Apu

Vapina estää normaalin liikkumisen – sairastan skitsofreniaa, ja siihen on lääkitys – liittyykö vapina siihen? Apu-klinikka vastaa

KuvatAll Over Press AOP
Julkaistu: 18.12.2021

Kysymys:

Minulla on invalidisoiva vapina, joka alkoi raskauden jälkeen. Sairastan skitsofreniaa, ja siihen on lääkitys. Lääkitystä on nostettu, ja vapinaan sain Parkinson-lääkkeen. Vapinaa tulee missä tahansa. En pysty lenkkeilemään viittäsataa metriä pidemmälle. Vapinaa on käsissä ja jaloissa. Lääkitys vain lieventää oireita. Tämä haittaa elämääni, sillä olen aiemmin liikkunut normaalisti. Alaselkäkipua on välillä, ja paikallaan olo pahentaa sitä. Mitä voin tehdä?

Näytä vastaus

Vastaus:

Skitsofrenia on mielen sairaus, johon sairastuu noin yksi prosentti ihmisistä. Siihen suhtautuminen ja sen hoito eivät anna kovin myönteistä kuvaa sen paremmin lääketieteen kuin koko ihmisyhteisön historiasta. Pikemminkin se kuvaa kunkin ajan ihmiskäsitystä, joka tuntuu nykytiedon näkökulmasta käsittämättömän itsekkäältä ja epäoikeudenmukaiselta. Tuntematon herättää pelkoa, ­kieltämistä ja vastustusta.

Ensimmäinen antipsykootti oli 1950-luvulla Ranskassa leikkauspotilaiden kivun lievittämiseen ja sokkitilan estämiseen kehitetty klooripromatsiini. Lääkkeen todettiin tekevän leikkauspotilaista välinpitämättömiä ja aiheuttavan väsymystä. Kyseessä on klassinen ”Larkku” (Largactil), joka tuli laajaan käyttöön 1960-luvulla. Neuroleptit ovat hermosolujen eli neuronien välistä ­liikennettä vähentäviä lääkeaineita, joita kutsutaan myös antipsykooteiksi, koska ne hillitsevät psykoosia.

Neuroleptit estävät dopamiinin vaikutuksia aivoissa blokkaamalla dopamiinireseptoreja, joita on useita lajeja. Parkinsonin taudin oireet aiheutuvat dopamiinia käyttävien hermosolujen hitaasta tuhoutumisesta väliaivoissa. Niinpä ­neuroleptien haittavaikutuksena ilmenee Parkinsonin taudin kaltaisia oireita (lääkeparkinsonismi), joita kutsutaan myös ekstrapyramidaalioireiksi (ep-oireet). Niitä ovat Parkinsonin taudin oireet (hieno vapina, jäykkyys, liikkumisen hitaus), dystonia (lihasten tahattomat supistukset), akatisia (kyvyttömyys pysyä paikoillaan), tardiivi dyskinesia (hitaat, epäsäännölliset liikkeet erityisesti kielessä, huulissa, kasvoilla ja kaulassa) sekä liman eritys ja nielemisen vaikeus.

Mikään neurolepti ei ole näistä täysin vapaa, mutta vanhoilla valmisteilla haitat ovat todennäköisempiä. Uudemmat, kuten olansapiini, aripipratsoli, karipratsiini sekä hieman vanhempi klotsapiini, ovat tässä mielessä parempia. Tosin potilaat reagoivat lääkkeisiin yksilöllisesti. Todennäköisimmin podet neuroleptien aiheuttamia ep-oireita. Suosittelen, että keskustelet oman psykiatrisi kanssa lääkehoitosi optimoinnin mahdollisuuksista ja raskausajan vaikutuksista asiaan.

Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat

  • Reijo Laatikainen, ravitsemus
  • Pippa Laukka, hyvinvointi
  • Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
  • Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
  • Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet.

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.