Tästä syystä aborttikysymys voi ratkaista Yhdysvaltain vaalit – Kamala Harrisin taakse valuu nyt ihmisiä kolmesta suunnasta

Tämä lause sytytti maailman: "Kuten äitini sanoi, me olemme kaikki pudonneet kookospalmusta." Kilpajuoksu Valkoiseen taloon oli saanut ensimmäisen internetmeeminsä. Siihen nähden, kuinka paljon politikoinnista nykyään tapahtuu verkossa, on pieni ihme, että ensimmäinenkään hokema tai edes huumorilta haiskahtava pläjäys oli antanut odottaa tulemistaan heinäkuulle asti.

Lauseen sanonut Kamala Harrisin äiti tarkoitti: pitää olla itselleen armollinen ja nähdä itsensä kulloisessakin asiayhteydessä. Armo, hauskuus, lempeys – voisiko näin positiivisilla asioilla olla mitään tekemistä yhä raadollisemmaksi käyneessä 2020-luvun politiikan teossa? Vai olisivatko ne juuri se, mitä sittenkin kaiken kyynisyyden keskellä yhä useampi kaipaisi: hymyä, jopa naurua?

Kalifornialaisesta lakinaisesta Kamala Devi Harrisista oli juuri tullut ainoa este Donald Trumpin paluulle uudestaan valtaan. Joe Bidenin varapresidentti oli siihen ollut uskollinen esimiehelleen, mikä on tarkoittanut kolmen ja puolen vuoden ajan niitä sekalaisia hommia, jotka Biden on antanut Harrisin hoidettavaksi. Varapresidentin tärkein tehtävä on toimia niin, että Numero Yksi saa loistaa parrasvaloissa.

Ei ihme, että suurilla kansanjoukoilla ei ole ollut käsitystä Harrisista poliitikkona; toki tiedettiin se, mikä näkyi päällekin päin: että hän oli nainen, musta ja siirtolaistaustainen. Sellaiset ovat olleet perinteisesti hyviä keräämään ääniä valkoisille miehille. Ja ensimmäinen sellainen kulloisessakin tehtävässä Harris on elämänsä aikana tottunut olemaan: juristina ja poliitikkona.

Aina varapresidentiksi asti.

Senaatin suorittamat kuulustelut ovat Amerikassa poliitikoille mahdollisuus nostaa profiilia. Harris osasi hyödyntää niissä kokemustaan yleisenä syyttäjänä.

Demokraattien historiassa on toki ollut jo musta Obama ja puolueen esivaalit voittanut nainen Hillary. Ja pitkin vaalivuotta kulissien takana oli kasvanut painostus haparoivaa Bidenia kohtaan. Mutta tämä ei ollut ainoastaan istuva presidentti, vaan myös voittanut esivaalit ylivoimaisesti iästään ja terveydestään huolimatta. Muutamaa vuotta nuoremman Trumpin ja hänen massiivisen pilkkakoneistonsa yltyvä kritiikki oli vain ruokkinut Bidenin taistelutahtoa.

Jos olympialaisissa palkittaisiin politiikkasarjassa maailman paras taktinen veto, Joe Biden olisi ylivoimainen kultamitali. Hän malttoi odottaa, että Trump oli ensin huudattanut itsensä republikaanipuolueen ehdokkaaksi ja valinnut varapresidenttiehdokkaakseen uskollisen aseenkantajan, jos mahdollista Trumpiakin trumpilaisemman J.D. Vancen keskilännestä. Bidenin vetäytymisilmoitus pilasi republikaanien tunnelman juuri kun juhlien oli määrä alkaa.

Biden itse ilmoitti saman tien tukevansa Harrisia, joka oli pärjännyt huonosti aikoinaan esivaaleissa Bidenia vastaan eikä ollut neljä vuotta sitten varapresidenttipörssissä veikkauslistojen kärkipäässä.

Kamala Harris pääsi jo nuorena huippuyliopiston opiskelijana Washington D.C:ssa jyvälle siitä, miten USA:n pääkaupungin valtakuviot toimivat.

Kaikki alkoi Berkeleyssä, kalifornialaisessa huippuyliopistossa, jonne intialainen Shyamala Gopalan saapui vuonna 1958 opiskelemaan biologiaa. Neljäntenä opiskeluvuonnaan hän tapasi vuotta aiemmin Jamaikalta muuttaneen kehitysmaataloustieteen opiskelija Donald J. Harrisin. He menivät naimisiin seuraavana vuonna ja sitä seuraavana syntyi esikoistytär. Nyt 59-vuotiaan Kamalan etunimi tarkoittaa lootuksenkukkaa.

Perhe muutti keskilännen Illinoisiin ja vanhempien erottua seitsemänvuotias Kamala, hänen pikkusiskonsa ja äitinsä palasivat takaisin Kaliforniaan. Äiti Shyamala menestyi rintasyöpätutkijana ja sai paikan Kanadan Montrealista, jossa Kamala päätti lukionsa.

Poliittisen heräämisensä Harris koki Washingtonissa, jonka väestöstä enemmistö oli mustia Harrisin aloittaessa oikeustieteen opinnot Howard-yliopistossa. Pääkaupungissa olivat paitsi Valkoinen talo ja kongressin rakennus Capitol, myös suuri määrä ajatuspajoja sekä tuhansia lobbareita: kaupunki hengitti yhteiskunnallisia kysymyksiä päivin ja öin. Sekä suurlähetystöt – Harrisin polvi oli ensimmäinen rotuerottelun jälkeinen sukupolvi yliopistossa, mutta Etelä-Afrikassa apartheid oli yhä voimissaan ja sen lähetystön edessä opiskelijat kävivät osoittamassa mieltään, Harris muiden mukana. Maailma oli kaikkea muuta kuin valmis.

"Kamala ei ollut mielenosoitusten pääjärjestäjä ja vastusti laittomuuksia. Mutta hän oli sanavalmis keskustelija ja keräsi nopeasti suosiota", Harrisin osakuntatoveri Jill Louis muistelee radiokanava NPR:lle.

Juuri opiskeluaikana Harris monien muiden 1960-luvulla syntyneiden mustien aktivistien tavoin teki valintansa vaikuttaa yhteiskunnan sisällä, uskoen siten saavansa kansalaisoikeuksille vahvemman jalansijan kuin edellisen polven väkivaltaisemmat Angela Davis, Malcolm X tai Mustien Pantterien ääriliike.

Tie oikeudenmukaisuuteen ei ollut vain lain lukeminen, vaan siinä missä monet hänen opiskelutoverinsa halusivat päähän potkittujen mustien puolustusasianajajiksi, Harris tähtäsi syyttäjän uralle: saada kantamaan vastuutaan myös ne, jotka pitivät yllä järjestelmän vääristymiä.

Niinpä hän palasi Washingtonista synnyinseuduilleen länsirannikolle, jossa luki itsensä tohtoriksi ja teki sitten vaikuttavan uran syyttäjänä, ensin San Franciscossa apulais- ja varsinaisena piirisyyttäjänä ja sitten koko Kalifornian osavaltion valtakunnansyyttäjänä. Yhdysvalloissa valitaan vaaleilla "attorney general" sekä osavaltio- että liittovaltiotasolla. Tehtäviin kuuluu toimia sekä ylimpänä syyttäjäviranomaisena että oikeusministerinä.

Hänen juristiuransa keskiössä on ollut väkivaltarikosten vähentäminen, monesti ottein, jollaisia ei ole ennen nähty. Kun esimerkiksi selvisi, että nuorisorikollisista monen tausta oli koulupinnarina, hän piti huolen, että myös vanhemmat joutuivat kantamaan vastuuta – ja saikin sekä lintsaukset vähenemään että murhat ja tapot laskusuuntaan. Harrisia ei voi kuitenkaan pitää amerikkalaisittain kovan linjan kannattajana, sillä ilmoittanut useasti, ettei tule koskaan kannattamaan kuolemanrangaistusta.

Oikeusministerinä hän tuli tunnetuksi kuluttajien puolustamisessa suuryrityksiä vastaan. Hän neuvotteli myös diilin, jolla Kalifornian tärkeimmät firmat, maailman suurimmat pörssiyhtiöt Microsoft, Apple, Facebook sekä Googlen emoyhtiö Alfabet jne. joutuvat porautuessaan miljardien ihmisten arkeen kertomaan aiempaa tarkemmin, mitä tietoja ne keräävät ja mihin tietojaan käyttävät.

Siinä missä Trump on luvannut palauttaa öljy-yhtiöille saastutusoikeuksia ja lieventää ympäristönsuojelusäännöksiä, Harris on ollut johdonmukaisesti yritysten ympäristövastuuta kiristämässä sekä samoin sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisia oikeuksia edistämässä.

Amerikassa Harrisia on helppo syyttää vasemmistolaiseksi, mutta poliittisen kentän vasen laita on leimannut hänet oikeistolaiseksi. Mutta kaiken jakautumisen keskellä häntä on myös luonnehdittu poikkeuksellisen käytännölliseksi ja maltilliseksi.

Jos Harrisista tulee presidentti, tulee hänen miehensä Doug Emhoffin titteliksi First Gentleman.

Harris meni naimisiin vasta nelikymppisenä oikeusministerinä tavattuaan sokkotreffeillä mediajuristi Doug Emhoffin. Juutalaisella Emhoffilla ja baptistikirkkoon kuuluvalla Harrisilla ei ole yhteisiä lapsia, mutta Harrisilla on hyvät välit Emhoffin lapsiin Ellaan ja Coleen tämän edellisestä avioliitosta – eikä vain nyt jo aikuisiin lapsiin, joille hän on "Momala", vaan Ellan lukioaikana hän istui yhdessä lasten äidin Kerstin Emhoffin kanssa katsomossa kannustamassa tytön koripallo-otteluita.

Monella tapaa Harris on kuitenkin yhä arvoitus. Esimerkiksi ensimmäisen ulkomaanmatkansa hän teki vasta senaattorikaudellaan seitsemän vuotta sitten, jolloin hän vieraili Lähi-idässä tapaamassa kalifornialaisia sotilaita sekä pakolaisleirillä.

Ennen varapresidenttiyttään Harris osallistui oikeusasioiden lisäksi myös senaatin turvallisuus- ja budjettiasioiden valiokuntatyöhön, mutta ulkopoliittisesti superkokeneen Bidenin rinnalla Harrisille ei ole jäänyt kansainvälistä roolia, eikä hänen ulkopoliittisista näkemyksistään tiedetä juuri mitään.

Harrisin tiimille onkin tullut kiire laatia linjanvetoja niille lukuisille politiikan alueille, joissa Harris ei ole profiloitunut. Tässä valmistautumattomuudessa näkyy, että kampanja-ajaksi alle puoli vuotta on kovin vähän.

Ensimmäisenä uutena avauksena Harris esitteli talouspoliittisia näkemyksiään vasta elokuun puolivälin jälkeen juuri ennen demokraattien puoluekokousta, jossa hänen ehdokkuutensa siunataan. Peli huipulla on tarkkaa suunnittelua, ja strategit tekevät nyt ympäri vuorokauden töitä sovittaakseen ehdokkaan aitouden yhteen taktisesti sopivien ja strategisesti tärkeiden kohderyhmien tavoittamiseen.

Kamala Harris valitsi Tim Waltzin taisteluparikseen, koska kemiat kohtasivat. He ovat nyt jo osoittaneet kampanjatilaisuuksissa saavansa energiaa toisistaan.

Ne kolme ryhmää, joita Harris on koko uransa ajan edustanut – naiset, mustat ja siirtolaistaustaiset – ovat Harrisin ehdokkuuden myötä alkaneet valua takaisin perinteisesti kannattamiensa demokraattien suuntaan republikaaneista, jotka ovat pari aiempaa vuosikymmentä onnistuneet houkuttelemaan näitä yhä paremmin. Itä- ja länsirannikon koulutettu väestö on myös Harrisin takana ilman ongelmia.

Keskilännen maaseutuvaltainen väestö, samoin kuin teollisuuden rakennemuutoksesta kärsinyt raskaan teollisuuden työväenluokka sen sijaan ovat vaikeampia paloja haukattavaksi – ja olleet otollista maaperää Trumpin väsymättömästi toistamalle viestille, kuinka Bidenin aikana mikään ei ole muuttunut paremmaksi.

Jos oli Bidenin ajoitus mestariveto, on sitä myös Harrisin varapresidenttiehdokkaan Tim Waltzin nostaminen taistelupariksi. Kiltti ja amerikkalaisittain keskituloinen opettaja sekä sotaveteraani keskilännestä on ehtinyt jo väläyttää osaamistaan kutsumalla Trumpia ja Vancea "oudokeiksi".

Paras mittari heiton tehosta on Trumpin täydellinen pillastuminen. Ja mitä enemmän Trump julistaa inhoaan omituiseksi leimaamisesta, sitä tavallisemmalta alkaa musta, siirtolaistaustainen nainen opekavereineen näyttää.

Nyt kun Harris on tosiasia eikä vain jossittelua, hänen suosionsa on selvästi suurempi kuin Bidenin kannatus ennen luopumisilmoitusta. Gallupit sen sijaan heiluvat Trumpin ja Harrisin välillä varsin tasoissa. Edessä on vielä monta jännittävää hetkeä ennen marraskuun alkua.

Jo neljän vuoden ajan on tiedetty, että demokraattien ehdokkaalla on vastassaan USA:n kaikkien aikojen arvaamattomin möläyttelijä, josta kukaan ei tiedä, mihin kaikkiin keinoihin hän on valmis voiton havittelussaan. Ja vaa'ankieliosavaltioissa, joissa vaalit ratkaistaan, mikä tahansa yksityiskohta voi kasvaa kokoaan isommaksi.

Mutta Yhdysvallat on muuttunut koko historiansa ajan eivätkä isot kysymykset ole hävinneet minnekään. Mustien määrä on kasvanut kolmanneksen neljännesvuosisadassa, ja heidän osuutensa yhdessä latinojen sekä muiden ei-valkoisten kanssa on jo 40 prosenttia koko väestöstä – ja naisia on yli puolet amerikkalaisista.

Heistä yhä useampi on kyllästynyt politiikkaan läpänheittona, sillä monet heistä ajattelevat kuten Microsoftin voimahahmon Bill Gatesin ex-puoliso Melinda Gates, monimiljardööri hänkin, joka tänä kesänä elämänsä ensimmäistä kertaa otti kantaa presidentinvaaleihin:

"Naisten oikeus omaan ruumiiseensa on juuri nyt vaakalaudalla, ja se on näiden vaalien tärkein kysymys – ei ole epäilystäkään, etteikö juuri Kamala Harris olisi oikea henkilö puolustamaan aborttioikeutta."

Trump on kääntynyt aborttiasiassa mielistelemään fundamentalistikristittyjä ja Biden on katolinen, joten hänestä ei voitu mennä takuuseen. Mutta siinä missä mustat kollegat tunnistivat Harrisin kyvyt jo opiskeluaikana, koko valtakunnan naiset ovat nyt heränneet: heillä on taistelija ja esikuva, jolla on kaikki mahdollisuudet tulla maailman mahtavimmaksi naiseksi.