Apu

Voiko mikroaaltouunin päivittäinen käyttö aiheuttaa terveyshaittoja? Entä miten mikrokuumennus vaikuttaa ruoan ravintoarvoihin? Apu-klinikka vastaa

KuvatAlamy / All Over Press
Julkaistu: 31.5.2022

Kysymys:

Mitä mieltä olet mikro­aaltouunin käytöstä päivittäin? Olemme eläkeläispariskunta ja valmistamme paljon ruokaa itse. Teemme kerralla isoja määriä ja pakastamme osan ruoasta. On kätevää lämmittää annoksia mikrossa. Syömme myös eineksiä. Miten mikroaaltouunin käyttö vaikuttaa ruoan ravintoarvoihin? Voiko sillä olla jotain vaikutuksia terveyteen?

Näytä vastaus

Vastaus:

Mikroaaltouuniruoka ei säteile tai aiheuta mitään säteilyyn liittyvää vaaraa, kun muistaa olla vähintään puolen metrin päässä mikroaaltouunin luukusta. Säteilyhuolen voi siis heittää pois. Asiaa on tutkittu paljon, eikä mitään haittoja ole löytynyt. Ainoa selvä ongelma ovat vaurioituneet tai hyvin likaiset mikro­aaltouunit. Lika tai uunin vaurio erityisesti ovessa voi aiheuttaa säteilyvuodon, jolloin vieressä oleva ihminen voi ­teoriassa saada annoksen säteilyä.

Etukäteen tehtyjen ja pakastettujen ruoka-annosten lämmittäminen syötäväksi on fiksua. Mikroaaltouuni on hyvä sulattamaan ja lämmittämään nopeasti. Mitä nopeammin sulatus tapahtuu, sen paremmin vesiliukoiset ja haihtuvat ravintoaineet säilyvät. Hidas jääkaapissa sulatus on huonoin tapa, jos miettii vain ravintoaineiden säilyvyyttä. Eli jatkakaa ihmeessä hyvää tapaanne!

Mikroaaltouuniin liittyy tarpeettoman huonoja mielikuvia. Mikro ei ruskista eikä kuivata ruokaa, kuten uunissa tai pannulla paistaminen, ja se jättää ruoan siten monella tapaa vajaan oloiseksi. Mikrossa ei synny myöskään monia paistamisessa muodostuvia aromeja. Siksi monet ovat varanneet mikrouunin käytön vain ruokien lämmittämiseen eivätkä juuri käytä sitä ruoan valmistuksessa, vaikka se sopii kyllä siihenkin ja vieläpä hyvin.

Mikrokypsennyksellä on monia myönteisiä puolia vedessä keittämiseen verrattuna. Vedessä keittäminen vähentää kasvisten C-vitamiini- ja folaattipitoisuutta 15–40 prosenttia keittoajasta riippuen, mutta mikroaaltokypsennyksessä ­selvitään vähäisellä, noin 5–15 prosentin tappiolla. Sama koskee polyfenoleita, jotka ovat marjojen ja hedelmien terveysaineita.

Pidän ihan mainiona tapana kasvisten valmistamista mikrossa, jos ne vain sillä tavalla maistuvat. Mikroaaltokypsennyksen jälkeen kasviksiiin voi pirskottaa hieman öljyä, yritti- ja sipulimausteita sekä pippureita oman maun mukaan.

Mikroaaltouuni on hellä ruoanvalmistusmenetelmä. Erityisesti ruskistumiseen liittyviä sokeroituneita proteiineja (advanced glycation products) ja PAH-yhdisteitä syntyy huomattavasti vähemmän mikroaaltouunissa kuin ­grillissä tai paistinpannulla.

Monien haitallisten aineiden syntyminen ruokaan johtuu suoraan paistolämpötilasta ja -ajasta. Mikroaaltouuni taas ei suoranaisesti lämpiä, vaan ainoastaan ruoassa olevat vesimolekyylit lämpiävät ja lämmittävät ruuan. Siten ruoan kokonaislämpötila on matalampi ja myös altistusaika lämmölle lyhyempi kuin perinteisissä ruoanvalmistusmenetelmissä. Valmistus mikroaaltouunissa johtaa todennäköisesti ruoan turvallisuuden kannalta parempaan lopputulokseen kuin perinteiset menetelmät.

Mikroaaltouunissa lämpö saattaa ­kuitenkin jakautua ruokaan epätasaisesti kuumennuksen aikana. On mahdollista, että mikrobiologista epäpuhtautta (bakteereja) sisältävän ruoan kuumennus jää riittämättömäksi. Tällöin on olemassa teoreettinen vaara, että sairastuu ­huonosti kypsennetystä ruoasta.

Einesruokien syöminen silloin tällöin on ihan järkevää. Niiden suurimmat ongelmat ovat runsas suolapitoisuus, melko vähäinen proteiinin osuus sekä vähäkuituisten hiilihydraattien käyttö kuitupitoisten sijaan. Valmisruokia voi hyvin käyttää ajoittain ja lisätä niiden ­kylkeen vaikkapa mikrossa valmistettuja kasviksia, sillä kasvisten määrä on valmisruoissa usein vähäinen. Tosin viime aikoina kaupan hyllyillä on näkynyt myös sellaisia eineksiä, joissa on jopa 200 grammaa kasviksia yhdessä annoksessa. Se on jo paljon.

Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat

  • Reijo Laatikainen, ravitsemus
  • Pippa Laukka, hyvinvointi
  • Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
  • Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
  • Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse ”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.