Alzheimerin tauti voidaan todeta jo verikokeella – Ajatustyötä tekevät saattavat säästyä muistisairauksilta
Tutkimusten mukaan Alzheimerin tauti voidaan havaita verikokeesta yhtä tarkasti kuin selkäydinnäytteestä. Muistisairauksilta suojaa muun muassa haastava ajatustyö.
Verikoe paljastaa muistisairauden
Alzheimerin tauti voidaan hyvin todennäköisesti todeta yhtä tarkasti verikokeesta kuin selkäydinnestenäytteestä. Tämä voi tehdä taudin diagnosoinnista helpompaa ja halvempaa, jolloin sairaus voidaan löytää varhaisessa vaiheessa yhä useammin.
Tutkimuksessa oli mukana 1 700 potilasta, joista puolella oli jo todettu kognitiivisten mielentoimintojen lievää heikentymää tai dementiaa. Kaikilta potilailta otettiin selkäydinnestenäytteet ja verinäyte.
Verestä etsittiin p-tau217-proteiinia, joka on yhdistetty Alzheimerin tautiin.
Kun verikoe- ja selkäydinnäytetestien tuloksia verrattiin, kummatkin menetelmät tunnistivat yhtä hyvin potilaat, joiden aivoissa oli kuvantamistutkimusten perusteella Alzheimerin tautiin liittyviä muutoksia. Verikoe oli osin jopa tarkempi.
Nyt tutkittu p-tau217 ei ole edes ainoa proteiini, jonka avulla Alzheimerin tautia yritetään diagnosoida verikokeista.
Alzheimerin taudin varhainen toteaminen olisi tärkeää, koska nykyisin on saatavilla sairautta hidastavia hoitoja. Arviolta 70–80 prosenttia dementioista on Alzheimerin tautia.
Lähde: Nature Medicine
Aivoja kannattaa vaivata
Ajatustyötä tai muuten aivoja haastavaa työtä tekevät saattavat säästyä muistisairauksilta muita todennäköisemmin.
Norjalaistutkimuksessa havaittiin, että kognitiivisesti eli tiedonkäsittelyllisesti haastavaa työtä 30–60-vuotiaana tehneet sairastuivat muistisairauksiin yli 70-vuotiaana epätodennäköisemmin kuin samanikäiset, joiden ammatti oli aivoille vähemmän haastava.
Rutiininomaista fyysistä työtä tehneet sairastuivat muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen lievään heikentymään 70 prosenttia sekä dementiaan 40 prosenttia useammin kuin aivoja haastavaa työtä tehneet.
Tutkimukseen osallistui 7 000 norjalaista. Suomessa tehdään vuosittain keskimäärin 23 000 uutta muistisairausdiagnoosia. Sairastuneita on yhteensä noin 150 000.
Lähde: Neurology ja THL
Kolmannes pihalla antibiooteista
Peräti kolmasosa suomalaisista ei tiedä, mitä antibiooteilla hoidetaan, tai käyttäisi niitä virustauteihin.
Pfizerin kyselystutkimuksessa 21 prosenttia vastaajista luuli, että antibiooteilla hoidetaan sekä bakteeri- että virustauteja – ja 9 prosenttia piti niitä pelkkänä viruslääkkeenä. Oikeastihan antibiooteilla voidaan hoitaa vain bakteerien aiheuttamia sairauksia.
Kyselyssä tuli myös ilmi, että antiobioottiresistenssi on suomalaisille melko tuttu termi, mutta sen merkitys on osin hämärä. Vastaajista 72 prosenttia tunsi termin, mutta heistä 47 prosenttia arveli, että siinä on kyse ihmisen antibiooteille kehittämästä vastustuskyvystä.
Todellisuudessa resistenssi tarkoittaa bakteerien vastustuskykyä antibiootteja kohtaan, jolloin lääke ei tehoa. Verkkokyselyyn vastasi tuhat 18–74-vuotiasta suomalaista, ja sen otos edustaa Suomen väestöä.
Lähde: Pfizer
