
Esidiabetes ei oireile, mutta vaarat ovat todellisia – Lääkäri neuvoo, miten pysäytät salakavalan tilan
Esidiabetes on varoitusmerkki: varsinainen tyypin 2 diabetes on puhkeamassa. Jos tilan antaa jyllätä, seuraukset ovat vakavat. Oikeilla toimilla siitä voi kuitenkin parantua täysin, sanoo diabetologi Atte Vadén.
1. Mikä on esidiabetes?
Esidiabetekseksi kutsutaan tilaa, jossa verensokeritasot eivät ole enää normaalit, mutta eivät myöskään yhtä korkeat kuin diabeteksessa. Yleisin syy tähän on insuliinin toiminnan heikentyminen eli insuliiniresistenssi. Siitä seuraa, että elimistö ei kuljeta sokeria tehokkaasti solujen sisälle, vaan sitä jää verenkiertoon. Näin verensokeri nousee.
Insuliiniresistenssi kielii yleensä, että ongelmia on muuallakin. Usein viskeraalista rasvaa eli sisäelinrasvaa on liikaa ja hyvän HDL-kolesterolin määrä veressä laskee. Samalla maksa varastoi itseensä ylimääräistä sokeria ja alkaa rasvoittua. Jossain vaiheessa varasto tulee täyteen, ja maksa alkaa vapauttaa sokeria verenkiertoon. Silloin paastosokeri nousee.
Sisäelinrasva ja maksan rasvoittuminen aiheuttavat elimistössä matala-asteista tulehdusta. Verisuonten vointi heikkenee. Ne jännittyvät, eivätkä osaa enää rentoutua. Verensokerin nousukin jäykistää verisuonia. Verenpaine alkaa nousta.
Kaikesta tästä seuraa kohonnut riski sydän- ja verisuonisairauksiin.
2. Onko minulla esidiabetes?
Esidiabetesta voi epäillä, jos on ylipainoa, vyötärölihavuutta, syö epäterveellisesti ja liikkuu vähän. Varmuuden saa menemällä lääkäriin ja verikokeisiin. Kyseessä on esidiabetes, jos aamulla ennen ruokailua mitattava paastosokeriarvo on 6–7 millimoolia litrassa. Normaali arvo on alle 6 ja diabeteksen raja on 7.
Elimistön sokeroitumisesta kertova pitkäaikainen verensokeri eli sokerihemoglobiini B-HbA1c on esidiabeteksessa 42–48 millimoolia moolissa. Aterian jälkeistä verensokeria mittaava sokerirasituskoe taas kertoo tilasta, jos se on 7,8–11 millimoolia litrassa.
3. Miten se eroaa diabeteksesta?
Suomessa on arviolta puoli miljoonaa tyypin 2 diabeetikkoa ja satojatuhansia esidiabeetikkoja. Osa sairastaa näitä tietämättään.
Esidiabetes kertoo, että tyypin 2 diabetes on tulossa. Elimistössä tapahtuu samoja asioita, mutta tila ei ole vielä yhtä vakava. Esidiabeetikolle ei ole ehtinyt kehittyä tyypin 2 diabeteksen aiheuttamia lisäsairauksia, kuten silmänpohjien muutoksia, hermojen vaurioita tai munuaisongelmia.
4. Mistä esidiabetes johtuu?
Merkittävä ongelma on se, että saa liikaa energiaa suhteessa kulutukseen. Silloin paino nousee ja elimistön täytyy varastoida ylimääräinen rasva jonnekin.
Osa ihmisistä lihoo terveemmällä tavalla. Heillä rasva varastoituu ihonalaiseen kudokseen, kuten takapuoleen ja reisiin. Toiset eivät ole yhtä onnekkaita. Heillä rasva kertyy vatsan seudulle eli sisäelinten ympärille. Silloin alkaa seurata ongelmia. Jos vyötärönympärys on miehillä yli 100 senttimetriä ja naisilla yli 90, terveysriskit kasvavat.
Geenit vaikuttavat siihen, mihin ylimääräiset kilot sijoittuvat. Tämän hetken ymmärryksen mukaan myös ravinnon laadulla on luultavasti merkitystä. Jos syö terveellistä ruokaa liikaa, rasva asettuu herkemmin ihon alle. Jos ylikalorit tulevat alkoholista, sokerista, höttöhiilareista ja tyydyttyneestä rasvasta, vyötärönympärys kasvaa.
On kuitenkin pieni joukko esidiabeetikkoja, joiden tila johtuu haiman toiminnan heikkenemisestä. Heillä elintavat voivat olla täysin kunnossa, mutta haima vain väsyy, eikä tuota enää tarpeeksi insuliinia.
5. Millaisia oireita tulee?
Esidiabetes on täysin oireeton tila. Samoin on usein tyypin 2 diabeteksen laita. Nämä ovat hiljaisia tappajia. Sokerien täytyy olla reilusti koholla tai heilahdella rajusti, ennen kuin oireita tulee. Elimistö myös tottuu hiljalleen kohonneeseen verensokeriin. Sama sokeriarvo, joka saisi terveen ihmisen nukahtamaan seisaaltaan, ei välttämättä tunnu korkeisiin sokereihin tottuneella diabeetikolla mitenkään.
Hyvä uutinen on, että esidiabeteksesta voi parantua täysin. Sama on mahdollista myös tyypin 2 diabeteksessa, jos se todetaan varhaisessa vaiheessa, eikä valtimosairauksia ole vielä ehtinyt kehittyä.
6. Kannattaako syömistapoja muuttaa?
Esidiabeteksen pitäisi olla viimeinen herätys: nyt on tehtävä jotain elintavoille. Ravinnolla on siinä suuri merkitys.
Avainasemassa ovat kasviksista, marjoista, palkokasveista ja hedelmistä saatavat liukenevat ravintokuidut, jotka ravitsevat suoliston hyviä bakteereja. Nämä tuottavat ohutsuolessa lyhytketjuisia rasvahappoja, jotka rauhoittavat tulehdusta.
Ne myös lisäävät elimistön energiatehtaiden, mitokondrioiden, aktiivisuutta. Tiedetään, että jos mitokondriot eivät toimi tehokkaasti, ihminen lihoo helpommin.
Täysjyväviljojen kuidut taas auttavat suolta toimimaan hyvin. Omega-3-rasvahapot hillitsevät tulehdusta ja pitävät verisuonia kunnossa. Niitä saa muun muassa rasvaisesta kalasta, saksanpähkinöistä ja pellavansiemenistä.
Hiilihydraattien määrä pitäisi suhteuttaa kulutukseen. Ne ovat kuin bensaa autolle: niitä tarvitaan polttoaineeksi. Jos ei liiku tarpeeksi, hiilihydraatit varastoituvat rasvaksi.
Proteiinia tarvitaan lihasten rakennusaineeksi. Lihasmassa auttaa pysymään toimintakykyisenä ja kuluttaa energiaa.
7. Millainen liikunta auttaa?
Aivojen, sydämen ja verisuonten näkökulmasta parasta on säännöllinen aerobinen kuntoliikunta. Jos haluaa terveen sydämen 80-vuotiaana, pitää käydä lenkillä viisikymppisenä. Hyvää aerobista liikuntaa ovat myös uinti, hiihto ja tanssi.
Aerobinen liikunta tasoittaa myös verensokeria. Jos on syönyt runsaasti, pieni kävely aterian jälkeen kuluttaa pois ylimääräistä verensokeria. Pienikin kävely auttaa siksi, että verenkierrossa on yleensä hyvin pieni määrä sokeria, vain noin neljä grammaa. Sen kuluttamiseen ei tarvita paljon.
Lihaskunto on sekin tärkeää. Lihaksia pitäisi harjoittaa kahdesti viikossa.
Vaikka esidiabetesta hoidetaan ennen kaikkea elintapojen muutoksella, lääkkeitäkin on. Metformiini laskee verensokeria. Se voi myös auttaa painonhallinnassa. Lääke ei kuitenkaan poista elintavoista johtuvan ongelman juurisyitä, eikä pysäytä taudin etenemistä.
Toinen lääke esidiabeteksen ehkäisyyn on liraglutidi, joka on glp-1-suolistohormonilääke. Se laihduttaa enemmän kuin metformiini ja osaa potilaista voimakkaasti.
Asiantuntija: diabetologi ja yleislääketieteen erikoislääkäri Atte Vadén, Mehiläinen
