Olisiko järkevää syödä kolesterolilääkettä, kun kolesteroliarvo on ollut 6,3? Tuttavat, jotka ovat syöneet lääkettä jo useamman vuoden, sanovat, että siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Olen 70-vuotias mies. Lääkäri sanoi vain, että kolesterolini on jonkin verran koholla. Mitä sanot, Kiminkinen?
Osut naulan kantaan, täydellisesti. Tämä on juuri se peruskysymys, jota moni pohtii. Olen yrittänyt olla kuin huutavan ääni erämaassa aina 1980-luvun lopulta saakka. Silloin saatiin markkinoille statiinit, joita ennen ei ollut kunnollista kolesterolilääkettä.
Pienet pahanlaatuisen kolesterolin hiukkaset ovat keskeisiä valtimonkovettumataudin synnyssä. Niiden pitoisuus veressä ja siten myös valtimoiden seinämissä tulee saattaa minimiin.
LDL-kolesteroli (pahanlaatuinen kolesteroli) poistuu elimistöstä vain maksan kautta. Maksasolujen pinnan tarttumakohdat, LDL-reseptorit, toimivat portinvartijoina. Ne lisääntyvät käyttämällä ravinnossa kovien rasvojen sijasta pehmeitä. Lääkehoito statiineilla ja PCSK9-estäjillä vaikuttaa samoin.
Mitä kokonaiskolesteroli kertoo?
Kokonaiskolesteroli kertoo valtimonkovettumatautiriskistä rajallisesti, ellei se nyt satu olemaan todella korkea. Oikeastaan tulisi mitata niitä pieniä pahanlaatuisen kolesterolin hiukkaisia.
Se on periaatteessa mahdollista käyttämällä kantajavalkuaista apoB, joka kertoo, kuinka monta pahanlaatuisen kolesterolin hiukkasta kaikkiaan on. Se ottaa huomioon myös hapettumaan ärhäkät ja herkästi valtimon seinämään tarttuvat pienet LDL-hiukkaset, joita pelkkä LDL-määritys ei erittele. Tällä on merkitystä erityisesti metabolisessa oireyhtymässä ja tyypin 2 sokeritaudissa, joissa pieniä hiukkaisia tuppaa olemaan paljon.
ApoB (LipoB) ei ole yleisessä käytössä terveydenhuollossa, mutta itse käytän sitä rajoitetusti. Se on hivenen kalliimpi kuin perustestit, joilla toki saadaan useimmiten riittävä tieto potilaan rasvaprofiilista.
Pelkän kokonaiskolesterolitasosi perusteella on mahdotonta arvioida siihen liittyvää riskiäsi. Vaaraan saada valtimonkovettumatauti vaikuttaa moni asia.
Kakkostyypin diabetes on riski
Noin puolet riskistä tulee perimän kautta – onko suvussa sepelvaltimotautia tai aivoinfarkteja? Erityisiä vaaroja ovat metabolinen oireyhtymä ja kakkostyypin sokeritauti ja toki myös verenpainetauti eli kohonnut verenpaine. Sopimattomista elämisen tavoista tupakointi tuplaa riskin.
Vaaran arvioimiseksi käytössämme on riskilaskureita. Yksi on suomalaiseen materiaaliin pohjautuva Finriski-laskuri, joka löytyy THL:n sivuilta tai googlettamalla.
Lääkitys on tarkoitettu ensisijaisesti korkean riskin potilaille, joihin kuuluvat kättelyssä kaikki valtimonkovettumatautiin jo sairastuneet. Muilla riski arvioidaan kokonaisuuden perusteella.
Statiineilla voi esiintyä tunnettuja haittoja, kuten lihassärkyä. Oikein valituilla potilailla niiden hyödyt hakkaavat haitat mennen tullen. Useat lääkärit käyttävät statiineja rasva-arvojensa parantamiseen, vaikka eivät korkeaan riskiin ylläkään. Lukeudun itsekin heihin.
Kysy terveydestä, avun asiantuntijat vastaavat:
- Reijo Laatikainen, ravitsemus
- Katja Murtoniemi, naistentaudit
- Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
- Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
- Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse ”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet.
Päivitetty 6.5.2021 – Ilmestynyt 3.7.2020
