Olen 66-vuotias nainen, 165 cm ja 63 kg. Verenpaine on noin 110/70. Sairastan osteoporoosia, johon lääkityksenä ovat Prolia-pistokset. Viime vuoden aikana olen alkanut hikoilla kovasti päästä. Pää ja hiukset ovat heti märät, kun teen jotakin, esimerkiksi siivoan, lenkkeilen tai marjastan. Jokaisen hiuksen päästä tippuu vettä. Sen sijaan kämmenet ja kainalot eivät kastu. Varsinkin kuntosalilla treenatessa nolottaa, koska muut eivät kastu samalla tavalla. Mistähän tällainen hikoilu johtuu?

Pään runsas hikoilu on yllättävän monimutkainen ilmiö, jonka taustalla voi piillä monia tekijöitä. Eräs yleisimmistä syistä liittyy hormonitasapainon muutoksiin. Vaikka vaihdevuodet olisivat jo ohi, elimistössä tapahtuvat hormonivaihtelut eivät välttämättä lopu. Estrogeenitasojen lasku ja muut hormonaaliset muutokset voivat edelleen aiheuttaa hikoilua erityisesti silloin, kun rasitat kehoa fyysisesti. Näissä tilanteissa keho saattaa tuottaa liikaa lämpöä, jolloin hikirauhaset aktivoituvat herkästi.
Myös osteoporoosiin käyttämäsi Prolia-lääkitys voi olla mahdollinen syy hikoiluun. Vaikka hikoilu ei ole kovin yleinen Prolian sivuvaikutus, se on mainittu Prolian vaikuttavan aineen eli denosumabin yhteydessä.
Denosumabilla on monia vaikutuksia immuunijärjestelmään ja luun aineenvaihduntaan. Kehon lämpötilan säätely ja hikoilu ovat monimutkaisia prosesseja, joissa immuunijärjestelmällä ja hermoston toiminnalla on merkittävä rooli. Denosumabin käytön aikana elimistö saattaa reagoida eri tavalla lämpötilan vaihdoksiin ja fyysiseen rasitukseen, jolloin keho voi tuottaa liiallista hikoilua erityisesti pään alueella tasapainottaakseen lämpötilaa.
Jos hikoiluoireesi alkoivat pian Prolian aloittamisen jälkeen, ne voi hyvinkin liittyä lääkkeeseen. Vaikka runsas hikoilu ei useimmiten ole vaarallista, jatkuvana ja voimakkaana se saattaa olla huomattavan häiritsevää. Seuraavalla lääkärikäynnillä kannattaa mainita hikoilusta, jolloin tilannettasi voidaan arvioida tarkemmin ja miettiä, liittyykö hikoilu Prolia-hoitoon vai johonkin muuhun. Lääkäri voi tarvittaessa määrätä lisätutkimuksia ja säätää hoitosuunnitelmaa. Ennen lääkärikäyntiä voi olla hyödyllistä kirjata päiväkirjamaisesti, milloin ja missä tilanteissa hikoilu on voimakkainta.
Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat
- Pippa Laukka, yleislääketiede ja hyvinvointi
- Reijo Laatikainen, ravitsemus
- Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
- Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse ”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet