Minkälaisia jälkioireita borrelioosi voi aiheuttaa? Lääkäri antaa masennusdiagnoosin, kun asian ottaa puheeksi – Pippa Laukka vastaa

Mitkä oireet katsotaan borrelioosin myöhäisoireiksi? Tunnustaako lääkärikunta edes, että tällaisia oireita on olemassa? Lääkäri nimittäin antaa masennusdiagnoosin, kun kertoo, että on sairastanut borrelioosin vuosia sitten ja nyt on karmaisevia kipuja isoissa nivelissä, jalkojen puutumista etenkin öisin ja myös kävellessä, alaselkäkipuja, hikoilua, vatsaoireita, takaraivopäänsärkyä sekä sinertävää turvotusta käsissä.

Puutiaiset levittävät tauteja, joihin sairastuu tuhansia suomalaisia joka vuosi

Puutiaiset ovat Suomen vaarallisimpia eläimiä, sillä niiden levittämiin tauteihin sairastuu vuosittain tuhansia ihmisiä. Yleisin on bakteeritauti borrelioosi, jota voidaan hoitaa tehokkaasti antibiooteilla. Viruksen aiheuttama puutiaisaivotulehdus on harvinaisempi. Siihen ei ole parantavaa täsmähoitoa, mutta sitä pystytään ehkäisemään rokotteella.

Borrelioosin jälkitila voi aiheuttaa oireita, vaikka infektio on jo ohi

Lääketieteessä tunnetaan kyllä ilmiö, jota kutsutaan borrelioosin jälkitilaksi. Sen tarkkaa syytä ei vielä tiedetä, mutta elimistöön saattaa jäädä lievästi tulehdukselle altis tila, vaikka borreliabakteeri on jo hävinnyt. On myös havaittu, että osalla potilaista oireilu jatkuu pitkään antibioottihoidon jälkeen, vaikka aktiivista infektiota ei enää todeta. Tällöin borrelioosi on ehkä vain laukaissut oireet, ja kyseessä voi olla infektion käynnistämä pitkäkestoinen immuunireaktio.

Pitkittyneet oireet eivät aina tarkoita uutta tulehdusta – taustalla voi olla immuunireaktio

Kuvaamasi oireet eli nivelkivut, puutuminen, hikoilu, vatsavaivat ja takaraivon päänsärky sopivat elimistön puolustusjärjestelmän toimintahäiriöön. Masennusdiagnoosi ei tarkoita, ettei muita oireita pitäisi ottaa vakavasti. Borrelioosin hoidosta ja taudin etenemisestä on olemassa hyvin erilaisia näkemyksiä. Tutkimukset osoittavat, että antibiootit auttavat tehokkaasti alkuvaiheen borrelioosiin, mutta uusintahoidot eivät välttämättä tehoa pitkäaikaisiin oireisiin. Suomessa ja monessa muussa maassa on laadittu selkeät hoitosuositukset, jotka perustuvat tutkimustietoon.

Netin hoitovinkkeihin kannattaa suhtautua varauksella – luota lääkärin ohjeisiin

Netissä ja monissa potilasryhmissä esitellään usein kokemuksia hoitokeinoista, joiden vaikutuksia ei ole tieteellisesti vahvistettu. Lähdekriittisyys on tarpeen, sillä tehoton hoito voi haitata oikean diagnoosin saamista ja hoidon aloittamista. Lääkäreiden tehtävä on pysyä ajan tasalla tutkimuksista ja ohjata potilaita niiden perusteella, jotta hoito olisi turvallista ja tehokasta.