ajan asumisen kehityshankkeita hyvällä.

Strandell nostaa esiin kaupungin kaavoja koskevat valituskierteet. Hangossa on yhä alueita, joissa vakituinen asuminen ei onnistu. Tällainen on esimerkiksi muutama vuosi sitten valmistunut Tehtaanniemen uudiskohde, jossa uusi kaava ei ole saanut valitusten takia lainvoimaa.

Merikaalia (Crambe maritima) tavataan Manner-Suomessa vain Hangossa, sillä kasvi menestyy vain niillä alueilla, joilla meriveden suolapitoisuus on vähintään kuusi promillea. Se kasvaa noin puolimetriseksi.

– Näin ollen siellä asuu ihmisiä, jotka eivät voi maksaa veroja Hankoon, vaikka haluaisivat. Nämä ovat epäkohtia, joita meidän pitää pystyä korjaamaan pikku hiljaa, kun se on mahdollista, Strandell sanoo.

Veneilyonnettomuus järkytti

Viime kesänä Hangossa todistettiin hirveä onnettomuus. Poker Run -veneilytapahtumassa kuoli alakouluikäinen lapsi, kun tapahtumaan osallistunut vene ja merialueella ollut huvivene törmäsivät. Myös toinen ihminen loukkaantui.

Poliisi epäilee kahta veneenkuljettajaa liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, kuolemantuottamuksesta ja vammantuottamuksesta. Myös neljää tapahtuman järjestäjää epäillään kuolemantuottamuksesta ja vammantuottamuksesta. Ennen juhannusta poliisin esitutkinta oli loppuvaiheessa.

Tapahtuman verkkosivuilla todetaan, että Poker Run aiotaan järjestää myös tänä vuonna.

– Kun tällaisia onnettomuuksia tapahtuu, pitää miettiä, miten reagoidaan seuraavaan tapahtumaan, ettei vastaavanlaista pääse uudestaan tapahtumaan, komisario Markus Ramstedt Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksesta.

– Viime vuoden tapahtumassa oli puutteita riskien arvioinnissa ja ennakoinnissa. Tänä vuonna tullaan esimerkiksi varmistamaan, että näihin seikkoihin kiinnitetään erityisen tarkasti huomiota.

THL:n mukaan Hankoon salakuljetetaan Latviasta Viron kautta amfetamiinia, kokaiinia ja Subutexia.

Turma oli Ramstedtin mukaan siinä mielessä poikkeuksellinen, että vastaavaa onnettomuutta yleisö­tapahtuman aikana ei ole ennen Suomen vesialueella tapahtunut.

Kaiken kaikkiaan Hanko on hänen mielestään kuitenkin turvallinen kesäkaupunki. Poliisille tulevat hälytystehtävät ovat sellaisia kuin suomalaisessa kaupungissa kesäisin sopii olettaa: alkoholiin liittyvää häiriökäyttäytymistä tapahtumien yhteydessä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen huumeita koskevan raportin (2020) mukaan Hankoon salakuljetetaan Latviasta Viron kautta amfetamiinia, kokaiinia ja Subutexia Suomeen. Ramstedtin mukaan huumerikollisuuden tilastot eivät kuitenkaan pomppaa esiin muihin kaupunkeihin verrattuna millään erityisellä tavalla.

– Tietysti Hanko on satamakaupunki ja sataman kautta tulee varmasti Suomeen tavaraa, jonka ei pitäisi tulla. Mutta vaikka Hanko on satamakaupunki, se ei näy huumausaineiden käytössä katukuvassa, Ramstedt sanoo.

"Mitä enemmän täällä käy, sitä enemmän arvostaa sesongin ulkopuolista Hankoa"

Hangon ydintä on vielä etsittävä yhdestä tärkeästä paikasta, nimittäin kaupungin keskustasta. Voisiko se sijaita nimensä mukaisesti siellä?

Vuorikadun kävelykadulla on yksityisiä kivijalkaliikkeitä, mukaan luettuna mennyttä aikaa huokuva elokuvateatteri Kino Olympia. Kaksi naista tutkii elokuvien mainosjulisteita. Ovatkohan he paikallisia?

Kakkoshankolaisia, kaksikko korjaa. Äiti ja tytär, Riitta ja Krista Linko, hankkivat vapaa-ajan asuntonsa kaupungista vuonna 2017. Riitta käy Hangossa enemmän, miltei joka viikonloppu.

Tytär ja äiti, Krista ja Riitta Linko, ovat kakkoshankolaisia. – Mitä enemmän täällä on käynyt, niin sitä enemmän arvostaa sesongin ulkopuolista Hankoa, sanoo Riitta Linko.

Hän mainitsee Hangon valttikortiksi luonnon, meren, mutta myös paikallisen kirjaston.

– Mitä enemmän täällä on käynyt, niin sitä enemmän arvostaa sesongin ulkopuolista Hankoa.

Yhtenä päivänä Riitta Linko vei pyöränsä huoltoon. Joukko vanhempia miehiä istui lähistöllä parantamassa maailmaa. Tämä on tällainen pappadagis, olivat miehet huikanneet.

Ehkä Hangon ydin on tällaisissa kohtaamisissa ja hetkissä. Merellä mutta myös maalla, jossa on kaupungin parhaat puolet.

Kommentoi »