Apu

Kysy Kiminkiseltä: Miten helikobakteerin kanssa toimitaan?

Tapani Kiminkinen

KuvatFotolia

Kysymys:

Pojallani, 34, on vatsakipuja ja nyt todettu helikobakteeri. Hb on 120. Ensimmäinen kahdella antibiootilla tehty häätö ei tuottanut tulosta, kun kuukauden päästä tehtiin tarkastus. En tiedä, mitä antibioottia käytettiin, mutta amoksisilliinille hän on allerginen. Nyt on uusi kuuri. Ellei sillä onnistu, kuukauden päästä on vielä yksi vaihtoehto käytettävissä ja taas kuukauden odotus. Onko tämä liian pitkä aika odottaa, vai pitäisikö jo tässä vaiheessa tehdä tähystys?

Näytä vastaus

Vastaus:

Hyvä kun kysyit. Itselläni ­on nimittäin ollut välillä ­tiukkaakin närästystä parin vuoden ajan, eikä vain yksinkertaisesti ole tullut mieleen käydä pyöräyttämässä ulos­tenäytettä. Niin ja pitäisihän se tähystyskin jo tehdä, mutta en ole vielä rohjennut… Toki oireeni sopii refluksivaivaan, mikä ei ole tässä iässä tava­tonta.

Vielä 1960-luvulla ja ylikin vatsahaava oli puukotettava tauti. Nyt se hoidetaan antibiootein. Helikobakteerin ­lisäksi aiheuttajana voi olla ­tulehduskipulääkkeiden popsiminen – ja tupakka on pahasta tässäkin.

Helikobakteerin esiinty­minen yhdistyy kunkin maan yleiseen hygieniatasoon ja maassamme siten myös potilaan kalenteri-ikään. Yli 80-vuotiaista se löytyy rapialta puolelta. Oireettomalta sitä ei pidä lähteä esiin kaivelemaan, vaan kyseeseen tulevat ylävatsavaivaiset. ­Poikasi ikäisillä helikon to­dennäköisyys lienee alle 10 prosenttia, joten harvinaisempaa se selvästi tuossa iässä jo on.

Yleensä helikobakteeritulehdus on oireeton, mutta 10–20 %:lla potilaista tulehdus johtaa vuosien kuluessa maha- tai pohjukaissuolihaavan kehittymiseen, ja se lisää mahasyövän riskiä 2–6-kertaiseksi. Nykyisin maahanmuuttajilla helikobakteeria esiintyy lähes iästä riippumatta n. 70 %:lla.” (Lääkärin käsikirja, Jari ­Koskenpato)

Näin siis nykytiedon varassa toimitaan helikon kanssa. ­Poikasi ikäisellä pahanlaa­tuisuus vatsassa on todella harvinaista. Jos epämääräisiin ylävatsavaivoihin liittyy hälyttäviä oireita tai ne ilmaantuvat ensi kertaa yli 50–55-vuoti­aille, ei hoitoa tule aloittaa ­ilman tähystystä (tunnenpa piston rinnassani).

Pojallasi on tuskin hätää. Hyvin voi noudattaa sovittua rataa: ensin kuuri ja kontrolli laboratoriossa aikaisintaan kuukauden kuluttua häätö­hoidon loppumisesta (ei aikaisemmin, ja käytetään uloste- tai hengitystestiä). Jos analyysi otetaan etukenossa, saattaa ­tulos olla väärä negatiivinen. Jos tähystystä ei ole tehty, sen tarve määräytyy oireiden ­perusteella.

Julkaistu: 25.12.2018

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.