Ajatus ei kulje, keskittyminen takkuaa? Aivosumun oireet ovat todellisia, ja syy voi olla niin elämäntilanteessa kuin piilevässä sairaudessa

Viime aikoina aivosumusta on puhuttu etenkin pitkittyneen koronataudin mahdollisena oireena. Kun aivosumu vaivaa, ajatus kulkee hitaasti ja sanat katoilevat. Tarkkaavaisuus ja keskittyminen takkuavat, ja havainnot ovat sekavia. On vaikea suunnitella ja ohjata toimintaa. Virheitä syntyy, eikä valmista tahdo tulla.

Sana kuvaa siis yleensä outoa, itselle vähän tyhmänoloista tilaa, jossa aivot eivät toimi niin kuin pitäisi. Tämän vuoksi ihminen kokee häiritseviä tiedonkäsittelyyn eli kognitioon liittyviä oireita. Tällaiset oireet ovat tuttuja lähes jokaiselle ajoittain esimerkiksi kovan uni­vajeen tai flunssan seurauksena.

Aivosumu ei kuitenkaan ole lääke­tieteellinen käsite vaan puhekieltä. Termillä kuvataan monia hyvin erilaisia tiedonkäsittelyyn tai vaikkapa vireyteen liittyviä oireita. Koska aivosumua ei ole määritelty kunnolla tieteellisesti, sitä ei ole juuri tutkittukaan laadukkaasti. Tämä on psykiatrian ja neurologian erikoislääkäri Risto Vatajan mielestä ongelma.

– Vastaanotolla lääkärin täytyy ensin selvittää, mitkä potilaan oireet tarkalleen ovat. Joskus tärkeimmäksi oireeksi paljastuu esimerkiksi huimaus, joskus uupumus tai jokin muu, Vataja sanoo.

Harvoin vikaa aivoissa

Jos aivosumu liittyy kuomittavaan elämäntilanteeseen, se hellittää tavallisesti, kun taustalla vaikuttanut stressi, uupumus tai esimerkiksi infektio menee ohi. Aivosumu kuitenkin liitetään pitkittyneen koronan lisäksi moneen muuhunkin sairauteen, kuten krooniseen väsymys­oireyhtymään, fibromyalgiaan eli krooniseen kipuoireyhtymään ja muuhun kipuun. Se voi vaivata myös kilpirauhasen vajaatoiminnassa, vaihdevuosien aikana, raudan puutteen vuoksi sekä masennuksessa ja ahdistuksessa.

Myös jotkin lääkkeet voivat sekoittaa päätä. Näin vaikuttavat esimerkiksi keskushermostoon vaikuttavat kolmiolääkkeet ja iäkkäillä monien lääkkeiden yhtäaikainen käyttö. Syöpäpotilaat puhuvat sytoaivoista, mikä viittaa solunsalpaajalääkityksen haittavaikutuksiin.

Joskus harvoin oireiden takaa paljastuu MS-tauti tai syöpä, mutta ne oireilevat useimmiten muilla tavoin. Muistisairaudessa, kuten Alzheimerin taudissa, aivosumu on hyvin harvinaista.

– Muistisairaan unohtelun ja muun oireilun huomaavat ennemmin läheiset kuin muistisairas itse. Aivosumua potevat myös pärjäävät yleensä hyvin lyhyessä muistitestissä, Risto Vataja kertoo.

Lääkärin vastaanotolle kannattaa mennä, jos aivosumu oireilee pitkään tai huolettaa. Lääkäri selvittelee potilaan oirekuvaa ja elämäntilannetta, kuten mahdollisia stressin aiheita. Laboratoriokokeissa voidaan selvittää kehon tulehdustilaa ja mitata veren hemoglobiini, joka paljastaa mahdollisen raudanpuuteanemian. Tarvittaessa uupuneelta voidaan tutkia myös kilpirauhashormonien ja ferritiinin eli varastoraudan määrää.

Kuvantamistutkimuksia tehdään lähinnä, jos on erityistä aihetta epäillä aivosairautta. Mahdollisten sairauksien ja puutostilojen hyvä hoito helpottaa usein oireita.

Tarkkaa tieteellistä tietoa kaikista aivosumun syistä ei ole. Aivojen toiminnallinen magneettikuvaus voi paljastaa muutoksia, vaikkei aivorakenteiden magneetti­kuvauksessa havaita vaurioita. Oireista huolimatta aivoissa ei siis ole rakenteellista vikaa, eikä toipumiselle sinänsä ole estettä. Tällaisia aivojen toiminnan muutoksia on havaittu myös muun muassa fibromyalgiassa.

Keho hälytystilassa

Toiminnallinen oireilu on kehon puolustusmekanismi. Kovan kuormituksen aikana keho pyrkii tasapainoon ja oppii suojaamaan itseään nopeilla tiedostamattomilla toimintamalleilla.

Kun rankka sairaus tai muu stressi kuormittaa, keho voi puolustautua esimerkiksi tahdosta riippumattoman hermoston avulla. Se säätelee muun muassa sydämen sykettä ja vireyttä. Stressihormonit voivat herättää kehossa taistele tai pakene- tai lamaantumisreaktion. Keho voi hakea tasapainoa myös tulehduksellisen puolustusreaktion avulla.

Toiminnallisessa oireilussa kehon puolustusmekanismi voi joskus myös herkistyä ja jäädä hälytystilaan. Se oireilee, vaikka uhkaava tilanne on ohi. Aivo­sumussakin hermosto käy usein ylikierroksilla. Pahimmillaan huoli pahasta olosta ja mahdollisesta vakavasta sairaudesta alkaa hallita ajatuksia katastrofin tavoin ja potilas pelkää loppuelämänsä olevan pilalla. Tästä voi tulla Risto Vatajan mukaan jopa paranemisen este.

Oireet ovat todellisia, olipa niiden syy mikä tahansa.

– Potilaalle on tärkeintä kokea, että häntä on kuultu ja häntä uskotaan. Hoitoa on kaikki, mikä rauhoittaa hälytys­tilaa. Se voi auttaa myös aivojen tilaa, Vataja sanoo.

Stop siis stressille ja muulle kuormitukselle? Tiedostamatonta toimintaa ei kuitenkaan lopeteta niin helposti. Ensin se pitää tunnistaa. Sitten pitää opettaa itsensä ja kehonsa vapautumaan vähitellen automaattisesta reagoinnista.

– Tai ainakin olemaan niin, ettei vaiva pahene pelkojen vuoksi. Joskus tarpeen voi olla terapiakin, kuten kognitiivinen käyttäytymisterapia tai helpommin saatava nettiterapia, Vataja huomauttaa.

Karsi stressiä, vähennä turhia pelkoja

Jos aivosumu vaivaa, kannattaakin miettiä omaa elämäänsä sekä havaita ja karsia stressin aiheita. Tärkeitä ovat tutut asiat: riittävä lepo ja uni, monipuolinen ravinto, sopiva määrä liikuntaa sekä korkeintaan kohtuullinen alkoholin käyttö. Myös suhteet muihin ihmisiin kannattaa pitää kunnossa. Jos mieltä rasittaa jokin, siitä puhutaan tarvittaessa vaikka ammattiauttajan kanssa. Masennusta, ahdistusta ja muita sairauksia hoidetaan hyvin lääkärin ohjeilla.

Itseltä on myös hyvä kysyä, milloin aivosumu alkoi ja mitä elämässä silloin tapahtui. Pahentaako jokin oireita ja mikä mahdollisesti helpottaa oloa? Monet ovat kokeneet hyötyvänsä esimerkiksi meditaatiosta tai mindfulness-harjoituksista.

– On tärkeää olla kärsivällinen ja päästä eroon turhista peloista. Aivoissa ei useimmiten ole mitään sellaista, minkä vuoksi pitäisi ajatella, että ne eivät toimi. Aivosumun kaltaisista tiedonkäsittelyn oireista kärsivien ennuste on tavallisesti erittäin hyvä, Risto Vataja sanoo.

Asiantuntija: neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri Risto Vataja, HUS.