Lastenlapsellani on todettu vilja-allergia. Onko se sama asia kuin keliakia? Mitä pitää ottaa huomioon, kun teen ruokaa lapsenlapselleni?
Vilja-allergia ja keliakia saattavat kuulostaa samalta asialta, mutta näin ei kuitenkaan ole. Vilja-allergia ja keliakia ovat kaksi erityyppistä sairautta, ja niiden taustalla vaikuttavat hyvin erilaiset mekanismit. Keliakia on autoimmuunisairaus, ja sen hoitona on elinikäinen gluteeniton ruokavalio. Vilja-allergia taas tarkoittaa allergiaa viljan sisältämille proteiineille.
Vilja-allergia on lasten yleisimpiä ruoka-allergioita, mutta suurella osalla allergiaoireet väistyvät kouluikään mennessä. Silloin viljaton ruokavalio ei ole elinikäinen. Osalla oireet jatkuvat kuitenkin läpi elämän, jolloin viljaton ruokavalio on pysyvä.
Vilja-allergian oireet vaihtelevat lievistä vatsa- ja ihottumaoireista jopa henkeä uhkaavaan allergiseen reaktioon, anafylaksiaan. Oireet voivat ilmestyä hyvin nopeasti tai muutamien tuntien tai jopa muutaman vuorokauden kuluessa viljan syömisestä. Vakavasti allergiset voivat saada oireita myös ihoaltistuksen kautta tai vaikkapa kosmetiikkatuotteeseen lisätystä viljan ainesosasta. Myös jauhopölylle voi herkistyä.
Vilja-allergian hoitona on oireita aiheuttavien viljojen välttäminen, jonka tarkkuus on yksilöllistä ja riippuu oireiden vakavuudesta. Jos allergia aiheuttaa vain lieviä ja nopeasti ohimeneviä oireita, viljatuotteita voi syödä oireiden sallimissa rajoissa.
Anafylaksiatasoinen allergia vaatii oireita aiheuttavien ruoka-aineiden ehdotonta välttämistä, koska jo pienikin muru tai vahinkoaltistus voi saada aikaan vaikean allergisen reaktion. Näissä voimakasoireisissa allergioissa ei saa syödä elintarvikkeita, joissa on ”Saattaa sisältää viljaa” -merkintä. Kannattaa siis keskustella lapsenlapsen vanhempien kanssa siitä, miten tarkasti viljoja pitää välttää, ja toimia ohjeiden mukaan.
Ruoanvalmistuksessa on syytä kiinnittää huomiota kontaminaatioriskiin, varsinkin jos allergia aiheuttaa vakavia oireita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lapsen ruoat valmistetaan ja tarjoillaan omissa astioissaan eivätkä ne ole kosketuksissa viljoja sisältävien tuotteiden kanssa.
Ruokakaupassakin kannattaa olla tarkkana. Gluteeniton tuote ei aina sovi vilja-allergiselle, sillä se voi sisältää muita viljan proteiineja, vaikka gluteenia ei olekaan. Esimerkiksi gluteenittomaan ruokavalioon soveltuvassa vehnätärkkelyksessä voi olla muita viljan proteiineja, jotka aiheuttavat allergiselle oireita.
Elintarvikkeiden tuoteselosteita kannattaa lukea tarkasti. Suomessa on voimassa laki elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä. Laissa mainitaan yliherkkyyksiä aiheuttavat ruoka-aineet, jotka on aina merkittävä elintarvikepakkauksiin. Viljat kuuluvat näihin ruoka-aineisiin. Myös mahdollinen kontaminaatioriski on lain mukaan ilmoitettava ”saattaa sisältää” -merkinnällä. Aluksi tuoteselosteiden tarkistaminen voi tuntua hankalalta, mutta siihen oppii nopeasti.
Allergia-, iho- ja astmaliitto
Kysymykseen vastasi asiantuntija, terveydenhoitaja (YAMK) Katariina Ijäs Allergia-, iho- ja astmaliitosta.
Valtakunnallisen terveysjärjestön tehtävänä on parantaa allergisten, astmaatikkojen, eri ihotauteja sairastavien, vaikean palovamman kokeneiden sekä heidän läheistensä elämänlaatua ja yhteiskunnallisia
oikeuksia.
Lue lisää: allergia.fi
Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat
- Pippa Laukka, yleislääketiede ja hyvinvointi
- Reijo Laatikainen, ravitsemus
- Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
- Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse ”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet