Apu

Närästys ja röyhtäily kiusaa – En haluaisi käyttää närästyslääkkeitä – Kannattaako muuttaa ruokavaliota? – Apu-klinikka

KuvatAll Over Press AOP

Kysymys:

Kärsin usein röyhtäilystä ja närästyksestä. Välillä tuntuu, että kaikki ruoka aiheuttaa vaivaa. Välillä taas on parempia aikoja, eikä ongelmaa ole. Olen yrittänyt vältellä maustettuja ruokia ja vähentänyt kahvin juontia kahteen kuppiin päivässä. En ole huomannut muutosta. En haluaisi käyttää närästyslääkkeitä. Kannattaisiko tehdä vielä muitakin ruokavaliomuutoksia? Olen kohta kuusikymppinen nainen.

Näytä vastaus

Vastaus:

Ruokavalion ja röyhtäilyn yhteyksiä on tutkittu erittäin vähän, mutta refluksitautiin liittyvää närästystä ja ruokavaliota sen sijaan jonkin verran enemmän.

Röyhtäilytaipumus vaihtelee ihmisten välillä. Ruoan mukana nielty ilma tai kaasua sisältävien juomien hiilihappo voi olla yksi selitys röyhtäilyyn.

Eräässä tutkimuksessa ilmeni, että kolmasosa ihmisistä röyhtäilisi lähes kaiken mahalaukkuun viedyn ilman pois suun kautta. Kolmasosa päästäisi ilman lähes kokonaan pois alakautta, eli piereksisi, eikä röyhtäilisi juuri lainkaan. Loppukolmannes käyttäisi ilman poistamiseen sekä ylä- että alareittiä yhtä tehokkaasti.

Jos satut kuulumaan tuohon ensimmäiseen porukkaan, jolle tyypillistä on röyhtäily, niin rauhallinen syöminen ja hapotettujen juomien välttäminen on tärkeää. Mahdollisesti myös purukumin syöntiä on hyvä välttää.

Lisäksi röyhtäilytaipumus voisi teoriassa kieliä myös mahalaukun ja suoliston mikrobitasapainon muutoksista – joitakin kaasua tuottavia luontaisia bakteereja saattaa löytyä tavallista enemmän mahasta tai ohutsuolesta. Tälle on vaikea tehdä mitään ruokavalion keinoin, aiheesta voi keskustella lääkärin kanssa.

Mahaan nielty ilma tai hiilihappo voi siis lisätä mahalaukun painetta ja siten sekä röyhtäilyä että ruoan takaisinvirtausta (refluksia), joka tuntuu närästyksenä. Ruoalla voi olla myös paikallinen ruokatorven alaosan sulkijalihasta rentouttava vaikutus. Tällaisia sulkijalihakseen negatiivisesti vaikuttavia ruokia ovat kaakao, suklaa, alkoholijuomat, mentoli ja piparminttu sekä runsasrasvaiset ruoat.

Kolmanneksi ruoka voi lisätä paikallista ärsytystä ja siten aiheuttaa närästyksen tunnetta entuudestaan ärtyneessä ruokatorvessa. Tällöin erityisen happamat ruoat ovat huonosti siedettyjä, kuten appelsiinimehu, herukat, greippi, puolukat ja karpalot.

Neljäs mekanismi, jolla ruoka voi vaikuttaa närästykseen on paksusuolen fermentaation eli bakteerikäymisen kautta. Erittäin runsas bakteerikäyminen paksusuolessa tai ohutsuolen lopussa voi tutkimuksien mukaan lisätä mahalaukun painetta ja siten aiheuttaa närästystä. Tällöin hoitona on fodmap-hiilihydraattien rajoitus. 

Suositan kääntymään vatsa-asioihin perehtyneen ravitsemusterapeutin puoleen, ja jos vaiva edelleen haittaa, käymään lääkärissä. Aina ruokavalio ei riitä hoidoksi.

Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat:

  • Reijo Laatikainen, ravitsemus
  • Katja Murtoniemi, naistentaudit
  • Tapani Kiminkinen, yleislääketiede

Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka

Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse

”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet.

Julkaistu: 28.8.2020

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.