Digitaitojen opettelu on aivoille hyödyllistä harjoitusta – Näin vältät algoritmien haitat

1. Onko aivoille hyvä juttu, että on elänyt lapsuutensa ennen digiaikaa?

Monet ennen digiaikaa syntyneet ovat eläneet aivojen kannalta paremman lapsuuden kuin myöhemmät sukupolvet. He ovat liikkuneet enemmän, rymynneet metsissä, kiipeilleet puissa, polkeneet pyörällä poluilla ja tehneet monenlaisia kädentöitä, kuten neuloneet sukkia, hakanneet halkoja tai peranneet kalaa. Tämän tähden heillä on paremmat motoriset taidot ja tasapaino kuin niillä, jotka ovat viettäneet lapsuuttaan sohvalla ruutua katsoen.

Aivojen rakenteet ja kapasiteetti kehittyvät fyysisen tekemisen kautta. Siksi lapsuudessa tehdyt asiat vaikuttavat suoraan siihen, miten toimintakykyinen ihminen on ikääntyessään. Kun on vahvistanut motorisia taitoja ja tasapainoa lapsena, aivot muistavat sen vanhetessa. Jos on esimerkiksi tottunut aikoinaan kävelemään epätasaisilla metsäpoluilla, se on helpompaa myös vanhempana – ja toisinpäin.

2. Mikä digimaailmassa on epäterveellistä aivoille?

Digitalisaation suurimpia terveyshaittoja on istumisen lisääntyminen. Ihmisen elimistöä ei ole luotu istumaan pitkään. Kun jämähtää tuoliin, verenkierto heikkenee. Se on haitallista aivoille, sillä niissä on paljon pieniä verisuonia ja ne ovat riippuvaisia hyvästä verenkierrosta. Mitä paremmin aivojen verenkierto toimii, sitä paremmin aivot voivat.

Isojen lihasryhmien käyttö on todella tärkeää aivoille, sillä se parantaa verenkiertoa. Siksi kannattaa nousta säännöllisesti puuhailemaan muuta eikä uppoutua pitkiksi ajoiksi sohvalle netin tai somen maailmaan. Televisio-ohjelmissa on usein vartin välein mainoskatkoja, jotka kannattaa hyödyntää jaloitteluun. Samaa taktiikkaa tulisi käyttää myös nettiselailussa. Ylös vartin välein siis, niin aivot kiittävät.

3. Miksi koukuttavat algoritmit ovat uhka etenkin ikääntyville?

Digimaailmassa kasvaneet nuoret puhuvat paljon somen ja netin koukuttavuudesta. Nuorille on muodikasta pitää taukoa sovelluksista, ja he huomaavat helposti, jos niihin menee liikaa aikaa. Vanhemmat ihmiset eivät välttämättä huomaa aina niin tarkasti, miten algoritmit vaikuttavat itseen.

Algoritmeihin suhtautumisessa kannattaakin ottaa mallia nuorista. Some on suunniteltu koukuttavaksi ja viihdyttäväksi. Pahimmillaan tämä voi johtaa siihen, että viettää turhan paljon aikaa kotona koiravideoita katsellen. Se on haitallista, koska silloin tulee helposti tehtyä vähemmän asioita ja tavattua harvempia ihmisiä ja myös liikkuminen vähenee.

Diginatiiveilta kannattaa omaksua myös kriittisyys nettiä ja somea kohtaan. Nuoret käyttävät paljon digilaitteita ja osaavat siksi digimaailman lainalaisuudet. He ovat usein hyvin epäileväisiä ja kritisoivat digijättejä. He eivät ota informaatiota automaattisesti totena, vaan osaavat epäillä outoja tietoja valeuutisiksi ja huomata vaikuttamisyritykset.

Kun on kasvanut toisenlaisessa maailmassa ja tottunut luottamaan uutislähteisiin, saattaa olla netissä joskus turhan sinisilmäinen. On hyvä muistaa, että netissä vastaan tullut tieto ei välttämättä ole aina luotettavaa.

4. Lisääkö digitaalisuus yksinäisyyttä?

Digimaailma voi sekä lisätä että vähentää yksinäisyyttä. Tähän vaikuttaa se, miten somea ja sovelluksia käyttää. Ihmiset ovat laumaeläimiä, jotka tarvitsevat toistensa seuraa.

Jos ei tapaa muita ihmisiä, aivoihin syntyy puutostila. Se koskee kaikkia aistijärjestelmiä. Näköaisti kaipaa nähdä muiden kasvojen ilmeitä, kuuloaisti kuulla puhetta ja tuntoaisti toisen ihmisen kosketusta. Yksinäisyys on yhteydessä moniin ongelmiin. Se voi huonontaa ruokahalua, vähentää liikkumista ja heikentää sairauksista toipumista.

Haitallista on, jos digilaitteet saavat jäämään kotiin ja vähentävät siten sosiaalisia kontakteja. Vuorovaikutukseksi ei riitä, että katselee sosiaalisessa mediassa toisten ihmisten elämää sivusta.

Toisaalta sosiaalinen media ja netti tarjoavat huikeita mahdollisuuksia löytää ystäviä ja kaltaisiaan. Siellä on valtavasti ihmisiä, joilla on samoja kiinnostuksen kohteita. Niitä voivat olla vaikkapa käsityöt, matkustaminen, nikkarointi tai puutarhanhoito.

Somessa kannattaa myös jakaa omaa elämäänsä eikä vain seurata muita. Tutkimusten mukaan siellä voi näin paremmin. Lisäksi kaltaistensa löytäminen on helpompaa, jos kertoo jotain itsestään ja elämästään. Kun digimaailmaa käyttää tällä tavoin, se voi ehkäistä yksinäisyyttä.

5. Voiko digitalisaatio auttaa ehkäisemään muistisairauksia?

Aivot ovat oppimiskone, ja kaikki uuden oppiminen tekee niille hyvää. Uuden oppimista kannattaisi jatkaa koko elämän ajan. Näin aivot pysyvät virkeinä.

Myös digitaitojen opetteluun voi soveltaa tätä näkökulmaa. Vaikka puuha voi tuntua joskus tahmealta, se on aivoille hyödyllinen harjoitus. On hyvin terveellistä asettua oppijan asemaan ja uskaltaa myöntää, ettei vielä osaa jotain, vaan vasta opettelee.

Tässä auttaa uteliaisuus, joka on aivotutkimuksessa uusi trendi-ilmiö. Uteliaisuus auttaa oppimaan uutta ja muistamaan oppimansa. Aivoille on terveellistä olla utelias ja halukas oppimaan.

6. Millaiset sovellukset tekevät hyvää aivoille?

Aivot muovautuvat läpi elämän. Kaikki mitä teemme, muokkaa niitä. Kun tekee jotain ensimmäistä kertaa, se tuntuu hankalalta. Vähitellen tekeminen helpottuu toistojen ansiosta, ja aivojen kapasiteetti alkaa kasvaa. Sitkeä harjoittelu saa siis aikaan muutoksia aivoissa.

Aivojen rakennetta ja toimintaa parantavat esimerkiksi musiikkiharrastus, liikunta, arkiaktiivisuus ja ihmisten seuraan hakeutuminen. Digimaailmasta löytyy paljon sovelluksia, jotka voivat motivoida tekemään näitä asioita. Siellä on tanssitreenejä, liikuntahaasteita, liikuntapelejä, sudokuja, sanaristikoita ja älypelejä. Musiikkiharrastuksen voi aloittaa netissä ilmaiseksi esimerkiksi Duolingo- tai Yousician-sovelluksessa.

7. Miksi kannattaa harkita nettiharrastusta?

Netti mahdollistaa harrastamisen myös silloin, jos ei jostain syystä pääse paikan päälle tai on vaikkapa liikkumisesteinen. Nettikursseja on valtavasti, ja niillä voi opetella melkein mitä tahansa uudesta kielestä positiiviseen psykologiaan.

Toisaalta verkossa on harrastusryhmiä, joissa voi jakaa kiinnostustaan samasta asiasta innostuneiden kanssa. Näin esimerkiksi neulomisesta voi tulla sosiaalinen harrastus. Sosiaalisen median käsityöryhmissä voi jakaa kuvia omista neuleistaan ja saada vinkkejä ja ohjeita.

8. Mitä generatiivisesta tekoälystä pitäisi ymmärtää?

Generatiivisella tekoälyllä tarkoitetaan tekoälyä, jolta voi kysyä kysymyksiä ja joka tuottaa tekstiä ja tarinaa. Sellaisia ovat esimerkiksi Chat GPT ja Claude.

Generatiivinen tekoäly on hauska keksintö, jota kannattaa testata, jos se kiinnostaa. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että sen antamiin neuvoihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Generatiivinen tekoäly ei koskaan vastaa, ettei se tiedä vastausta, vaan se keksii aina jotain sanottavaa. Siksi siihen ei kannata luottaa tärkeissä asioissa, vaan sen antamat tiedot on hyvä tarkistaa muista lähteistä.

Muista, että generatiivinen tekoäly ja hakukone, kuten Google, ovat eri asia. Hakukone etsii netistä sivustoja. Näet siis suoraan, miltä sivustolta tieto on. Silloin on helppo päätellä, kuinka luotettavasta lähteestä on kyse. Generatiivinen tekoäly ei välttämättä anna lähdetietoja. Silloin et voi arvioida tiedon luotettavuutta. Ideointiin generatiivinen hakukone on hyvä väline. Sitä voi esimerkiksi pyytää keksimään hauskoja juttuja puheeseen, jonka aikoo pitää syntymäpäivillä.

9. Miten digitaalisuus voi parantaa yhteyttä sukupolvien välillä?

Digiasioista jutteleminen eri-ikäisten kanssa voi avartaa mieltä. Lapsilta ja lastenlapsilta saattaa saada ihan uudenlaisen kuvan asioista, mikä voi olla virkistävää. Nuoret ovat usein hyvin taitavia auttamaan digipulmissa.

Digitalisaatio helpottaa myös yhteydenpitoa. Videoyhteyden kautta voi vaikkapa auttaa lapsenlapsiaan läksyjen teossa, vaikka he asuisivat toisella puolella maailmaa.

10 . Miten ikääntyvä päihittää digihaasteet?

Digimaailma kehittyy koko ajan hurjaa vauhtia. Laitteet päivittyvät, ja sovellukset muuttuvat. Jos tämä tuntuu haastavalta, pulman kanssa ei kannata jäädä yksin kotiin.

Mikäli ei ole enää työelämässä eikä siten saa apua digiongelmiin työpaikalta, hyvä osoite on kirjasto. Monissa kirjastoissa on tarjolla digitukea. Niissä järjestetään myös ryhmätapaamisia, joissa opetellaan muun muassa käyttämään erilaisia laitteita, sovelluksia, sosiaalista mediaa ja palveluita sekä etsimään tietoa.

Asiantuntija: aivotutkija ja kasvatustieteen professori Minna Huotilainen, Helsingin yliopisto.

Lue lisää aivoista: aivosaatio.fi.