Auttaako magnesiumlisä kramppeihin? – 10 kysymystä ja vastausta lihaskrampeista

1. Mitä lihaskrampit ovat?

Lihaskrampissa yksi tai useampi lihas supistuu nopeasti ilman ihmisen omaa käskytystä, toisin sanoen tahattomasti. Supistuminen ei liity lihastyön tekemiseen.

Kipu krampin aikana johtuu siitä, että kouristunut lihas ei saa happea eikä pysty poistamaan kuona-aineita. Kipu on pahimmillaan hyvin voimakasta.

2. Mihin paikkoihin kramppi voi tulla?

Yleensä kramppi iskee pohkeeseen, takareiteen tai jalkaterään. Näistä alaraajan krampeista käytetään usein kansankielistä nimitystä suonenveto.

Kramppi voi tulla myös ylävartaloon: käsiin, käsivarsiin tai joskus jopa vatsaan. Vatsalihasten krampit vaivaavat esimerkiksi juoksijoita. Ne liittyvät todennäköisesti juoksuasentoon, joka kuormittaa vatsalihaksia liikaa.

3. Mitkä asiat altistavat vaivalle?

Kramppien riskiä lisäävät hermotuksen ja aineenvaihdunnan häiriöt sekä kehon elektrolyyttien epätasapaino: kaliumin, kalsiumin, natriumin tai magnesiumin puute. Kun lihaksistoon kertyy kuona-aineita, ne ovat herkempiä supistelemaan. Elektrolyyttien epätasapaino voi liittyä nestehukkaan, ja joskus sen taustalla voi olla hyvin yksipuolinen ruokavalio. Elektrolyyttitasapainoon voivat vaikuttaa myös jotkin lääkkeet, esimerkiksi nesteenpoistolääkkeet.

Lihaskrampeille saattavat altistaa niin ikään hivenainepuutokset, kuten raudan puute. Lisäksi jotkin sairaudet voivat vaikuttaa lihaksen energia-aineenvaihduntaan tai hermotukseen ja lisätä kramppien riskiä.

Väsymys altistaa krampeille, koska se saa usein jännittämään lihaksia tavallista enemmän. Myös lihaksiston jännitys voimakkaassa stressitilanteessa voi laukaista krampin.

4. Voiko pelkkä rasitus aiheuttaa krampin?

Jos lihakset ovat jumissa, niiden aineenvaihdunta ei toimi normaalisti. Silloin lihas on herkempi kramppaamaan. Jumi voi johtua liiasta treenaamisesta. On erittäin tärkeää, että lihakset saavat palautua kuntoilun jälkeen kunnolla. Jos treeni on hyvin raskasta, palautumisaika voi olla jopa kolme vuorokautta, joskus enemmänkin.

Ulkona liikkuessa kylmä ja veto lisäävät lihaskramppien riskiä, sillä kylmyys supistaa lihaksia ja heikentää niiden liikkuvuutta. Krampeille altistaa myös huono alkulämmittely tai sen jättäminen kokonaan väliin. Lihasten tulisi olla lämpimät ennen treenin aloittamista.

Toisaalta lihasjumi voi olla seurausta liikkumattomuudesta, etenkin pitkään jatkuneesta staattisesta paikallaanolosta, kuten istumisesta. Istuminen heikentää erityisesti selän verenkiertoa, mikä voi kostautua niin sanottuna noidannuolena. Se tarkoittaa, että lihas kramppaa äkillisesti selässä. Noidannuolen voi laukaista myös liiallinen kuormitus tai selkänikaman yhtäkkinen liike.

5. Ketkä kärsivät krampeista eniten?

Lihaskrampit ovat hyvin tavallisia, ja niitä esiintyy lähes kaikilla elämän aikana. Eniten krampeista kärsivät todennäköisesti tavoitteellisesti tai runsaasti ja yksipuoleisesti liikkuvat ihmiset, joiden lihaksisto kuormittuu liikaa.

Ikääntyminen sinällään ei lisää kramppeja, mutta ikä tuo usein sairauksia ja lääkityksiä, jotka altistavat krampeille. Myös liikkuminen usein vähenee ikääntyessä, ja liikkumaton elämäntapa on kramppien selkeä riskitekijä.

6. Miksi suonenveto iskee usein öisin?

Nukkuessa lihakset ovat rentoutuneina. Silloin pienikin ärsyke, kuten yhtäkkinen liikahdus, voi saada lihaksen kramppaamaan. Raaja voi myös olla huonossa asennossa, jolloin aineenvaihdunta ja verenkierto eivät toimi ihanteellisesti.

Suonenveto voi yllättää myös uidessa. Silloin taustalla vaikuttaa iso lämpötilan muutos, kun ihminen heittää vaatteet päältään ja menee viileään veteen. Lihakset eivät välttämättä ole lämmenneet ennen uintia, vaan lihastyötä aletaan tehdä kylmillä lihaksilla kylmissä oloissa. Lisäksi uidessa asennot poikkeavat usein normaaleista liikeradoista. Esimerkiksi tiukka uintipotku voi vastata äärilaidan venytystä.

7. Miten krampin saa loppumaan?

Kun kramppi iskee uidessa, on tärkeää saada nopeasti maata jalkojen alle, jotta voi venyttää kouristunutta lihasta. Jos kramppi on esimerkiksi jalkapohjassa, venytetään varpaita ylöspäin. Uima-altaassa vastavenytyksen voi tehdä altaan reunaa vasten. Ihan pienikin vastavenytys riittää vapauttamaan jännitystilan.

Mikäli on uimassa syvässä vedessä ja ranta on kaukana, vastajännitystä voi yrittää työstää jalkapohjan muilla lihaksilla. Se ei kuitenkaan ole ihan helppoa, ja suonenveto uinnin aikana voi joskus johtaa vaaratilanteeseen. Siksi yksin uidessa tulisi pysytellä kohtalaisen matalassa vedessä ja uida rannan suuntaisesti, ei sieltä poispäin.

Mikäli heräät pohkeen öiseen suonenvetoon, vedä käsillä sekä varpaita että jalkaterää ylöspäin. Kramppikohtaa kannattaa myös hieroa kevyesti, koska se nopeuttaa verenkierron ja aineenvaihdunnan palautumista. Lämpötyyny voi lievittää kipua.

Joskus krampannut lihas saattaa tuntua aralta useiden tuntien ajan tai jopa seuraavina päivinäkin. Tämä viestii pienestä vauriosta lihaksessa. Vaurio paranee itsekseen, mutta se voi kestää joitakin viikkoja.

Parasta jälkihoitoa on tulehduskipulääkevoide tai -geeli sekä kevyt liikuskelu. Kovaa kuormitusta kannattaa välttää, mutta raajaa ei tarvitse lepuuttaa.

8. Milloin vaivasta pitää huolestua?

Lihaskrampit eivät ole vaarallisia, mutta joskus taustalla voi olla jokin niille altistava sairaus. Lääkäriin kannattaa mennä, jos kramppeja on jatkuvasti. Usein toistuvien suonenvetojen aiheuttaja voi olla esimerkiksi munuaissairaus, neurologinen sairaus tai diabetekseen liittyvä hermovaurio. Myös krampin pitkittyminen on syy hakeutua hoitoon. Lääkärissä kramppi saadaan tarvittaessa laukaistua lihakseen pistettävällä lääkkeellä.

Hankalien kramppien syytä selvitellään potilaan haastattelulla ja erilaisilla tutkimuksilla tilanteen mukaan. Hoito riippuu siitä, mitä kramppien taustalta löytyy.

9. Auttaako magnesium kramppien ehkäisyssä?

Magnesiumvalmisteita käytetään lihaskramppeihin yleisesti, mutta niiden tehoa ei ole osoitettu tutkimuksissa – sanottiin markkinapuheissa mitä hyvänsä. Magnesiumista ei ole apua, ellei siitä ole puutetta. Puute on suomalaisilla hyvin harvinaista, sillä valtaosa saa magnesiumia ravinnosta aivan riittävästi.

Hyviä magnesiumin lähteitä ovat erityisesti täysjyväviljat, kasvikset, pähkinät ja siemenet sekä maitotuotteet. Myös esimerkiksi liha ja kahvi sisältävät magnesiumia. Kun ruokavalio on kunnossa, magnesiumlisästä ei saa lisähyötyä.

Tärkeintä on siis syödä terveellisesti ja monipuolisesti sekä huolehtia riittävästä energiansaannista. Näin aineenvaihdunta pelaa ongelmitta. Muista myös juoda tarpeeksi vettä. Suositeltava määrä aikuiselle on 1,5–2 litraa päivässä. Kesähelteet, hikoilu ja saunominen lisäävät nesteen tarvetta. Helteellä tai saunan lämmössä voi altistua suonenvedolle, jos hikoilee paljon eikä juo tarpeeksi.

10. Kannattaako öisin käyttää villasukkia?

Lämpö lisää jalkojen pintaverenkiertoa, mikä voi suojata yöllisiltä suonenvedoilta. Siksi villasukkien käyttö voi olla järkevää, etenkin jos nukkuu levottomasti ja potkii yöllä peiton päältään. Silloin jalat voivat palella ja saada vetoa, mikä saattaa altistaa krampeille.

Jotkut kokevat, että myös jalkojen hierominen tai jalkajumppa ennen nukkumaanmenoa on hyödyllistä. Jumppa lisää lihasten aineenvaihduntaa. Sen sijaan säännöllisen lihasten venyttelyn ei ole todettu ehkäisevän suonenvetoa. Mikäli jalat turpoavat herkästi, ne kannattaa nostaa koholle. Turvotus voi heikentää kudosten aineenvaihduntaa.

Jalkineiden mallilla ei ole suonenvetojen ehkäisyssä merkitystä, kunhan kengät ovat sopivat. Jos kengät puristavat ja painavat jalkaa jostain kohtaa, ne voivat edesauttaa kramppien syntymistä, koska ne hankaloittavat lihasten aineenvaihduntaa ja supistumista. Epäsopivat jalkineet voivat myös muuttaa askelluksen virheelliseksi. Tällöin kuormitus kohdistuu raajoihin eri tavoin kuin tavallisesti.

Asiantuntija: liikuntalääketieteen erikoislääkäri Arja Uusitalo, Terveystalo.

Lähde: terveyskirjasto.fi