Usein lounaan jälkeen alkaa ramaista vietävästi. Voiko ruokavalinnoilla estää tätä sihahtamista?
Lounasaika on 1990-luvulla tehtyjen tutkimusten mukaan altista vireystilan heikkenemiselle. Keskipäivän tienoilla vireystilaan tulee luontainen pieni lasku, jota syöminen vielä korostaa.
Suurimman osan lounasväsymyksestä selittävät ruoan runsas kaloripitoisuus sekä suuri rasvan ja hiilihydraattien määrä. Kasviksia ja proteiinin lähteitä voi syödä runsaasti ilman, että väsymys merkittävästi lisääntyy. Esimerkiksi kanasalaatti tai kasvisosekeitto reilun raejuustoannoksen, pähkinöiden ja yhden leipäviipaleen kanssa väsyttää todennäköisesti vähemmän kuin vaikkapa herkkusienipasta tai perunamuusi makkarakastikkeella.
Hiilihydraattien väsyttävä vaikutus välittyy verensokerin nousun kautta. Mitä suurempi hiilihydraattiannos, sitä korkeammalle verensokeri nousee ja sitä enemmän aivoista erittyy serotoniinia, joka vaikuttaa ramaisevasti. Serotoniinin lisäys verenkierrossa on siis osittain vastuussa lounasväsymyksestä.
Lisäksi sekä hyvin rasva- että hiilihydraattipitoinen ruoka lisää aterian jälkeistä kehon tulehdusvastetta. Myös matala-asteisella tulehdusreaktiolla on väsyttävä vaikutus.
Hiilihydraattien aiheuttaman verensokerin nousun on havaittu hidastuvan, jos nauttii aterian aluksi runsaasti erilaisia vihanneksia sekä pähkinöitä, siemeniä, lorauksen viinietikkaa ja öljytilkan. Tärkeää on myös, että aterialla on riittävästi proteiinia. Proteiinin lisääminen tehostaa insuliinin eritystä haimasta lukuun ottamatta tyypin 1 diabeetikkoja, joilla haiman insuliinieritys on ehtynyt lopullisesti.
Pieni kävely heti lounaan jälkeen voi ehkäistä simahtamista. Mahdollinen univaje ja alkoholin nauttiminen lounaalla taas pahentavat väsymystä.
Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat
- Pippa Laukka, yleislääketiede ja hyvinvointi
- Reijo Laatikainen, ravitsemus
- Voit lähettää kysymyksesi Kysy terveydestä -sivulla
- Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse ”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet
