Eeva

Älä turhista murehdi, viisikymppinen!

Älä turhista murehdi, viisikymppinen!

Jos vuodet tuovat mukanaan alakuloa, kannattaa miettiä, mistä masennuksen tunteet kertovat. Parhaimmillaan ne auttavat tunnistamaan oman sisimmän ja vievät kohti uutta.
Teksti Eeva toimitus
Mainos

Vaihdevuosi-iässä nainen alkaa yleensä kiinnittää huomiota omaan terveyteensä, vaikka olisi aiemmin huolehtinut lähinnä muista. Moni huomaa olevansa myös aiempaa herkempi. Psykoterapeutti Leena Hattusen mukaan nainen saattaa kokea, että nyt hänellä on ikään kuin lupa aistia ja tuntea entistä vahvemmin.

”Syksyn pimeys on ehkä vaikuttanut meihin aiemminkin, mutta vasta keski-iässä teemme asialle jotain, hankimme kirkasvalolampun tai varaamme matkan aurinkoon.”

Elätkö omaa vai muiden elämää?

Kehon muutokset pakottavat kiinnittämään huomiota itseen.

”Vaihdevuodet ovat taitekohta naisen elämässä. Silloin viimeistään joutuu miettimään, hyväksyykö itsensä sellaisena kuin on”, Leena Hattunen sanoo.

Joka viidennen vaihdevuosi-ikäisen naisen sanotaan kärsivän masennuksesta ja vielä useamman mielialat vaihtelevat. Yhtenä syynä pidetään estrogeenin vähenemistä, mutta hormonien vaikutus on epäselvä.

Estrogeenitasot ovat kaikilla naisilla matalalla vaihdevuosien jälkeen, mutta osa voi henkisesti jopa entistä paremmin.

”On hyvä kysyä pohjimmaisia kysymyksiä: elänkö omaa vai muiden elämää ja teenkö asioita omista lähtökohdistani vai miellyttääkseni muita”, Leena Hattunen sanoo.

Psykoterapiassa puhutaan naisen varjosta eli niin sanotusta elämättömästä elämästä. Kun elämältä ei ole saanut niitä asioita, joita oli toivonut, pettymys voi tulla ryminällä esiin vaihdevuosissa.

Lohdullista on, että masennusta sanotaan olevan kahdenlaista, luovaa ja kliinistä.

”Siirtymävaiheessa, kuten murrosiässä ja vaihdevuosissa, ihminen kokee usein luovaa masennusta. Luova masennus ei ole negatiivista, vaan siinä otetaan haltuun jotain itselle tärkeää”, Hattunen kertoo.

Vaikka tuntee alakuloa ja voimattomuutta, tunteisiin ei juututa. Sen sijaan luovaa masennusta voi Hattusen mukaan pitää ystävänä ja tutkia, mistä alakulossa on kyse. Sen kautta voi syntyä jotain uutta.

Kliininen masennus puolestaan on toimintakykyä hankaloittavaa ja lamauttavaa. Silloin yhteys omiin tunteisiin voi olla katoamassa tai katketa kokonaan.

Mitä muutoksia itse haluat tehdä?

Elämäntilanne vaikuttaa mielialaan. Viisikymppisenä nainen on usein puristuksissa aikuistuvien lastensa ja ikääntyvien vanhempiensa välissä.

”Moni viisikymppinen on kova murehtija. Lapset ovat lähdössä omilleen, mutta huoli heistä ei lakkaa. Samaan aikaan omat vanhemmat alkavat vaatia huomiota.”

Silti olisi tärkeää pohtia, mitä ratkaisuja ja muutoksia elämässä haluaa tehdä juuri nyt.

”On tavallista, että muutetaan omakotitalosta keskustaan, tai toisaalta saatetaan palata kotiseudulle. Elämään voi tulla aivan uusia asioita, kuten isoäitiys.”

Vaihdevuodet eivät ole vain kurja ajanjakso, vaan siihen kannattaa suhtautua uteliaasti. Tärkeintä olisi suhtautua itseensä myötätuntoisen hyväksyvästi. Voi miettiä, mille asioille voi itse tehdä jotain.

Myös fyysisiä oireita kannattaa yrittää hoitaa ja kiinnittää huomiota ruokavalioon ja liikuntaan. Fyysisen olon koheneminen tuo myös henkistä hyvinvointia.

Hyväksytkö sen, että vanhenet?

Olennaista on hyväksyä ne asiat, joille ei voi mitään, ja yrittää muuttaa niitä epäkohtia, joita voi. Näiden erottaminen on välillä vaikeaa kenelle tahansa.

”Jo sen hyväksyminen voi olla vaikeaa, että vanhenee. Senkin voi myöntää itselleen, ja sanoa ääneen”, Leena Hattunen sanoo.

Kaikki eivät pysty myötätuntoon itseään kohtaan vaan katkeroituvat.

”Pettymyksen tunteita voi olla vaikea hyväksyä, eikä siihen aina tarvitsekaan pystyä. Kiukun, vihan ja surun tunteita voi silti käydä läpi ilman, että niihin juuttuu.”

Vaihdevuosiin yhdistetään usein mielikuva äreästä, kiukkuisesta naisesta.

”Jotkut pyrkivät oikeuttamaan kiukutteluaan sillä, että he ovat kaikesta vihaisia.

Erilaisille oloille voi tehdä tilaa ja käydä niitä läpi, mutta niistä käsin ei tarvitse reagoida”, sanoo Leena Hattunen.

Aiemmin koettu taipumus masentumiseen vaikuttaa myös vaihdevuosien mielialaan.

”Jos on aiemmin ollut masennusta, jota ei ole hoidettu, se voi ottaa uudestaan valtaa. Kun tarvittavat elämänmuutokset ovat jääneet tekemättä, se kostautuu.”

Jos nainen ei ole valppaana esimerkiksi oman liiallisen kiltteytensä kanssa, se tulee usein vastaan vaihdevuosissa.

”Joillekin käy niin, että he alkavat tuntea vastenmielisyyttä vaikkapa omaa puolisoaan kohtaan ja he tekevät radikaaleja ratkaisuja. Parisuhde voi mennä vaihtoon tuosta vain.”

Tunnistatko masennuksen ajoissa?

Tärkeintä olisi tiedostaa omat masennuksen tunteensa. Vain siten niihin voi puuttua. Yksi tapa on kuvitella itselleen mielensisäiset liikennevalot. Mikä on itselle hälyttävä merkki, milloin palaa keltainen valo?

”Minulla on sääntö, jonka mukaan soitan ystävälle, jos olen ollut kolme päivää jumissa samojen ajatusten kanssa. Silloin on aika puhua toisen ihmisen kanssa”, psykoterapeutti Leena Hattunen kertoo esimerkin.

Tunteita voi purkaa myös kirjoittamalla. Niin sanotussa parantavassa kirjoittamisessa masentavista ajatuksista kirjoitetaan neljänä päivänä 20 minuuttia kerrallaan.

”Yleensä aihe syvenee ja muuttuu kirjoittamisen edetessä, sillä kirjoittaminen aktivoi eri aivoalueita kuin ajatteleminen. Asioita pystyy katsomaan vähän kauempaa, ja ne tulevat itsestä pois.”

Jos tapana on vatvoa asioita, huolipuolituntisen pitäminen voi auttaa.

”Kun miettii huolenaiheita joka ilta puoli tuntia, sen jälkeen voi antaa itselle luvan olla ajattelematta niitä. Näin aivot ja mieli saavat lepoa”, Hattunen neuvoo.

Jo ahdistavien tunteiden nimeäminen auttaa. Tunnetko pelkoa, surua vai kenties pettymystä?

”Kun tietää, minkä niminen olo vaivaa, sen käsitteleminen on aiempaa helpompaa.”

Luovat harrastukset ovat erinomainen tapa purkaa tunteita. Usein naisia kiinnostavat taide, luovuus, liikunta ja psykofyysinen itsetuntemus.

”Kaikki, mikä lähtee omasta sielusta käsin, kohottaa, korjaa ja lisää hyvää oloa.

Voit hankkia kitaran, mennä salsatunnille tai aloittaa avantouinnin, vaikka olisit aina luullut, ettet osaa tai uskalla.”

On hieno kokemus tuntea, että tätä haluan tehdä. Silloin ihminen tulee uskollisemmaksi omalle itselleen.

”Kun pyrimme rohkeasti purkamaan kenties lapsuudesta peräisin olevia rajoittavia käsityksiä itsestämme, saamme käyttöömme uusia sisäisiä resursseja, taitoja ja kykyjä.”

Sisäiset resurssit vahvistavat voiman tunnetta ja tuovat iloa. Ne ovat vastalääkettä suorittamiselle ja ajattelutavalle, että asiat täytyy tehdä aina tietyllä tavalla. Myös elämättömään elämään liittyvät ahdistavat ajatukset voivat uusien resurssien myötä väistyä.

Leena Hattunen muistelee nauraen, kuinka hänen lapsuudessaan viisikymmentä täyttävälle lahjoitettiin keinutuoli.

”Silloin ajateltiin, että siitä vanhuus alkaa. Nykyisin viisikymppinen on erittäin elinvoimainen. Tässä iässä on ihan tavallista kouluttautua uuteen ammattiin. Moni löytää oman seksuaalisen nautintonsa ja uskaltaa viimein lähteä elämään itsensä näköistä seksuaalista elämää.”

Viisikymppinen osaa arvostaa omaa viisauttaan ja elämänkokemustaan. Nyt kannattaa pysähtyä miettimään, millainen haluaa olla yhdeksänkymppisenä.

”Millaisia valintoja haluan tehdä? Omaan elämäänsä voi vaikuttaa omalla asenteella”, Leena Hattunen muistuttaa.

Teksti: Kirsi Hemánus

Kuvitus: Anu Ikävalko

Julkaistu: 17.11.2017