Profiili ja asetukset
Tili
Hallinnoi tiliä
Kirjaudu ulos
Päihdeongelma

Uhkaako juominen karata käsistä? – Näin tunnistat alkoholiriippuvuuden – Viisi varoitusmerkkiä, joita ei voi ohittaa

Alkoholiriippuvuus kehittyy salakavalasti. Riippuvainen juo pakonomaisesti, vaikka se aiheuttaa monenlaista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista haittaa

9.8.2025 Apu

1. Juominen muuttuu pakonomaiseksi

Päihderiippuvuudelle on tunnusomaista voimakas ja pakonomainen halu käyttää päihdettä. Himo kummittelee taustalla silloinkin, kun tekee töitä tai ulkoilee lapsen kanssa. Mieliteot ja voimakkaat sisäiset yllykkeet eivät jätä rauhaan.

Kun riippuvuus on edennyt, ihminen toimii eli juo, koska ei pysty enää vastustamaan mielitekoa. Käyttöä ei pysty lopettamaan, vaikka menettäisi juomisen seurauksena työnsä, kotinsa ja tärkeät ihmisensä. Kiinnostus muihin asioihin elämässä hiipuu. Edes vakava sairastuminen ei saa alkoholistia aina lopettamaan. Juominen hallitsee ajatuksia, tunteita ja käyttäytymistä. Päihde alkaa pyörittää elämää.

2. Elämästä katoaa merkitys

Kun alkoholiriippuvuus kehittyy, elämä alkaa tuntua merkityksettömältä ilman juomista. Jotain puuttuu, jos päihdettä ei saa. Esimerkiksi ajatus viikosta ilman alkoholia voi olla sietämätön. Alkoholista tulee keskeinen osa elämää.

Riippuvuuteen sairastunut pyrkii varmistamaan, että juominen on kaikissa tilanteissa mahdollista. Tähän voi liittyä pullojen piilottelua ja salajuomista. Päihderiippuvuuden diagnoosi tulee yleensä vasta, kun ollut riippuvuutta on kestänyt ainakin kymmenen vuotta.

3. Kontrolli pettää

Alkoholiriippuvainen ei kykene kontrolloimaan juomistaan. Hän voi lähteä kavereiden kanssa ulos ja ajatella, että juon vain yhden annoksen, mutta kumoaa kuitenkin useita, jopa kymmeniä juomia. Lopulta filmi katkeaa. Tai sitten hän päättää vakaasti, että nyt viikonloppuna olen perheen kanssa enkä juo pisaraakaan. Pian hän huomaa kävelevänsä baariin.

Riippuvaisella ei ole keinoja vastustaa aineen himoa. Kontrollin pettämisestä voi kertoa myös se, että tarttuu auton rattiin päihtyneenä.

4. Juominen aiheuttaa häpeää

Usein päihderiippuvainen tunnistaa riippuvuutensa jo ennen läheisiä, mutta ongelmaa on vaikea myöntää, koska häpeän tunne on niin voimakas. Monilla päihderiippuvaisilla on vaikeuksia käsitellä negatiivisua tunteita, kuten surua tai vihaa. Päihteiden käyttö alkaa helposti, kun on ikävä olla itsensä kanssa tai elämä tuntuu pahalta. Silloin voi harhauttaa itseään juomisella ja saada hetkeksi paremman olon.

Seuraavaksi iskee syyllisyys, jota pahentaa läheisten kärsimys. Riippuvainen kokee epäonnistuneensa, varsinkin jos on ajatellut olla juomatta, mutta on siitä huolimatta juonut. Omaa epäonnistumista ja häpeää on vaikea kohdata. Siksi moni kieltää riippuvuuden pitkään sekä itseltään että läheisiltään.

5. Sietokyky kasvaa

Tavallinen alkoholiriippuvuuden merkki on toleranssi eli sietokyvyn kasvu: ajan mittaan päihdettä pitää saada aina vain enemmän. Käyttömäärien lisäksi kasvaa käyttötiheys. Tässä vaiheessa alkoholi ei tuo enää mielihyvää, vaan juoda pitää siksi, että olo olisi edes normaali ja vieroitusoireet pysyisivät poissa.

Vieroitusoireet ovat usein niin voimakkaita, että ne saavat tarttumaan pulloon. Niitä voivat olla esimerkiksi vapina, hikoilu, pahoinvointi, ripuli, sydämentykytys ja päänsärky, joskus hetkelliset harhatkin. Alkoholiriippuvainen tuntee usein myös selittämätöntä levottomuutta ja ahdistusta sekä kärsii univaikeuksista, ärtymyksestä ja mielialan aaltoilusta.

Vuosien kuluessa riippuvuus muuttaa keskushermoston toimintaa ja häiritsee etenkin dopamiini- ja serotoniiniratojen toimintaa. Päihde ikään kuin kaappaa mielihyväjärjestelmän. Tällöin korkin sulkeminen voi olla jopa mahdotonta, vaikka motivaatio olisi hyvinkin vahva.

Alkoholiriippuvuuden hoidossa hyödynnetään muun muassa kognitiivis-käyttäytymisterapeuttisia menetelmiä, joiden avulla ihminen alkaa tunnistaa riippuvuuskäyttäytymistään ja sen syitä. Kun alkaa ohjatusti opetella uusia tapoja palkita mielihyväkeskustaan sekä säädellä tunteitaan ja käyttäytymistään, päihteen merkitys pikkuhiljaa vähenee. Tukena voi olla myös lääkehoito sekä vertais- ja yhteisötoiminta.

Asiantuntija: Lääketieteellinen johtaja Ulriika Sundell, A-klinikka Oy.

Seuraa Apu360:n WhatsApp-kanavaa

Koska jokaisella tarinalla on merkitystä.

Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirje tästä

Tulossa vain kiinnostavia, hauskoja ja tärkeitä viestejä.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt