Apu

Kysy Kiminkiseltä: Peräpukamat

Kysy Kiminkiseltä: Peräpukamat

Tapani Kiminkinen

Kysymys:

Olen 55-vuotias perusterve nainen. Ongelmani ovat peräpukamat, jotka ilmestyivät ensimmäisen kerran raskausaikana 25 vuotta sitten. Viime vuosina vaiva on toistunut yhä useammin niin, että vessassa käynti on välillä hyvin kivuliasta. Vaivan ollessa pahimmillaan peräpukamista vuotaa ulostaessa runsaasti verta. Olen käyttänyt peräpukamiin tarkoitettua rasvaa sekä peräpuikkoja, jotka ovatkin tuoneet helpotusta. Asia huolestuttaa kovasti. Voiko vuotavien peräpukamien kautta saada verenmyrkytyksen? Mitä muuta hoitoa vaivaan on tarjolla kuin rasva ja peräpuikot? Olen hoikka ja liikun säännöllisesti, mutta toimistotyö ja istuminen pahentavat ongelmaani.

Näytä vastaus

Vastaus:

1970-luvulla opiskellessani luennoitsija pyysi nostamaan kätensä ylös niiden, joilla oli esiintynyt ulosteessa verta. Aika monella tuulimyllyn lapa heilahti. Sitten seurasikin tarinan opetuksellinen anti: kuinka monelle oli tehty asian selvittämiseksi tähystys? Ei kenellekään. 

Perussääntö kuuluu: ”Näkemättä ei voi nähdä – katsomatta kavahtaa”. Se ei koske pelkästään verta elämän eritteissä vaan ilmiöitä yleisemminkin. Et voi arvioida näytelmää/elokuvaa sitä katsomatta, kirjaa lukematta etkä ihmistä häntä tuntematta. Ennakkoasenteet tuhoavat enemmän kuin niittosilppuri. Aina ei kannata uskoa ihan kaikkea sitä, mitä ihmiset puhuvat ja lehdet kirjoittavat, vaikka niissä saattaa toisinaan olla totta toinen puoli kuin sitä ihteään entisen akan pierussa, olisi Tarmo Manni asian ilmaissut.

Peräpukamat ovat seurausta anaalityynykkeiden suurentumisesta tai pullistumisesta peräaukon ulkopuolelle (Matti Kairaluoma). Tavallisin oire niistä on kuvaamasi verenvuoto (vessapaperiin pyyhittäessä tarttuva, housut tuhriva tai ulostamisen jälkeen tippuva, jolloin pöntön reunat voivat suihkuta punaisiksi). Mikäli verta on ulosteen seassa, viittaa se kasvaimen mahdollisuuteen.

Ylempää suolikanavasta tuleva veri ehtii maksoittua ja värjätä ulosteen mustan sävyin (melena). Tyypillinen vuotavaa maha-haavaa poteva on keski-ikäinen tai vanhempi potilas, joka saapuu päivystykseen kalpeana kuin haavan lehti, ja häntä tutkittaessa rukkaseen tarttuu pakoputkesta tervamaista ulostetta. Tietenkin vuoto voi olla peräisin mistä tahansa ylempää suolikanavasta. Se selviää tähystämällä tai kamera nielemällä (ohutsuoli). Työnnetään putki ensin yläkautta vatsalaukkuun, ja ellei syy löydy sieltä, hujautetaan se sisään peräpäästä. 

Pakoputkeen pitää aina katsoa. Näönvaraisesti tarkastellaan peräaukon seutua ja huomioidaan ihottumat, visvasyylät, ulkoiset ihohetulat, pakoputken suun kipeät haavaumat sekä kasvaimet. Rukkasen verhoamalla rasvatulla etusormella tunnustellaan peräsuolen limakalvoa niin pitkälle kuin se ylettyy. Pianistit pääsevät pisimmälle. Samalla seurataan peräaukon napakkuutta ja puristusvoimaa ja sitä törmääkö sormi mihinkään kovaan. Miehellä kannattaa samalla kopaista edullinen rauhanen. Seuraavaksi rasvataan lyhyt putki ja työnnetään se peräaukkoon (potilaan) ja suunnataan sinne valoa joko suunnistuslampusta tai kattosellaisesta. Kun putkea vedetään suolesta ulos, tarkkaillaan mahdollisia pukamia ja niiden pullahtamista ulos peräaukosta. Alueella oleva kasvainkin hahmottuu. Tämä pikku tähystys tehdään vastaanotolla ilman tyhjennystä. Toki, jos suoli pursuaa sisältöä, näköalat muodostuvat olemattomiksi. 

Jos potilas kertoo ilmaantuvan kirkasta verta ulostamisen jälkeen pyyhkiessä tai sitä suorastaan tippuu tai suihkuaa, ja jos näkee herkullisen verestävät pukamat, tämä riittää diagnoosiin. Koska pukamat ovat yleisiä, pitää etenkin iäkkäämmällä kysellä suolen toiminnasta ja kivuista lähemmin, ettei hänellä vain sattuisi olemaan kahta tautia: pukamat ja paksunsuolen syöpä, vaikka veri sillä kerralla on todennäköisimmin tullutkin pukamista. Ennen hoitoa on suolta syytä aina tirkistellä sormen ylettymää huomattavasti pidemmältä. 

Peräreikä ei ole niitä puhtaimpia, minkä vuoksi kysymyksesi mahdollisesta verenmyrkytyksen lähtemisestä vuotavista pukamista on ymmärrettävä. Kumma kyllä, ei alttius suuri ole. Tyystin eri asia on tulehtunut paksunsuolen pussukka (divertikkeli), joka voi puhjetessaan aiheuttaa pahimmillaan vatsakalvon tulehduksen umpilisäkkeen tapaan (umpisuolen tulehdus sijaitsee oikealla puolella vatsaa, divertikuliitti yleensä vasemmalla). 

Uloste on hyvää pitää notkeana eikä turhaan pyllistellen ponnistella aamupöntöllä. Kun kuitua suuhun lykkää, suoli ja sydän siitä tykkää! Oireettomia pukamia on tarpeetonta herättää. Vähäoireisiin riittää puhtaus sekä Turhapuron puikot ja voiteet. Vuotaviin pukamiin sopii terveyskeskuksessa toteutettava kumilenkkihoito (hirtto). Se on syytä hujauttaa kipurajan yläpuolelle, jos lääkäri haluaa säilyttää fyysisen koskemattomuutensa. Jatkuvasti ulkona törröttäviin pukamiin tarjotaan puukkoa, minkä manööverin jälkeen pylly on muutamia aikoja kipeä kuin karhun puraisun jäljiltä (niin oli ennen, josko nykyään menetelmät olisivat käyneet hellävaraisemmiksi). 

Julkaistu: 14.8.2015

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.