Apu Terveys

Aurinko: Käytä kohtuudella ja nauti turvallisesti – Hyödyt, haitat ja asiantuntijoiden vinkit – Näin suojaat itsesi ja vältyt vakavilta ongelmilta

Aurinko: Käytä kohtuudella ja nauti turvallisesti – Hyödyt, haitat ja asiantuntijoiden vinkit – Näin suojaat itsesi ja vältyt vakavilta ongelmilta
Auringon vaarat tunnetaan hyvin, mutta kesäpäivien paiste vaikuttaa terveyteen myös myönteisesti. Auringon ansiosta iholla muodostuu D-vitamiinia, vireystila nousee ja sisäinen kello tahdistuu.
Julkaistu: 21.6.2022

Kun kesäaurinko porottaa, monen suu kääntyy hymyyn ja energiaa riittää. Auringonpalvonnan terveysriskeistä varoitetaan usein, mutta päivänpaisteella on myös paljon hyviä vaikutuksia.

– Auringonpaisteen näkyvä valo virkistää välittömästi sekä lisää toimintatarmoa ja psyykkistä energiaa, sanoo tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Valo lisää serotoniinin tuotantoa aivoissa. Serotoniini on aivojen välittäjäaine, jota kutsutaan myös onnellisuushormoniksi. Nimensä mukaisesti se kohottaa mielialaa. Jos serotoniinia on aivoissa liian vähän, alakuloisuus lisääntyy. Tämän vuoksi moni piristyy kesällä, kun taas Suomen pimeä talvi vetää helposti mielen matalaksi.

Auringonvalo piristää parhaiten, kun ulkoilee paisteessa. Jos päivällä pitää työskennellä sisä­tiloissa, kannattaa ainakin asettua ison ikkunan ääreen. Sekin auttaa.

Aurinko tekee hyvää mielelle myös muilla mekanismeilla. Auringonvalossa on mukana infrapuna­valoa. Ihminen ei näe sitä, mutta tuntee sen lämpönä.

– Infrapunavalo vilkastuttaa ihon verenkiertoa, ja lämpöä siirtyy syvemmälle elimistöön. Tämä tuntuu mukavalta ja rentouttaa. Jännittyneisyys vähenee, stressintunne helpottaa ja verenpaine laskee hieman, Partonen sanoo.

Aurinko saattaa lisätä myös kehon omaa endorfiinin ja mahdollisesti endokannabinoidien tuotantoa. Endorfiinit ovat morfiinin kaltaisia aineita, ja endokannabinoidit muistuttavat kannabista. Molemmat lievittävät kipua ja särkyä. Endorfiinit saavat lisäksi tuntemaan riemua.

– Tämä voi selittää, miksi osa ihmisistä tulee riippuvaiseksi auringosta. Toisaalta monelle auringon­ottajalle on tärkeää, että iho on ruskettunut ja näyttää hyvältä, Partonen pohtii.

Auringonpalvontaan voi siis todella jäädä koukkuun. Tilalle on nimikin: sitä kutsutaan tanoreksiaksi.

Aurinko aktivoi D-vitamiinin tuotannon

Vastustuskyky ja luusto hyötyvät auringon­valosta. Auringon ultravioletti­säteily nimittäin aktivoi D-vitamiinin tuotannon ihmisen iholla.

– Iholla on aina D-vitamiinin esiastetta. Auringon UVB- ja infrapunasäteily muuttavat esiasteen D-­vitamiinin alkumuodoksi, Timo Partonen kertoo.

Sen jälkeen maksa ja munuaiset muuntavat alkumuodon D-vitamiinin aktiiviseen muotoon, jota elimistö pystyy hyödyntämään. Tämä on auringon UV-säteilyn tärkein myönteinen terveysvaikutus.

D-vitamiini on meille tuiki tarpeellista: Se ylläpitää ja vahvistaa luuston terveyttä ja ehkäisee näin osteoporoosia. Lisäksi se parantaa vastustuskykyä. D-vitamiinin puutos on yhdistetty muun muassa syöpiin, dia­betekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin.

Suomessa D-vitamiinia saa tarpeeksi auringosta vain kesällä eli huhtikuun loppupuolelta syyskuun alkupuolelle aurinkoisina päivinä kello 10–15. Silloin D-vitamiini­varastojen täyttämiseen riittää noin vartin oleskelu auringossa joka toinen päivä ilman aurinkovoidetta ja käsivarret tai jalat paljaina. Päälaki ja kasvot on kuitenkin syytä suojata auringolta.

Edes D-vitamiinin saanti ei kuitenkaan ole syy olla auringossa niin pitkään, että iho alkaa punoittaa. Jos on herkkä palamaan, D-vitamiinia voi ottaa purkista myös kesäkuukausina. Sama pätee ikääntyneisiin, joiden iholla D-vitamiinia muodostuu vähemmän kuin nuorilla. Auringossa ei pidä grillata itseään mistään syystä.

Aurinko tahdistaa ihmisen sisäistä kelloa

Auringonvalo on tärkeää myös ihmisen sisäiselle kellolle, jonka muodostaa hermosolujen joukko aivoissa. Kun silmiin osuu valoa, nämä hermosolut saavat tietoa vuorokaudenajasta.

– Aurinko tahdistaa ihmisen sisäistä kelloa, joka taas säätelee elimistön vuorokausirytmejä, Timo Partonen sanoo.

Lähes kaikki elintoimintomme vaihtelevat vuorokaudenajan mukaan. Ihmisen ruumiinlämpö laskee yöllä ja nousee päivällä. Samoin verenpaine alkaa kohota aamupäivällä, laskee illan mittaan ja on öisin matalimmillaan.

Sisäinen kello vaikuttaa myös hormoneihin. Stressi­hormoni kortisolia on elimistössä eniten aamulla, mutta yöksi sen taso laskee. Pimeähormoni melatoniinia taas alkaa erittyä illalla auringon laskettua. Silloin ihmistä alkaa nukuttaa.

– Kun auringonvaloa osuu silmiin aamun ja aamupäivän aikana, se aikaistaa vuorokausirytmejä ja tahdistaa ne säännöllisiksi, Partonen sanoo.

Aamuauringon valo siis ikään kuin vetää sisäisen kellon, jotta se pysyy ajassa. Tämä on hyvä asia, sillä ihmisen keho voi parhaiten säännöllisessä rytmissä. Silloin yöuni on laadukasta ja virkistävää ja uni tulee illalla oikeaan aikaan.

Kun nukkuu hyvin, jaksaa liikkua päivällä ja syödä terveellisesti. Tällöin painonhallinta helpottuu. Riittävä liikunta ja terveellinen ravinto pitävät kehon muutenkin kunnossa. Myös verenpaine ja sokeri­aineen­vaihdunta pysyvät aisoissa, eikä stressihormoni kortisolin taso nouse liikaa.

– Avain tähän kaikkeen on se, että näkee auringonvaloa ennen puoltapäivää, Partonen sanoo.

Jos sisäinen kello ei saa aamuisin aurinkoannostaan ja valoisassa vietetään aikaa eniten illalla, kellomme alkaa jätättää. Tästä voi seurata monenlaisia ongelmia.

Ensinnäkin nukkumaanmeno viivästyy helposti, melatoniinin eritys ei ala eikä uni tule ajoissa. Tällöin yöuni voi jäädä liian lyhyeksi ja huonolaatuiseksi. Seuraavana päivänä väsyttää eikä jaksa välttämättä liikkua. Tekee myös mieli syödä normaalia enemmän, sillä väsymys lisää ruokahalua. Jos tämä jatkuu, kiloja alkaa kertyä ja kunto heiketä. Myös muut elimistön rytmit menevät sekaisin.

– Kun sisäinen kello jätättää, verenpaine ja verensokeri nousevat. Lisäksi stressihormoni kortisolin tuotanto lisääntyy ja kadottaa rytminsä, mikä aiheuttaa elimistöön stressitilan.

Rauhoittuminen ja nukahtaminen on vaikeaa, jos stressihormonia erittyy paljon iltaa kohden, kun sen tason kuuluisi laskea.

Aurinko helpottaa atooppista ihoa

Toisinaan aurinko auttaa myös ihoa. Aurinko helpottaa usein atooppisen ihottuman ja psoriasiksen oireita, sillä UVB-säteily vähentää näihin sairauksiin kuuluvaa ihon tulehdusta. Atooppinen iho on hyvin kuiva ja kutisee usein pahasti. Psoriasiksessa iholle syntyy hilseileviä läiskiä, jotka voivat olla kipeitäkin.

– Mitä voimakkaampaa UV-säteily on, sitä enemmän se vaimentaa tulehdusreaktiota, sanoo ihotautien erikoislääkäri Ville Kiiski.

Tämän vuoksi kaikki atoopikot ja psoriaatikot eivät saa Suomen auringosta kunnolla apua, sillä meillä UV-säteily ei ole kesälläkään kovin voimakasta verrattuna eteläisempiin leveyksiin. Voimakkaaseen UV-säteilyyn ei kuitenkaan kannata tietoisesti hakeutua, sillä hyvät puolet eivät poista sen vaaroja.

– Jos on kohtuullisen vaalea iho, auringon UV-­säteilyn hyötyä ei saa ilman sen haittoja.

Kiiski sanoo, ettei ihosairautta pitäisi koskaan hoitaa pelkällä auringonvalolla. Terveellisempi tapa hyötyä UV-säteilystä on valohoito, jossa iholle johdetaan lyhyt aika suodatettua UV-säteilyä. Kiiski ei kuitenkaan tyrmää täysin kevyttä auringonottoa, jos siitä saa apua ihon tulehdukseen.

– Mikäli ei ole ihotyyppiä 1 eli pisamainen ja hyvin vaalea punapää, aurinkoa voi varovaisesti hyödyntää. Suosittelen silti käyttämään aurinkovoidetta ainakin aluksi. Iho ei myöskään saa alkaa koskaan punoittaa.

Suurin osa suomalaisista on ihotyyppiä 2 tai 3. Silloin iho ruskettuu ainakin jonkin verran, mutta myös palaa melko helposti. Auringossa ei siis missään nimessä pidä viihtyä tunteja ilman suojaa.

– Suomen kesäauringossa ihotyyppi 2 voi olla auringossa alle vartin ilman aurinkovoidetta, ennen kuin iho alkaa punoittaa. Punoitus on merkki, että iho on jo alkanut palaa.

Suurin auringon vaara on ihosyöpä

Auringon suurin vaara on sen aiheuttama ihosyöpä. Syöpäriskin kannalta kaikkein vaarallisinta on UVB-säteily. Se aiheuttaa perimään dna-vaurioita ja voi johtaa syövän kehittymiseen.

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee, että ihosyöpäriskin välttämiseksi iho pitäisi suojata aurinkovoiteella aina, kun UV-indeksi ylittää lukeman 3. Ville Kiiski neuvoo suojautumaan jo aiemmin.

– Suomessa ihmiset ovat keskimäärin niin vaaleita, että iho kannattaa suojata, jos UV-indeksi on 2 tai enemmän.

UV-indeksi kannattaa tarkastaa päivittäin esimerkiksi älypuhelimen sääsovelluksesta. Tänä vuonna se oli 2 jo huhtikuussa.

Yleisimpiä ihosyöpiä on kolme: melanooma, tyvisolusyöpä ja okasolusyöpä. Aurinko lisää niiden kaikkien riskiä.

Melanooma on ihosyövistä vaarallisin, ja se on tärkeää löytää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Siksi jokaisen kannattaa käydä ihotautilääkärillä luomitarkastuksessa ainakin joskus, vaikkei iholla näkyisi epäilyttäviä muutoksia. Melanooma voi näet piileskellä vaikkapa jalkapohjassa ja jäädä huomaamatta. Ihotautilääkäri arvioi myös, miten luomia ja ihoa kannattaa seurata jatkossa.

– Jos melanooma löydetään alkuvaiheessa, se ei juuri vaikuta elinikään. Mikäli sairaus ehtii pitkälle, siihen liittyy kuolleisuutta.

Tyvisolusyöpä on puolestaan valkoihoisten ihmisten yleisin pahanlaatuinen kasvain. Niitä löytyy Suomessa kymmeniätuhansia vuodessa.

– Tyvisolusyöpä on ”kiltti syöpä”. Se kasvaa yleensä hitaasti eikä lähetä etäpesäkkeitä.

Okasolusyöpä on suhteellisen harvinainen. Se voi olla melanooman tapaan vaarallinen, jos se on ehtinyt edetä pitkälle tai on aggressiivista laatua.

Näin suojaudut

Päivettynyt iho on monen mielestä kaunis, mutta tuo kauneus on väliaikaista. Aurinko on pitkällä aikavälillä pahimpia ihon vanhentajia. Ihon ennenaikaiselta ikääntymiseltä ei suojaa edes se, että välttää polttamasta ihoaan.

– Ihoa ikäännyttävät etenkin auringon UVA-­säteet. Ihon palamisen aiheuttavat pääosin UVB-­säteet. Toki myös UVB-säteet vanhentavat ihoa jonkin verran, Ville Kiiski sanoo.

UVA-säteet tunkeutuvat syvemmälle ihoon kuin UVB-säteet. Ne päätyvät verinahkaan, jossa sijaitsevat ihoa tukevat kollageeni- ja elastaanisäikeet. Siellä ne tekevät tuhojaan. Kun ihon tukikudokset vaurioituvat, syntyy ryppyjä ja uurteita ja iho alkaa veltostua.

– Jos haluaa välttyä auringon ikäännyttävältä vaikutukselta, kannattaa suojata iho suurin osa vuodesta myös Suomessa.

Toisille aurinko voi aiheuttaa iho-ongelmia. Ruusu­finni ja suunympärysihottuma riehaantuvat auringosta. Jos sairastaa niitä, on erityisen tärkeää suojata iho hyvin.

Lisäksi auringosta voi seurata kutisevaa ja kihelmöivää ihottumaa, jota kutsutaan monimuotoiseksi valoihottumaksi. Arviolta joka viides saa sitä elämänsä aikana auringosta. Useimmiten valoihottuma vaivaa 20–40-vuotiaita naisia.

– Valoihottuma on yleensä pahimmillaan keväällä, kun takana on pitkä auringoton jakso. Kesän mittaan iho useimmiten karaistuu, Ville Kiiski sanoo.

Valoihottumalta suojaa sama keino kuin muiltakin auringon haitoilta: aurinkosuojavoide. Auringosta saa siis nauttia, mutta järki on hyvä pitää mukana. Kohtuukäyttö kannattaa.

Tunnetko aurinkosuojat?

  • Markkinoilla on paljon erilaisia aurinkovoiteita, mutta yksi sääntö pätee kaikkiin: paras on se, jota käyttää.
  • On myös tärkeää varmistaa, että voide suojaa sekä UVB- että UVA-säteilyltä. SPF-merkintä pakkauksessa tarkoittaa, että voiteessa on pelkkä UVB-­suoja. Jotta aurinkovoide saa UVA-merkinnän, siinä pitää olla UVA-suojakerroin, joka on vähintään kolmannes voiteen UVB-suojakertoimesta.
  • Useimpien suomalaisten kannattaa käyttää kesällä voidetta, jonka UVB-suojakerroin on vähintään 30. Suojakerroin 50 on hyvä valinta, jos palaa helposti, viettää aikaa veden äärellä tai korkeilla paikoilla, ulkoilee runsaasti tai haluaa muuten suojata ihonsa mahdollisimman tehokkaasti.
  • Monet kosteusvoiteet ja meikkipohjat sisältävät myös suojakertoimen. Niitä ei kuitenkaan yleensä levitetä niin paksua kerrosta, että ne tarjoaisivat kovin hyvän suojan auringolta.
  • Aurinkovoiteet jaetaan kemiallisiin ja fysikaalisiin suojiin. Monet voiteet ovat näiden sekoituksia. Kannattaa myös muistaa, että aurinkovoiteissa voi olla mukana ympäristölle haitallisia aineita. Sellaisia ovat esimerkiksi nanomuotoinen sinkkioksidi, oktyylimetoksisinnamaatti ja oksibentsoni.
  • Kemiallinen aurinkosuoja­voide muuttaa UV-säteilyn lämpösäteilyksi. Sen etu on hyvä levittyvyys. Raskaana oleville naisille ja vauvoille ei suositella kemiallisia aurinko­suojia, sillä ne imeytyvät ihon läpi ja saattavat häiritä hor­monitoimintaa.
  • Fysikaalinen aurinkovoide heijastaa UV-säteet pois ihon pinnalta ja sopii myös odottajille. Haittapuoli on, että osa fysikaalisista suojista levittyy huonosti ja jättää ihon pinnalle vaalean kerroksen.

Asiantuntijat:

  • Timo Partonen, tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
  • Ville Kiiski, ihotautien erikoislääkäri
Kommentoi »