Apu

Voinko päästä ulkosuomalaisena Suomeen selkäleikkaukseen, Kiminkinen?

Kysymys:

Akkarukka eteläisessä Euroopassa miettii mahdollisuutta päästä selkäleikkaukseen Suomeen. En pysty juurikaan kävelemään tai seisomaan. Minun on pakko istua noin 500 metrin välein. Spinaalistenoosi, skolioosi, välilevynpullistumia, toisen lonkan nivelrikko. Onko mahdollisuutta ja jos, miten pitäisi toimia? Olen asunut vuodesta 2007 poissa Suomesta, sv-maksun maksan joka kuukausi.

Näytä vastaus

Vastaus:

Vuoden alkajaisiksi kerrataan historiaa. Kansaneläkelaki tuli voimaan vuonna 1937, Kansaneläkelaitos perustettiin 16.12.1937, työkyvyttömyyseläkettä alettiin maksaa vuonna 1942, vanhuuseläkettä 1949 ja sairausvakuutus tuli Kelan hoidettavaksi 1964. Kansanterveyslaki, joka velvoitti kunnat huolehtimaan mm. asukkaidensa sairaanhoidosta, tuli voimaan 1.4.1972.

Kuusikymmenluvun alkupuolella suomalainen ehti viettää eläkepäiviä hätäisesti vuoden, kunnes alkoi työntää horsman kukkaa. Nyt tämä kolmanneksi iäksi mainittu jakso yltää keskimäärin 18–19 vuoteen.

Taskulaskimella käy näppäileminen, että ellei eläköitymisikää nosteta, varat eivät tule jossain kohtaa aikajanalla riittämään. Vaihtoehtoisesti eläkkeiden euromäärää tulee pienentää tai maksuja roimasti lisätä. Kyse on sijoittamisesta, ei politiikasta. Yhtälöä hankaloittaa väestön nopea vanheneminen ja syntyvyyden väheneminen.

Kysymyksesi on sosiaalipoliittinen. Puolisoni työskenteli noin 24 vuotta Kelalla, joten tiedän jotakin Kelan toiminnasta. Varmistin tämänhetkiset tiedot Kelan kansainvälisten asioiden valtakunnallisen asiakaspalvelun numerosta 0206340200, johon voit itsekin pirauttaa.

Sain säällisen odotuksen jälkeen täsmällisen vastauksen. Eläkeläinen, joka saa eläkettä vain Suomesta, omistaa eurooppalaisen sairaanhoitokortin. Se takaa, että hoidot saa Suomessa samaan hintaan kuin täällä pysyvästi asuva.

Jos saa eläkettä myös muista maista, tilanne käy monimutkaisemmaksi ja riippuu asumiskausista eri maissa. Silloin asia tulee selvittää tarkemmin.

Tämä koskee asioimista yksityisessä järjestelmässä mutta myös satunnaisten akuuttien sairauksien ja tapaturmien hoitamista julkisessa terveydenhuollossa.

Mutta mitenkä toimitaan, jos pyritään asioimaan suunnitellusti julkisessa terveydenhuollossa? Tästä soitin Keski-Suomen keskussairaalan sosiaalityöntekijä Jussi Laitiselle.

Jos tarvitsee esimerkiksi leikkaus- tai syöpähoitoa ja haluaa ne toteutettavaksi Suomen julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä, edellyttää se kotipaikan muuttamista takaisin Suomeen. Yleensä asiakas kirjataan entiseen kotikuntaansa tai vaikkapa lasten asuinkuntaan. EU:n alueelta tuleva paluumuuttaja saa hoito-oikeuden heti.

Hoitoon pääsemiseksi erikoissairaanhoitoon tarvitaan lähete, joka laaditaan pääsääntöisesti perusterveydenhuollossa, mutta myös yksityislääkärillä on oikeus se tehdä.

Mikäli haluaa leikkauksen yksityissairaalassa, sen voi tehdä vapaavalintaisesti, jolloin eurooppalainen sairaanhoitokortti takaa sen, että hoidoista on oikeutettu saamaan samat korvaukset kuin Suomessa vakituisesti asuva.

Tunnetusti esimerkiksi selkäleikkauksesta maksettava Kela-korvaus on kuitenkin sangen vaatimaton.

Julkaistu: 11.1.2020

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.