Jalkoja kihelmöi kuin miljoona muurahaista juoksisi niitä pitkin – Mistä vaiva johtuu ja mitä sille voi tehdä?

Mistä voisi johtua jalkojen kihelmöinti? Tuntuu kuin reisistä pohkeisiin juoksisi edestakaisin miljoona muurahaista. Ja mistä löytyisi apu vaivaan? Kaaduin muutama kuukausi sitten ja olen miettinyt, voisiko se liittyä vaivaan, mutta kihelmöinti on alkanut vasta myöhemmin.

Kihelmöinti voi tuntua pistelynä, kutinana, poltteluna tai kuin ”miljoona muurahaista” kulkisi ihon alla. Lääketieteessä tätä kutsutaan parestesiaksi. Se syntyy, kun hermosto, tarkemmin sanottuna ääreishermosto, lähettää viestejä, jotka eivät vastaa normaalia aistitodellisuutta. Toisin sanoen hermot tulkitsevat jotakin väärin tai reagoivat liian herkästi.

Kihelmöinti voi olla hetkellistä ja harmitonta, esimerkiksi kun jalka puutuu istuessa. Jos oireilu jatkuu, toistuu tai liittyy muihin oireisiin, kuten tunnottomuuteen, heikkouteen tai kipuun, se voi viitata hermoston toimintahäiriöön. Pitkittynyt kihelmöinti on usein hermoperäistä, ja sen taustalla voi olla esimerkiksi hermopinne, tulehdus tai hermovaurio.

Vaikka kihelmöinti ei itsessään ole kipua, se kuuluu niin sanottuihin neuropaattisiin tuntemuksiin, jotka johtuvat hermoston häiriöstä. Se voi olla ensioire tai varoitusmerkki jostakin suuremmasta hermoston ongelmasta. Siksi sitä ei kannata ohittaa, jos se jatkuu pidempään.

Perifeerinen neuropatia on tila, jossa perifeerinen- eli ääreishermosto vaurioituu. Se voi johtaa kipuun, tunnottomuuteen, kihelmöintiin, heikkouteen ja epätasapainoon. Perifeerinen hermosto ulottuu aivoista ja selkäytimestä kaikkialle kehoon, ja hermovauriot voivat estää normaalia viestintää kehon eri osien ja aivojen välillä.

Yleisimpiä syitä perifeeriseen neuropatiaan on diabetes, sillä korkea verensokeri voi ajan mittaan vahingoittaa hermoja. Hermovaurioita voivat aiheuttaa myös alkoholin liiallinen käyttö, infektiot kuten vyöruusu, autoimmuunisairaudet kuten nivelreuma sekä eräät lääkitykset, etenkin sytostaatit. Myös perinnölliset tekijät voivat altistaa perifeeriselle neuropatialle.

Oireet voivat vaihdella sen mukaan, mihin hermoihin vaurio on tullut. Motoriset hermot huolehtivat liikkeistä eli vievät viestejä aivoista lihaksiin. Kun ne vaurioituvat, voi seurauksena olla lihasheikkoutta tai kömpelyyttä, koska lihakset eivät enää saa tarpeeksi selkeitä käskyjä.

Sensoriset hermot puolestaan tuovat viestejä kehosta aivoihin. Ne kertovat meille esimerkiksi, miltä jokin tuntuu: onko kylmää, kuumaa, kivuliasta vai kutittavaa. Jos sensoriset hermot vaurioituvat, seurauksena saattaa olla kihelmöintiä, polttelua, tunnottomuutta tai epämääräisiä tuntemuksia, usein juuri jaloissa tai käsissä.

Autonominen hermosto säätelee elintoimintoja, joihin emme voi itse vaikuttaa, kuten sydämensykettä, verenpainetta ja ruoansulatusta. Jos tämä hermosto häiriintyy, keho voi alkaa toimia epätarkasti ilman selkeää syytä. Esimerkiksi sydän voi lyödä nopeammin tai verenpaine heitellä.

Kihelmöintiä tutkitaan ensin kliinisellä tutkimuksella, jossa selvitetään oireiden alkuperää ja mahdollisia taustasairauksia. Verikokeet paljastavat diabeteksen, kilpirauhasen vajaatoiminnan ja B12-vitamiinin puutoksen, jotka voivat aiheuttaa hermovaurioita ja kihelmöintiä. Elektrodiagnostiset testit auttavat tarkentamaan hermovaurion sijaintia ja laajuutta. Koska kihelmöinti on uusi oire ja alkanut vamman jälkeen, on hyvä selvittää, voiko oire johtua kaatumisesta.