Apu

Auttajat huolissaan: Kannabismyönteinen ilmapiiri on rantautunut Suomeen – ja se iskee etenkin nuoriin

8

– Huumeiden saaminen ei ole enää ongelma nuorille. Niin kuin alkoholia on joku aina hommannut nuorille, samalla tavalla he saavat myös kannabiksensa, kertoo nuorten parissa työskentelevä sosiaaliohjaaja.
Kuvat Fotolia

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL on tehnyt päihdetutkimusta neljän vuoden välein vuodesta 1992 lähtien. Alkuviikosta THL julkaisi tuoreimmat tulokset suomalaisten huumeiden käytöstä sekä huumeasenteista.

Viime syksynä kerätty kyselyaineisto kertoo, että huumeiden kokeilu ja käyttö ovat edelleen yleistyneet. Yleisin suomalaisten käyttämä huume on kannabis. Kannabiskokeilut ovat nelinkertaistuneet vuoden 1992 kuudesta prosentista 24 prosenttiin vuonna 2018.

Muita huumeita on kokeillut alle viisi prosenttia väestöstä. Näistä yleisimpiä ovat stimulantteihin kuuluvat ekstaasi ja amfetamiini.

Kahden viimeisen kyselyn mukaan sekä huumeiden kokeilu että käyttö yleistyvät edelleen erityisesti 25–34-vuotiailla nuorilla aikuisilla. Tämän ikäryhmän vastaajista peräti 45 prosenttia ilmoitti vuonna 2018 käyttäneensä jotain laitonta huumetta joskus elämässään. Myös 35–44-vuotiaiden ikäryhmässä huumekokeilut ovat selvästi yleistyneet.

Nuorimman ikäryhmän käyttöluvut näyttävät tasaantuvan. Nuorimmassa eli 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä luvut ovat lähellä vuoden 2014 tasoa.

– Päihdetutkimuksen tuloksista saadaan kuitenkin positiivinen signaali siitä, että nuorimman ikäryhmän osalta käyttö ei olisi vuoden 2014 jälkeen enää yleistynyt, arvioi THL:n erikoistutkija Karoliina Karjalainen.

Noin joka neljäs suomalainen on joskus elämänsä aikana kokeillut kannabista.

Kannabis nuorison kakkospäihde alkoholin jälkeen

Pääkaupunkiseudulla sijaitseva nuorten tukikeskus tarjoaa tukea ja apua 13–21-vuotiaille nuorille ja heidän läheisilleen. Sen työntekijät ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, paikan palveluihin kuuluvat mm. puhelinneuvonta, neuvontavastaanotto sekä terapeuttiset tukikeskustelut.

Emme nimeä keskusta tässä työntekijöiden pyynnöstä. Myös työntekijät esiintyvät nimettöminä. Käytämme heistä nimimerkkejä Ville ja Seija.

Keskus auttaa nuoria ongelmissa, jotka liittyvät mielialaan, jaksamiseen, päihteiden käyttöön sekä liikaa pelaamiseen.

Tässä jutussa puhutaan ennen kaikkea kannabiksen käytöstä, ellei toisin mainita.

Kuinka yleistä kannabiksen käyttö on nuorten keskuudessa?

– Alkoholin jälkeen se on ehdottomasti kakkonen. Pääpäihteenä nuorilla on alkoholi, sitten tulee kannabis ja jos tilanne muuttuu kriittiseksi, alkaa esiintyä myös sekakäyttöä, alkoholia, amfetamiinia, ekstaasia ja muita ns. vastaavan kaltaisia, kovempia huumausaineita, Ville kertoo.

– Kannabiksen käytön aloitusikä on yleensä siinä 13–15 vuoden välillä. Se liittyy usein siihen, kun nuori muuttaa uuteen ympäristöön, eri porukoihin, ala-asteelta yläasteelle. Ylipäätään käyttöä esiintyy murrosikään liittyvässä kapinavaiheessa, jolloin on vastustettava auktoriteetteja, vanhempia sekä sääntöjä.

Murkku-uhmailun lisäksi nuoret sanovat päihteidenkäytön syyksi myös kaveripaineen, Villen kollega Seija kertoo.

– Mietimme jatkuvasti sitä, kumpi oli ensin, muna vai kana? Hoitaako nuori huonoa oloaan päihteillä vai onko niin, että päihteet aiheuttavat sen huonon olon? Psyykkinen vointi ja päihteidenkäyttö kulkevat näet käsi kädessä.

Milloin harmiton kokeilu muuttuu käyttämiseksi?

– Jos käyttö alkaa olla toistuvaa.

Sosiaalityöntekijät tietävät sen, minkä myös poliisi tietää: huumeita saa kaikkialta. Harvemmin sitä kadulla tullaan suoraan tarjoamaan, aineet liikkuvat siellä, missä ihmisetkin liikkuvat. Asemilla, kauppakeskuksissa. Ja myös kouluissa.

– Ikävä kyllä olemme huomanneet, että jos meillä on nuori, joka itse diilaa eli myy huumausaineita, usein hän diilaa ennen kaikkea omanikäisille tai nuoremmillekin. Eli jos koulussa on yksikin käyttäjä, kaikki sen tuntevat. Huumeiden saaminen ei siis ole enää ongelma nuorille. Niin kuin alkoholia on joku aina hommannut nuorille, samalla tavalla ne saavat myös kannabiksensa, Ville sanoo.

– Valitettavasti 13–16-vuotias ei vielä ymmärrä, miten vakavasta asiasta on kyse.

Miten vakavasta?

– Erittäin vakavasta.

Kannabiksen laillistamisesta keskustellaan

Uruguay laillisti ensimmäisenä maana maailmassa kannabiksen käytön kaikkiin tarkoituksiin vuonna 2013. Viime lokakuussa Kanada seurasi perässä. Yhdysvalloissa kannabis on laillista yhdeksässä osavaltiossa sekä pääkaupunki Washington DC:ssä. Kannabiksesta keskustellaan tällä hetkellä ympäri maailman, myös EU:ssa.

Myös Suomessa on asiaa puitu jo pitkään. Suomeen perustetun kannabisyhdistyksen tarkoitus on vaikuttaa päihdepolitiikkaan ja lainsäädäntöön siten, että kannabiksen käyttö, hallussapito ja viljely omaan käyttöön tulevat sallituiksi täysi-ikäisille. Se pyrkii myös luomaan sääntely kannabiksen tuotantoon ja jakeluun. Yhdistys ei pyri edistämään kannabiksen tai minkään muun päihdyttävän aineen käyttöä.

Demokraattisessa Suomessa toki kaikilla on vapaus ilmaista mielipiteensä, tahtonsa, toiveensa ja hankkeensa.

– Mutta näiden toimien myötä kannabiksen käyttö on arkipäiväistynyt. Tämä asenne näkyy myös Suomessa, vaikka se tulikin vähän viiveellä, Ville sanoo.

– Nuori liittää usein päihteiden käytön arvostukseen, kikseihin, fiilistelyyn ja hauskanpitoon. Asenne on se, että kannabis on vain yksi päihde muiden joukossa, ja vielä mieto. No, onhan se suhteellisen mieto, mutta joillekin myös todella vaarallinen. Kyse on kuitenkin keskushermostoon ja aivoihin vaikuttavasta aineesta.

– Se on törmäämistä aikamoiseen seinään, kun yrittää selittää tällaiselle kokeilijalle, että se on vaarallista. Eivät ne usko, sillä kokemus ei vastaa työntekijän puhetta.

Kannabis alkaa hallita nuoren elämää

Kun kannabiksen käyttö arkipäiväistyy ja siihen alkaa tulla riippuvuutta, ongelmat alkavat näkyä nuoren elämässä.

– Tämän tilanteen moni nuori tunnistaa ja tunnustaa, sillä lähes aina käy näin: kannabis alkaa hallita elämää, Seija jatkaa.

– Nuoren ystäväpiiri, rahankäyttö ja ajattelu kapeutuu. Kaikki pyörii vain siinä, mistä sitä saisi, mihin menen sitä polttamaan, keneltä ostan, kenen kanssa menen polttamaan. Nuoret kuvaavat usein tilaa jumitukseksi.

– Nuori saattaa kokea, ettei pärjää samalla tavalla kuin muut. Ei jaksa käydä koulua, opiskella, tehdä töitä, herätä aamulla. Vuorokausirytmi menee sekaisin.

Jossain vaiheessa alkavat psyykkiset oireet.

– Se on nuorten mielestä pelottavaa: on alavireisyyttä, toivottomuutta, itsetunto- ja itseluottamusongelmia.

– On näet muistettava myös kannabiksen aiheuttamat mielenterveysongelmat. Joka vuosi törmäämme myös nuoriin, joilla on käytön ansiosta psykoottisia oireita. Voimakkaita pelkotiloja, ahdistusta, masennusta, vainotuntemuksia. Näin siis kannabiksen käyttö näkyy meidän asiakkaissa, Ville kertoo.

Pelottava tilanne vanhemmille

Kuinka sokeita vanhemmat ovat nuorten päihteidenkäytölle?

– On toki vanhempia, jotka eivät näe tai halua nähdä. Asia kielletään viimeiseen asti, Ville sanoo.

– Se on usein tavattoman rankka ja pelottava tilanne vanhemmille, Seija jatkaa.

– Tyypillinen tilanne on se, että nuoren päihteidenkäyttö on saattanut kestää jo varsin pitkään. Sitten tapahtuu jotain, josta vanhemmat hoksaavat asian. Joko kotoa löytyy kannabista repusta, koulu kertoo, kaveri kertoo, kaverin vanhemmat kertovat, poliisi kertoo…

Jos poliisi löytää alaikäiseltä huumeita, poliisi tekee automaattisesti lastensuojeluilmoituksen. Seija kuitenkin muistuttaa, ettei se tarkoita sitä, että välittömästi ja automaattisesti käynnistyisi heti joku massiivinen lastensuojeluinterventio. Lapsen päihteidenkäyttöä ei siis pidä salata siksi, että pelkäisi lastensuojeluviranomaisten toimenpiteitä.

– Kaikki tällä alalla olevat ihmiset lähtevät siitä, ettei alaikäisen pidä käyttää päihteitä. On siis etsittävä voimavaroja, jotka edesauttavat sitä, että nuoren päihteiden käyttö saadaan loppumaan, Seija sanoo.

– Lähtökohtana on vahvistaa ja voimaannuttaa perhettä, ja ennen kaikkea nuorta itseään. Eivät nuoret ole tyhmiä, kyllä he tajuavat tilanteensa. Olen parikymmentä vuotta tehnyt tätä työtä ja edessäni on istunut tuhansia nuoria, jotka kaikki ovat sanoneet samaa: ”En tykkää siitä, millaiseksi elämä on muuttunut.”

Mitä siis tehdä, jos vanhemmat epäilevät alaikäisen käyttävän huumeita?

– Nuorten kriisikeskuksella ja Irti huumeista ry:llä on neuvontapuhelimia, ja esimerkiksi koulun terveydenhoitaja osaa neuvoa ja viedä tilannetta eteenpäin.

– Ikävä kyllä, motivaatio lopettamiseen löytyy usein vasta sen jälkeen, kun on mennyt tarpeeksi huonosti. Päihdemaailma on äärimmäisen kova maailma. Jos nuori itse ei halua muutosta, me työntekijät voimme laulaa vaikka ”Hallelujaa” eikä mitään tapahdu. Muuttumiseen tarvitaan sitä omaa motivaatiota, Seija sanoo.

– Meidän perustyönämme on siis motivoida päihteitä käyttävää nuorta uskomaan, että toivoa on, Ville jatkaa.

– Koska toivoa on.

Nuorten parissa työskentelevät haluavat painottaa, että tässä jutussa puhutaan kuitenkin vain marginaaliryhmästä. Noin 80 prosenttia Suomen nuorista voi hyvin. He eivät käytä päihteitä tai sitten se on jäänyt vain kertakokeiluksi. Asiakkaina on myös suuri joukko täysin päihteettömiä nuoria.

Julkaistu: 28.2.2019