Onko kasviksissa vähemmän kivennäisaineita kuin ennen?
Kasvien kivennäisainepitoisuuksia voivat vähentää tehomaatalous, kasvien jalostaminen nopeakasvuisiksi ja kasvihuoneviljely talvisin. Toisaalta lannoitteiden käyttö lisää joidenkin ravintoaineiden määrää. Suomessa 1980-luvulla aloitettu seleenin lisäys peltolannoitteisiin on parantanut kasvisten seleenipitoisuutta ratkaisevasti. Aiheesta ei ole tietääkseni julkaistuja seurantatutkimuksia Suomessa. Maailmalta on viitteellisiä tutkimuksia, että joissakin vihanneksissa jotkin kivennäisaineet ovat vähentyneet 5–30 prosenttia vuosikymmenien saatossa. Toisaalta esimerkiksi raudan määrä on jopa voinut jopa kaksinkertaistua eräissä juureksissa. Johtopäätösten vetäminen on mahdotonta tutkimustiedon vähäisyyden ja maiden erojen vuoksi.
Yleisesti vihannesten kivennäisainepitoisuudet eivät ole kovin korkeita. Kun esimerkiksi syö tavanomaista vokkivihannnessekoitusta 150 grammaa ja lehtisalaatti-tomaatti-kurkkusekoitusta 150 grammaa, saa 27 prosenttia kaliumin, 16 prosenttia magnesiumin sekä 12 prosenttia raudan ja sinkin päivittäisestä suositusmäärästä. Muita kivennäisaineita tulee alle 10 prosenttia. Sama kasvismäärä täyttää 96 prosenttia C-vitamiinin, 124 prosenttia K-vitamiinin, 57 prosenttia A-vitamiinin, 41 prosenttia E-vitamiinin ja 27 prosenttia folaatin suosituksesta. Vihannekset ovat siis keskimäärin parempia vitamiinien kuin kivennäisaineiden lähteitä.
Itse pyrkisin syömään suosituksen mukaan kasviksia, marjoja sekä hedelmiä, sillä niiden terveysvaikutuksia ei voi päätellä yksistään kivennäisaine- tai vitamiinitiheydestä. Vihannekset sisältävät myös monia muita terveyttä edistäviä aineita, kuten lykopeenia, sulforafaania, hesperidiinia, allisiinia ja antosyaania.
Laillistettu ravitsemusterapeutti, FT, MBA Reijo Laatikainen vastaa tällä palstalla ravitsemuskysymyksiin.
