Tuulilasi

Ensipuraisu e-up:iin - sata kilsaa satasen vauhdilla



Ensipuraisu e-up:iin - sata kilsaa satasen vauhdilla

Volkswagen e-up! on perinteisen trendikäs neljän hengen sähköauto.
Teksti Vesa Linja-aho
Kuvat Vesa Linja-aho

Nissanin ja Teslan jälkeen on testivuorossa eurooppalainen menopeli, Volkswagenin e-up!, joka irtoaa omaksi 29 kiloeurolla. Vertailun vuoksi: tavallisen bensa-up!:n automaattivaihteilla saa 15 kiloeuroa pulittamalla, joten sähköautosta saa kirjaimellisesti pulittaa tuplahinnan. Vakionopeudensäätimen, parkkitutkan ja ajotietokoneen sisältävä tekniikkapaketti maksaa 500 euroa ja kattoluukku 900 euroa; molemmat löytyvät tästä yksilöstä.

E-upissa on hillityn perinteinen muotoilu, jos vertaa vaikkapa mittaristoa Leafin scifihenkiseen vastaavaan.

Suuntaa-antavassa toimintamatkatestissä lähdin ajelemaan täysillä akuilla kotipihasta (6 km taajama-ajoa ennen moottoritietä) kohti Turkua ja laitoin vakionopeudensäätimen sataseen (gps:n mukaan 96 km/h). Lähtiessä auto ennusti 141 kilometrin toimintamatkaa – joka varmasti pitäisikin paikkansa 60-70 km/h nopeuksilla ajeltaessa.

27 kilometrin taipaleen jälkeen akkua oli jäljellä 75 prosenttia. Lohjan ABC:n kohdalla päädyin tekemään käännöksen kotiinpäin, kun akkua oli jäljellä 55 prosenttia ja seuraavaan liittymään matkaa yli 10 kilometriä. Akku oli mittarin mukaan puolillaan 55 kilometrin kohdalla, eli siitä voisi karkeasti arvioida toimintamatkaksi 110 kilometriä, ja samaa mieltä oli auton oma toimintamatka-arvio, joka näytti 54 kilometriä.

Akkumittarin siirtyessä punaisen tuntumaan matkaa oli taitettu tasan 100 kilometriä, josta 94 kilometriä oli ajettu (kolmea rekan ohitusta ja yhtä mennen tullen ollutta siltatyömaata lukuunottamatta) 100 km/h. Tälläkin vekottimella onnistuu siis vaikkapa Raumalle ajaminen, kunhan lähtee täysillä akuilla kohti Piihovin ABC:ta ja tarvittaessa loppumatkasta keventää "kaasu"jalkaa.

Akun varauksen lähestyessä viittä prosenttia, ajoneuvo rajoittaa ensin maksimitehoa ja lopulta maksiminopeutta. Akku ei ainakaan lopu yllättäen. Ajelin vielä huvikseni pikkuteitä kunnes mittari näytti nollaa ja toimintamatka kolmea kilometriä:

Jos unohdetaan se (kaikkia perussähköautoja koskeva) seikka että valmistusmäärät ovat pieniä ja hinnat sen mukaisia, ainoa varsinainen pettymys e-upissa oli se, että se on rekisteröity neljälle, joten suorastaan hävettää oma tyhmyys, kun olin siirtänyt turvaistuimet takapenkille vain todetakseni sen jälkeen että keskelle juuri ja juuri mahtuvalle puolisolle ei löydy turvavyötä:

Toinen pettymys tuli pikalatausverkoston harvuudesta: siinä missä Leafille löytyi useampikin maksuton (lue: ABC:n kahviostoksilla maksettava) pikalaturi muutaman kilometrin päästä kotoa, e-up käyttää combo-pistoketta, joista lähin toimintakuntoinen löytyi Tikkurilasta. Mutta latauksesta lisää ensi viikolla!

Auton käyttöliittymä oli VAG-konsernin menopeleihin tottuneelle kotoisa vasemmalta löytyvine viiksivakionopeudensäätimineen ja viisarimittareineen. Ulottuvuudet on helppo hahmottaa ja muiden sähköautojen tapaan auto lähtee valoista iloisesti, vaikka tehoa on vain 82 hevosvoimaa. Talviautoilijalle kiva yllätys on lämmitettävä tuulilasi – muita talviajo-ominaisuuksia (joista mielenkiintoisin on tietysti nollakelin tai 15 asteen pakkasen vaikutus toimintasäteeseen) ei valitettavasti näin kesäkuussa pääse kokeilemaan tien päällä. 

Jos ja kun jäi kysyttävää, kysy kommenttilaatikossa!

Julkaistu: 21.6.2015