Lada oli 1970-luvun idänkaupan ihme, joka jakoi kansan – Nämä muutkaan 70-luvun klassikot eivät unohdu – Oi niitä aikoja!

Italialainen nimekäs kommunistipoliitikko Palmiro Togliatti kuoli lomamatkallaan Neuvostoliitossa vuonna 1964. Mutta miten tämä anekdootti liittyy Ladaan? Aika suoraan, sillä venäläinen Toljattin kaupunki sai nimensä nimenomaan Togliattilta. Ja Toljattihan on Ladan kotipesä.

Ladan tuotanto alkoi 1970. Lada ei ollut suinkaan ensimmäinen Neuvostoliitossa valmistettu henkilöauto. Sitä ennen oli tehty mm. Pobedaa, Moskvitshia ja Volgaa. Ladan myötä Neuvosto-autojen tuotantomäärät nousivat kuitenkin ihan uudelle tasolle, ja vientikin alkoi vetää ihan kunnolla.

Ladan ensimmäinen malli oli 1200, joka myös koodilla 2101 tunnettiin. Lada oli vientimarkkinoita varten kehitetty nimi. Kotimaassaan auto tunnettiin VAZina tai Tsigulina. Ensimmäinen Lada perustui hyvin pitkälle Fiatin malliin 124, joka oli peräisin 1960-luvulta. Eli yhteyksiä Italiaan oli Palmiro Togliattin lisäksi muutenkin.

Lada 1200 oli toteutettu perinteisellä kaavalla: moottori edessä ja veto takapyörillä. Kori oli laatikkomainen ja omassa yksinkertaisuudessaan aika tyylikäs.

Suomeen Lada saapui vuonna 1971. Maahantuojana toimi tietysti Konela, joka oli venäläisperäinen teknisen kaupan yritys. Ladaa markkinoitiin voimakkaasti. Käytössä oli mm. iskulause ”Lujaa laatua Lada”. Kauppa alkoi pian käydä vauhdilla, sillä Ladan paras valttikortti oli sen edullinen hinta. Ladaan pääsi käsiksi selvästi pienemmällä rahasummalla kuin vastaavan länsiautoon. Suomessa Ladasta tuli todellinen menestystarina, sillä se oli 1970-luvulla useaan otteeseen rekisteröintitilaston ykköspaikalla.

Lada herätti suomalaisissa voimakkaita tunteita. Merkki jakoi ostavan yleisön voimakkaasti kahtia. Jotkut kehuivat itätuotetta maasta taivaaseen, toiset taas kieltäytyivät koskemasta Ladaan kepilläkään. 1970-luku oli Suomessa ylipolitisoitunutta aikaa, ja Neuvostoliiton vaikutus maamme sisäisiin asioihin oli erittäin voimakasta. Tämä johti monenlaisiin lieveilmiöihin, joista yksi oli se, että poliisi, puolustusvoimat ja monet muut viranomaiset pakotettiin hankkimaan Ladoja käyttöönsä. Poliisilla Ladoja oli ns. siviiliautoina, eli ilman virallista maalausta ja majakoita katolla.

Mutta millainen Lada oli ajaa? Aika kolho tietenkin, koska sen alusta oli suunniteltu Neuvostoliiton karuja tieolosuhteita silmällä pitäen. Ladan ajoasento oli italialaistyyliin epämiellyttävä, sillä jalat jäivät ikävästi koukkuun, ja käsiä piti venytellä, jotta rattia pystyi pitelemään kunnolla. Vaikka auto oli aika kevyt, ohjaus oli piinallisen raskas käännellä. Kaasun annostelu oli vaikeaa, koska nilkan sai mukavaan asentoon vain painamalla polkimen reippaasti lattiaan.

Ja jos Ladan jätti hellepäiväksi aurinkoon, auta armias sitä isovenäläistä bukeeta, kauheaa tekstiilikemikaalin lemua.

Muistatko nämä 1970-luvun klassikot?

1. Datsun 100A

Datsun 100 A. Datsunit kisasivat 1970-luvulla Ladan kanssa rekisteröintitilastojen kärkipaikoista. 100 A oli pienestä koostaan huolimatta ihmeen suosittu malli. Japanilaisauton laatu oli tietysti ihan toista luokkaa kuin itätuotteen.

2. Saab 99

Saab 99. Saab Suomesta. Se varma kotimainen. Tällaisilla lauseilla Saabia mainostettiin. Kotimaisuus oli ihan totta, sillä Saabeja tehtiin Uudessakaupungissa. 99 oli 1970-luvulla Suomen yleisin poliisiauto.

3. Ford Escort

Ford Escort. 1960-luvulla syntynyt Escort oli vielä seuraavallakin vuosikymmenellä voimissaan. Näppärä ja nätti Escort nousi maailmanmaineeseen ralliautona. Sen puikoissa nähtiin niin Timo Mäkinen kuin Hannu Mikkolakin.

4. Fiat 127

Fiat 127. Pieni mutta silti aika avara Fiat oli tilankäytön mestariteos. Ilmankos tämä Fiat valittiinkin Vuoden Autoksi Euroopassa vuonna 1972. Sen isoveli oli 128, ja jos halusi vielä enemmän menoa ja meininkiä, piti hankkia Fiat Mirafiori.

Tuulilasi 1973

Värivalokuvat olivat tulleet Tuulilasiin heti alkuvuosina, vaikka vielä 70-luvullakin mustavalkokuvia oli paljon. Lokakuussa 1973 kansiaiheina Polski Fiatin 30 000 km:n kestotesti (kts. sivu 90) ja Lada 1500 S:n koeajo.

Öljykriisi

Lähi-idän sodat ja kahnaukset saivat 1973 aikaan maailmanlaajuisen energiakriisin. OPECin öljyntuottajamaat julistivat vientikiellon Israelin tukijamaille. Öljyn hinta nelinkertaistui lyhyessä ajassa. Tämä merkitsi autoteollisuudessa "muskeliautojen" loppua. Ja vaikka valtaosa Suomen öljystä tuli Neuvostoliitosta, valtioneuvosto teki joulukuussa 1973 päätöksen polttoaineiden ja sähkön säästämisestä. Moottoriteille määrättiin 80 km/h kattonopeus ja moottoriurheilu kiellettiin kokonaan. Sisätilojen lämmitykselle asetettiin 20 asteen raja. Bensan säännöstelyyn ei kuitenkaan menty. Määräykset olivat voimassa toukokuun 1974 loppuun.

Valemuisto

amerikanraudat eivät olleet 70-luvulla lainkaan niin suosittuja kuin moni on muistavinaan. Kun Ladaa, joka olikin vuosikymmenen myydyin auto, lyötiin 70-luvulla kilpiin lähes 68 000 yksilöä, uusia Chevrolet Corvetteja ilmaantui ajoneuvorekisteriin kuusi (!) kappaletta. Amerikan-autojen osuus vuosikymmenen kokonaismyynnistä olikin vain 0,6 %. Esimerkiksi pelkästään Hillman/Sunbeam "Kostajaa" yksin myytiin enemmän kuin kaikkia jenkkiautoja yhteensä.