Nopeusrajoituksia halutaan laskea, koska Suomen tiet ovat huonossa kunnossa – Miksi ei puututa itse ongelmaan vaan sen seurauksiin?
Eikö ensimmäinen homma olisi paikata kuopat ja laittaa uutta asfalttia? Sehän olisi suorastaan trendikästä: voitaisiin puhua maanteiden ennallistamisesta, kirjoittaa päätoimittaja Olli Koivusalo.
Liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa toimiva Väylävirasto suunnittelee alentavansa nopeusrajoituksia. Peräti viidesosalla nykyisistä satasen teistä körötellään jatkossa kahdeksaakymppiä, jos virasto saa tahtonsa läpi. Luvassa on joillekin teille myös Ruotsista tuttu 90 km/h nopeusrajoitus.
Aiheesta kuultaneen lisää lähiaikoina.
Hankkeen taustalla ovat huonokuntoiset tiet ympäri Suomea. Onnettomuusriskien arvioidaan lisääntyneen. Erikoista on, että itse ongelmaan ei puututa vaan seurauksiin. Turvallisuudesta ei pidäkään tinkiä, mutta eikö ensimmäinen homma olisi paikata kuopat ja laittaa uutta asfalttia? Sehän olisi suorastaan trendikästä: voitaisiin puhua maanteiden ennallistamisesta.
Tieverkoston korjausvelka on noin 2,5 miljardia. Paljon rahaa, mutta senkin voi asettaa kontekstiin. Helsingin ja Turun välille suunnitellun "tunnin junan" – oikeasti puolentoista tunnin – kustannusarvio on kolmen miljardin euron haminoilla. Jostain nekin rahat otetaan – villi veikkaukseni on, että veronmaksajilta.
Saavutettavat aikasäästöt kuulemma tuovat tämän investoinnin ajan yli takaisin. Jos näin on, miksi matka-ajoilla raideliikenteen ulkopuolella ei sitten olisi merkitystä? Tieliikenne sentään kattaa Suomessa yli 90 prosenttia henkilöliikenteestä ja noin 90 prosenttia tavaraliikenteen tonneista.
