Syvään hengittäminen vie stressin mennessään – Toimiiko keino oikeasti?

Totta

Hengittäminen on parhaita keinoja säädellä autonomista eli ei-tahdonalaista hermostoa. Sen parasympaattinen puoli aktivoituu, kun hengitämme syvään. Tällöin muun muassa pulssi ja verenpaine laskevat. Samalla stressi vähenee luonnostaan. Ongelmana on, että hengitämme usein pinnallisesti ja nopeasti keuhkojen yläosalla. Jotta hengitys toimisi toivotusti, tulisi hyödyntää keuhkojen koko tilavuutta palleaa myöten. Se vaatii harjoittelua. Aloita hengittämällä ulos pidempään kuin sisään. Pallea on käytössä, kun kyljet ja vatsan yläosa pullistuvat kevyesti käsiäsi vasten uloshengityksen aikana,

Voit kokeilla 4-7-8-menetelmää. Siinä hengitetään neljä sekuntia sisään, pidätetään hengitystä seitsemän sekuntia ja hengitetään ulos kahdeksan sekuntia. Lisää ohjeita löytää älylaitteiden sovelluksista. Myös jooga auttaa syventämään hengitystä, sillä liikkeet tehdään hengityksen rytmissä. Hengitysharjoitukset voivat olla myös osa fyysistä kestävyysharjoittelua.

Harjoitukset kannattaa ajoittaa rauhallisiin hetkiin. Kun ne alkavat sujua, voit esimerkiksi rauhoittaa itseäsi ennen esiintymistä. Hengittämisen etu on, että sitä voi tehdä kaikkialla huomaamatta. Valtaosa saa siitä hyötyä, mutta se on silti vain hyvä työkalu. Hengitys rauhoittaa hetkellisesti, muttei poista stressin lähdettä.

Tarua

Pitkäaikaisessa stressissä sympaattinen hermosto on jatkuvasti ylivirittynyt, jolloin muun muassa sydämen syke ja verenpaine kohoavat. Syvään hengittäminen on silloinkin hyvä apuväline, mutta se yksin ei riitä esimerkiksi avioeron aiheuttaman stressin lievittämiseen.

Pitkittyneessä stressissä olennaisinta on miettiä, millaisia tekijöitä sen taustalla on, ja miten niihin voi vaikuttaa. Joskus tarvitaan ammattilaisen apua. Ulkopuolinen voi havaita stressiä ylläpitäviä tekijöitä, joita ei itse tule edes ajatelleeksi. Ammattilainen auttaa laatimaan suunnitelman stressikuorman vähentämiseksi. Hengitysharjoitukset voivat olla osa sitä.

Joskus pitkäaikainen stressi jättää stressiherkkyyden. Silloin voi reagoida kuormituksessa herkemmin, voimakkaammin tai aiemmin kuin tavallisesti. Myös muut elämänkokemukset ja temperamentti vaikuttavat siihen, miten herkästi hermostumme. Saatamme käydä ylikierroksilla jopa tiedostamatta syytä. Myös myönteiset kokemukset kuormittavat mieltä, mikä usein unohtuu. Stressin pitkittymisen ehkäisyssä tärkeintä on päivittäinen palautuminen. Etenkin luonnossa liikkuminen on tehokas tapa rauhoittaa hermostoa. Sekin vaikuttanee osin hengittämisen kautta, sillä monilla hengitys syvenee luonnon helmassa itsestään.

Asiantuntija: psykologi, psykoterapeutti Aino Kohtala, Terveystalo.