Aiheuttaako suolan puute jalkakramppeja?

Minua kiusaavat öiset jalkakrampit. Teen ruokani itse enkä käytä nykyään juuri lainkaan suolaa. Voiko asioilla olla yhteys?

Jalkakramppien eli suonenvedon syitä ei tunneta kunnolla, ja taipumus niihin tuntuu olevan hyvin yksilöllistä. Suolan puute yhdistetään usein kramppeihin.

Tutkimustiedon perusteella vähäsuolainen ruokavalio ei kuitenkaan lisää kramppitaipumusta eikä runsassuolainen ruoka suojaa siltä. Tutkimustieto on harvoin täydellistä, joten täysin ei voida sulkea pois, ettei suola vaikuttaisi asiaan jotenkin. Ainakin jos käytössä olisi myös nesteenpoistolääkitys, suolalla voisi olla jotain tekemistä kramppien kanssa.

Hellekausi voisi teoriassa pahentaa vaikutusta.

Kannattaa toki muistaa, että suolan saannista 80 prosenttia on piilosuolaa, joka lisätään elintarvikkeisiin teollisuudessa. Siksi kotona käytetyllä suolalla on usein vain vähäinen merkitys. Suolan saanti voi olla runsasta, vaikka sitä ei lisää ruokiin. Esimerkiksi juustot, leikkeleet, leivät, marinoidut lihat, monet kalavalmisteet, levitteet, kastikkeet, jotkin makeiset, valmisruoat ja ravintolaruoka sisältävät suolaa. Sinulla tilanne on hieman toinen, koska sanot tekeväsi ruokasi itse.

Suolan vaikutuksesta voisi saada tietoaa lisäämällä tavalliseen vähäsuolaiseen ruokaan 2–3 grammaa suolaa päivässä vaikkapa viiden päivän ajan. Jos krampit häviävät, siirrytään uudestaan vähäsuolaiselle ruokavaliolle muutamaksi viikoksi, minkä jälkeen parin gramman suolalisäys toistetaan uudestaan. Jos kahdesti toistettu suolan lisääminen vähentää kramppeja, kyse lienee todella suolasta. En kuitenkaan uskalla suoranaisesti suositella tätä menettelyä, koska en tunne terveystilaasi.

Voi olla paljon tärkeämpiä syitä, joiden vuoksi suolan jatkuva rajoittaminen on erityisen tärkeää.

Kramppeihin tarjotaan usein ratkaisuksi magnesiumlisiä, mutta niitä on tutkittu kramppien estossa varsin laihoin tuloksin. Tästä huolimatta jotkut kokevat saavansa niistä hyötyä. Magnesium kannattaa ottaa muussa kuin oksidimuodossa, koska magnesiumoksidin imeytyminen on heikompaa kuin muiden magnesiumvalmisteiden.

Myös nestetasapainolla voi olla tekemistä kramppien kanssa. Jos tunnistaa juovansa liian vähän vettä tai muita nesteitä, voi kokeilla juoda litran tavallista enemmän vettä päivässä muutaman vuorokauden ajan ja katsoa, onko tällä mitään vaikutusta. Hellejaksojen aikaan riittävä nesteen saanti on luonnollisesti erityisen tärkeää.

Kokemuksesta sanoisin, että taipumus jalkakramppeihin vaikuttaisi olevan osin perinnöllistä ja lisääntyy iän myötä. Jotkin hoito-ohjeet suosittavat pohkeiden ja reisien venyttelyä päivittäin kramppien estämiseksi.