Mukava myytti murtuu: Punaviinin juominen ei ole terveysteko

Punaviini ehkäisee syöpää. Punaviini alentaa kolesterolia ja suojaa sydäntä. Punaviini hidastaa ikääntymistä. Punaviini hoikistaa! Punaviinistä on viime vuosina väitetty otsikoissa kaikkea tätä tutkimusnäyttöön nojaten.

Terveellinen maine perustuu punaviinin sisältämiin polyfenoleihin eli flavonoideihin, kuten resveratroliin ja kversetiiniin, jotka toimivat antioksidantteina. Ne torjuvat ympäristön vapaita radikaaleja ja suojaavat ihmisen soluja hapettumiselta. Antioksidanteista hyötyy koko elimistö.

Joidenkin tutkimusten mukaan juuri punaviinin sisältämät flavonoidit auttavat esimerkiksi pitämään verisuonet joustavina ja vähentävät veritukosten määrää. Lisäksi resveratroli voi auttaa tasaamaan verensokeria ja estää Alzheimerin tautiin kuuluvaa plakin muodostumista aivoissa.

Miten houkutteleva ajatus, että kauniin punainen ja mukavan rentouttava makuelämys voisi samalla tehdä näin paljon hyvää!

Totuus on kuitenkin toinen.

Ei tämän tästä vaan silloin tällöin

Punaviinin sisältämien flavonoidien terveysvaikutuksia ei ole kiistattomasti dokumentoitu, ja saadakseen niitä riittävästi viiniä pitäisi juoda epäterveellisen paljon. Kokonaisuudessa arvioiden punaviinin haitat kellahtavatkin helposti hyötyjen päälle.

Miksi punaviiniä ei ainakaan voi kutsua terveysjuomaksi?

– Ensinnäkin alkoholi on syöpävaarallinen aine. Moni punaviini on vieläpä aika alkoholipitoista, jopa 15-prosenttista, sanoo ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta.

Maailman terveysjärjestö WHO:n syöpävaarallisten aineiden luokituksessa alkoholi on ylimmällä tasolla yhdessä UV-säteilyn, tupakoinnin ja ionisoivan säteilyn kanssa. Jo puoli alkoholiannosta päivässä nostaa syöpäriskiä.

Säännöllisesti neljä päiväannosta alkoholia kuluttavilla on 1,5-kertainen riski sairastua rinta- ja suolistosyöpään sekä 2–3-kertainen riski sairastua suun, nielun, kurkunpään ja ruokatorven syöpään.

Alkoholi rasittaa maksaa. Jos juo joka ilta lasillisen punaviiniä, alkoholin käytön kohtalainen riskiraja eli seitsemän annosta tulee naisilla täyteen. Miehillä vastaava raja on 14 annosta viikossa, mikä täyttyy kahdella punaviinilasillisella päivittäin.

– Naisen maksa ei kestä päivittäistä punaviinilasillista, vaan kaipaa lepopäiviä. Parempi vaihtoehto olisi juoda lasillinen silloin tällöin.

Punaviinin ei voi sanoa edistävän sydänterveyttäkään, nostaahan se verenpainettakin. Alkoholin käyttö voi lisätä myös aivohalvausriskiä.

– Jossain välissä ajateltiin, että maltillinen alkoholin käyttö voi ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja. Sittemmin on alettu toppuutella, että eihän se nyt niin hyödyllistä olekaan.

Aikoinaan tutkimusnäyttö osoitti, että punaviiniä juoneet saivat terveyshyötyjä, joita ei havaittu absolutisteilla.

Schwabin mukaan sittemmin on kuitenkin huomattu, että osalla absolutisteista on myös terveydentilasta johtuvia syitä olla käyttämättä alkoholia. Erot saattoi siis selittää ainakin osin absolutistien heikompi terveys.

Flavonoidit eivät ole syy juoda

Kun punaviiniä valmistetaan, rypäleet käytetään kokonaan siemenineen ja kuorineen.

Juuri siksi punaviinissä on runsaasti kuoren väriaineita eli flavonoideja. Käytännössä eri juomien ja ruokien flavonoidipitoisuuksia on kuitenkin hyvin vaikea vertailla.

– Flavonoidipitoisuutta ei ilmoiteta tuoteselosteissa eikä sitä löydy yleisistä tietokannoista vitamiinien tapaan, Schwab sanoo.

Vaikka kuinka janoaisi terveysvaikutteisia antioksidantteja, se ei ole hyvä peruste juoda punaviiniä. Flavonoideja on nimittäin myös lähes kaikissa kasviksissa, marjoissa ja hedelmissä.

– Ne ovat ihanteellisempia flavonoidien lähteitä kuin viini. Niistä saa myös kuitua, jonka saanti on Suomessa keskimäärin liian vähäistä.

Sober curious -trendistä sielun hyvinvointiin

Alkoholittomien viinien tarjonta kasvaa ja sober curious -trendi yleistyy. Voisiko alkoholitonta punaviiniä juomalla saada samat hyödyt mutta kiertää terveyshaitat?

– Tummanpunaistahan alkoholitonkin punaviini on. Sikäli flavonoidit ja sen hyödyt ovat tallella. Mutta koska flavonoidipitoisuutta ei ilmoiteta, on mahdotonta sanoa, onko niitä alkoholittomassa viinissä sama määrä vai vähemmän kuin alkoholipitoisessa, Schwab sanoo.

Asiaa on tutkittu vasta vähän – mutta toisaalta jo 1990-luvun lopussa. PubMed-tietokannasta löytyy useita tutkimuksia, joiden mukaan myös alkoholiton punaviini lisää plasman antioksidanttikapasiteettia. Tässä valossa alkoholittomastakin punaviinistä imeytyy elimistöön polyfenoleita.

Alkoholittoman viinin hyvä puoli on sekin, että se sisältää vähemmän energiaa. Alkoholipitoinen punaviini kun saattaa kerryttää painoa siinä missä muutkin alkoholijuomat. Yhdessä grammassa alkoholia on seitsemän kilokaloria, eli lähes yhtä paljon kuin rasvassa, Schwab muistuttaa.

Mitä professori sitten sanoo tutkimustuloksesta, jonka mukaan punaviinin sisältämä piceatannol-yhdiste voisi ehkäistä rasvasolujen kasvamista ja siten hoikistaa?

– Enpä ole kuullutkaan. Mutta jos tällainen vaikutus olisi havaittu, se oli varmasti jo valjastettu lääkkeeksi!

Punaviini ei paranna unta, kuten joskus väitetään. Alkoholin on ennemmin todettu häiritsevän yöunia.

Toisaalta tässä punaviiniä voi verrata kahviin: Schwabin mukaan joku voi juoda enemmän viiniä tai kahvia kuin toinen ilman, että se vaikuttaa haitallisesti uneen. Asiaan vaikuttavat esimerkiksi perimä, terveydentila, elämäntavat ja ruokavalio.

– Olemme erilaisia, ja yhdelle jokin sopii ja toiselle ei. Tärkeintä on muistaa kohtuus. En yhtään tykkää syyllistämisestä. Ajattelen, että lasillinen hyvää punaviiniä hyvässä seurassa on ennen kaikkea sielun hyvinvointia. Siinä ei tarvitse miettiä, saako juomasta jotain hyödyllistä, vaan tärkeintä on viettää kiva ilta.