"Dieselauto on suorituskykynsä vuoksi leppoisa ajettava – se saa minut viihtymään säästeliäitä kilometrejä ajettaessa”
”Moottorin käynnistäminen ja sammuttaminen sujuvat ilman sen ihmeempiä diesel-rituaaleja”, kirjoitti Tuulilasi vuonna 1975.
Helmikuun 1975 Tuulilasin pääjuttuna oli viiden dieselauton vertailu. Takseissa diesel oli alkanut jo yleistyä, mutta kallis hankintahinta ja vaatimaton suorituskyky pitivät huolen siitä, että yksityiskäytössä nokivasarat olivat realistinen vaihtoehto lähinnä kymmeniätuhansia kilometrejä vuodessa tahkoaville kaupparatsuille. Vertailuun otettiin mukaan neljä autoa hintaluokassa 45 000 markkaa: Datsun 220 C, Toyota Crown 2100 BS, Opel Record 2100 D sekä Peugeot 504 L. Selvästi kalliimpaa, lähes 60 000 mummon hintaluokkaa vertailussa edusti Mercedes-Benz 200D. Kolmen hengen koeajotiimistä jokainen antoi testin päätteeksi oman loppulausuntonsa, eikä yksiselitteistä voittajaa löytynyt.
Matti Järvi: ”Opel Record 2100 D on mielestäni koko ryhmän asiallisin auto. Kumpikin japanilainen putoaa pois jo siksi, etten tuntenut viihtyväni niissä lainkaan. Mersu lupaa paljon enemmän kuin antaa, Peugeot vaikuttaa jotensakin ahtaalta. Opelin penkit ovat mukavimmat ja mielestäni tätä autoa on kaikkein paras ajaa – sekä kaupungissa, moottoritiellä että mutkaisella soratiellä.”
Ekki Raukko: ”Miellyin tämän vertailuryhmän kahteen autoon: Mersu ja Opel tuntuivat heti aluksi miellyttävimmiltä. Loppujen lopuksi veti Opel kuitenkin pitemmän korren, sillä se oli ketterin käsitellä ja helpoin ajaa pitemmilläkin matkoilla. Opelin suorituskyky on normaaliin ajoon täysin riittävä ja lisäpisteet se ansaitsee siitä, että moottorin käynnistäminen ja sammuttaminen sujuvat ilman sen ihmeempiä diesel-rituaaleja. Opelin tilat riittävät mainiosti normaaliin perhekäyttöön."
Tapani Vaahtola: "Dieselauto on suorituskykynsä vuoksi leppoisa ajettava. Niinpä dieselille asettamani vaatimukset eivät ole kiinni muutamasta hevosvoimasta. Pikemminkin se mikä saa minut viihtymään siinä niitä säästeliäitä kilometrejä ajettaessa. Siksi valintani on Mersu. Se on mukava ja vakaa ajettava, joskaan ei erityisen ketterä.”
Tuulilasi 2/1975
Toimittaja Juha Tolvanen oli päässyt unelmiensa juttukeikalle Italiaan: testaamaan maailman nopeimmaksi urheiluautoksi tituleerattua Lamborghini Countachia. Yhden auton valmistamiseen kului tehtaalla neljä kuukautta – käsityönä, kuinkas muuten – joten toimittajan sydän pamppaili hurjasti, kun hän "sovittautui moisen ohjuksen ruoteliin". Ja ohjushan Countach LP 400 kiistatta oli: 3,9-litrainen V12-moottori kehitti 385 hevosvoiman tehot ja kiidätti auton nollasta sataseen hurjasti alle 5 sekunnissa!
2020-luvulla Lambon hehkutus kuulostaa tietenkin lähinnä huvittavalta, mutta jos huippunopeudesta puhutaan, niin sähköautoilijankin hymy hyytyy: 320 km/h. Jäi tosin Tolvaselta kokeilematta.
