Hyvä kun kysyit. Itselläni ­on nimittäin ollut välillä ­tiukkaakin närästystä parin vuoden ajan, eikä vain yksinkertaisesti ole tullut mieleen käydä pyöräyttämässä ulos­tenäytettä. Niin ja pitäisihän se tähystyskin jo tehdä, mutta en ole vielä rohjennut… Toki oireeni sopii refluksivaivaan, mikä ei ole tässä iässä tava­tonta.

Vielä 1960-luvulla ja ylikin vatsahaava oli puukotettava tauti. Nyt se hoidetaan antibiootein. Helikobakteerin ­lisäksi aiheuttajana voi olla ­tulehduskipulääkkeiden popsiminen – ja tupakka on pahasta tässäkin.

Helikobakteerin esiinty­minen yhdistyy kunkin maan yleiseen hygieniatasoon ja maassamme siten myös potilaan kalenteri-ikään. Yli 80-vuotiaista se löytyy rapialta puolelta. Oireettomalta sitä ei pidä lähteä esiin kaivelemaan, vaan kyseeseen tulevat ylävatsavaivaiset. ­Poikasi ikäisillä helikon to­dennäköisyys lienee alle 10 prosenttia, joten harvinaisempaa se selvästi tuossa iässä jo on.

”Yleensä helikobakteeritulehdus on oireeton, mutta 10–20 %:lla potilaista tulehdus johtaa vuosien kuluessa maha- tai pohjukaissuolihaavan kehittymiseen, ja se lisää mahasyövän riskiä 2–6-kertaiseksi. Nykyisin maahanmuuttajilla helikobakteeria esiintyy lähes iästä riippumatta n. 70 %:lla.” (Lääkärin käsikirja, Jari ­Koskenpato)

Näin siis nykytiedon varassa toimitaan helikon kanssa. ­Poikasi ikäisellä pahanlaa­tuisuus vatsassa on todella harvinaista. Jos epämääräisiin ylävatsavaivoihin liittyy hälyttäviä oireita tai ne ilmaantuvat ensi kertaa yli 50–55-vuoti­aille, ei hoitoa tule aloittaa ­ilman tähystystä (tunnenpa piston rinnassani).

Pojallasi on tuskin hätää. Hyvin voi noudattaa sovittua rataa: ensin kuuri ja kontrolli laboratoriossa aikaisintaan kuukauden kuluttua häätö­hoidon loppumisesta (ei aikaisemmin, ja käytetään uloste- tai hengitystestiä). Jos analyysi otetaan etukenossa, saattaa ­tulos olla väärä negatiivinen. Jos tähystystä ei ole tehty, sen tarve määräytyy oireiden ­perusteella.