Voiko sappikivien poistosta seurata haimatulehdus? Onko poistotavalla väliä?

Minulla on käsitys, että vatsapeitteen läpi tehtävät tähystysleikkaukset ovat yleensä vaarattomia ja tehdään päiväkirurgisesti. Olen kuullut, että sappikiviä poistetaan myös suun tai mahalaukun kautta tehtävällä tähystyksellä. Tämä tapa on kuulemma vaarallisempi, koska sen seurauksensa saattaa tulla haimatulehdus, vaikkei olisi juonut viinaa elämänsä aikana tippaakaan. Miksi tätä tapaa silti käytetään? Voiko esittää toiveen, että toimenpide tehtäisiin vatsapeitteiden läpi?

On totta, että vatsapeitteen läpi tehtävät tähystysleikkaukset ovat yleensä turvallisia ja tehdään usein päiväkirurgisina toimenpiteinä. Ne ovat vakiintunut menetelmä monien sairauksien diagnosoinnissa ja hoidossa.

ERCP-tutkimuksessa eli endoskooppisessa retrogradisessa kolangiopankreatografiassa tutkitaan sappi- ja haimatiehyitä varjoaineen avulla. Menetelmä antaa ainutlaatuista tietoa tiehyiden sairauksista, kuten tukoksista, kivistä ja muista ongelmista, joita ei muilla tutkimusmenetelmillä pystytä yhtä tarkasti selvittämään. ERCP:n avulla lääkärit voivat myös poistaa sappitiekiviä, avata tukoksia asettamalla tiehyisiin proteeseja tai ottaa näytteitä kasvaimista.

Monissa yliopistosairaaloissa on mahdollisuus myös sappitietähystykseen eli kolangioskopiaan, joka antaa tarkan näkymän sappitiehyiden sisäpuolelle ja mahdollisuuden ottaa koepaloja ahtaumien syyn selvittämiseksi. Tämä kaikki tapahtuu yleensä anestesiaryhmän valvonnassa, jotta potilaan turvallisuus varmistetaan.

ERCP-toimenpiteeseen liittyy noin viiden prosentin riski komplikaatioihin, joista selvästi yleisin on haimatulehdus. Riskiä voidaan pienentää huolellisella potilasvalinnalla ja ammattilaisten hyvällä kouluttamisella. ERCP:n riskeistä on tiedetty pitkään, ja niitä on opittu välttämään. ERCP:n jälkeinen haimatulehdus alkaa useimmin silloin, kun kanylointi toimenpiteen aikana eli reitti sappi- tai haimatiehyisiin on hidas ja hankala. Tällöin haimatulehduksen riski kasvaa jopa 13 prosenttiin.

ERCP-toimenpiteeseen liittyviä riskitekijöitä ovat naissukupuoli ja nuori ikä, aikaisempi ERCP:n jälkeinen haimatulehdus, pohjukaissuolen umpipussitauti ja normaalilevyinen sappitiehyt. Yli 80-vuotiailla ERCP:n jälkeinen haimatulehdus on harvinainen.

Tähystystä eli endoskooppista menetelmää käytetään erityisesti potilailla, joilla tietyt olosuhteet tai terveysseikat tekevät perinteisen leikkauksen tavallista riskialttiimmaksi tai vaikeammaksi. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi ylipaino, aiemmat vatsaleikkaukset tai muut terveysongelmat.