Kysymys:
Käteni, varsinkin vasen, ovat puutuneet noin vuoden ajan (olen oikeakätinen). Samoin sormet turpoavat usein joko käsien puutumisen yhteydessä tai muuten. Puutuminen voi tapahtua milloin vain. Puutumiselle on ainakin kaksi selvää syytä. Kun teen todella pitkän kävelylenkin, kädet puutuvat puolivälissä matkaa, varsinkin vasen, mutta välillä myös oikea. Sormet turpoavat, ja vasenta kättä ei pysty ojentamaan. Se on jotenkin paksun oloinen ja ”ottaa vastaan”, jos sitä yrittää ojentaa. Puutunut oikea käsi kyllä ojentuu vaivatta. Puutuminen alkaa jossain vaiheessa myös, jos selässäni on painava selkäreppu pidemmän aikaa. Puutumista tapahtuu muulloinkin, mutta esimerkiksi istuessa yleensä vain vasen käsi puutuu.
Niska, kaula ja päälaki ovat kutisseet noin puoli vuotta. Kaulaan ja niskaan olen ostanut apteekista rasvaa, mutta se ei auta kutinaan. Harrastan säännöllisesti monipuolista liikuntaa, minulla on ammattiastma (hyvässä tilassa) ja kohonnut verenpaine (lääkitys). Ikää on 65 vuotta.
Vuositilaaja
Vastaus:
Maa – maatuu, puu – puutuu. Puujalan voi karsia metsästä tai hankkia tilapäisesti saamalla tällin keskelle suurta lihasta.
Puutumisessa on kyse raajaan tulevien hermojen ja/tai verenkierron häiriöstä. Vikaa on siis johdoissa (kuten yleensä) tai jopa ylimmissä päättävissä elimissä. Aivokuoren paikallisen alueen toimintahäiriössä (verenkierron piiputtaminen, verenvuoto, tilaa ottava prosessi, sähköisen toiminnan sekamelska) hermojen toiminta ei ole normaalia, jolloin oireena seuraa tunnon, lihasvoiman ja toiminnan katkoksia.
Hermot voivat jäädä monessa kohtaa pinteeseen matkallaan lihaksiin ja muihin kudoksiin. Ne voivat litistyä kuluneisiin nikamien juuriaukkoihin, välilevyjen pullistumiin tai kasvainten painanteisiin. Käsien tapauksissa tyypillisiä pinnekohtia tavataan kyynärpäiden ja ranteiden alueella. Voipa värttinähermo jäädä olkavarressa puristuksiin omistajansa nukkuessa holtittomasti sen päällä juhlan jälkeisissä tunnelmissa, jolloin aamulla ranne roikkuu (radialispareesi – itku pitkästä ilosta).
Hermot ja verenkierto voivat jäädä ahtaalle kylkiluiden, solisluun ja kireiden lihaskalvojen ja jänteiden puristuksessa. Pinkeät niskahartiaseudun lihakset voivat aiheuttaa käsien puutumista. Koska kivun ja tunnon aistimukset eivät noudata anatomisia ratoja, voi käsiin säteileviä oireita syntyä myös rintarangan lukkiutumista (heijastuminen). Jotta tilanne ei vaikuttaisi turhan helpolta, hermot saattavat kärsiä monien aineenvaihduntasairauksien ja myös lääkkeiden, hoitojen, nautintoaineiden ja myrkkyjen vaikutuksesta.
Sinulla on kyse tavallisemmasta ilmiöstä. Pitemmällä kävelylenkillä veri huidotaan maan vetovoiman ja käsien liikkeiden vetämänä käsiin ja sormiin, jotka turpoavat ja kangistuvat samalla. Sen huomaa siitäkin, että on turha yrittää nyhtää sormusta lenkin jälkeen irti. Juostessa ei tapahdu samaa. Selkärepun tapauksessa olkaimet painavat hartioita häiriten hermoja ja verenkiertoa.
On erinomaista, että harrastat liikkumista, mikä on ylivoimainen terveyden lähde. Koska oireesi ei tuo kuvauksesi perusteella mieleen mitään erityistä hermopinnettä tai sairautta, kannattaa poiketa manuaalisen hoitajan käsittelyssä. Varminta on kuitenkin käväistä ensin omalääkärin pakeilla, sillä enhän voi tietää kokonaisuuttasi. Tähän pätee sama kuin potilaan kysyessä: ”Voinko istua?” Siihen kuuluu lääkärin vastata: ”En tiedä, kun en ole tutkinut teitä vielä.” Jos lääkäri jää epävarmaksi, on hermoja mahdollista tutkia ENMG:n eli sähköhermotutkimuksen avulla.
Mitä tulee nupin kutinaan, on siitä vaikea sanoa (sanoi Raid) tältä istumalta. Lääkäreillä on tapana kierrättää sellaiset tapaukset kollegalle, joten kysäise samalla siitäkin omalta lääkäriltäsi.
Kysy ja asiantuntijamme vastaavat
Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.