Apu

Zero waste, eli siis mikä? Jätteettömyyteen pyrkiminen kasvattaa suosiotaan


Nykypäivän kulutushysteriassa on hyvä pysähtyä miettimään, mikä on itselle tarpeellista ja miten voisi vähentää oman kulutuksen ja roskaamisen määrää.
Kuvat Fotolia

Kuva: Joistain kaupoista on mahdollista ostaa esimerkiksi kuivaruokia omiin astioihin. Kuvituskuva.

Muoviton maaliskuu -tempauksen innoittama tutustuimme zero waste -ajattelutapaan, jossa pyritään kokonaisvaltaisesti kestävämpään elämäntapaan. Tarkoituksena on myös yksinkertaistaa elämää ja säästää rahaa sekä aikaa. Haastattelimme aiheesta Zero Waste Finland ry:n puheenjohtajaa Susanna Luukista.

Zero wasten, eli jätteettömän elämäntavan ytimenä toimii viiden K:n ohjenuora:

1. Kieltäydy

2. Karsi

3. Käytä uudelleen

4. Kierrätä

5. Kompostoi

– Zero waste on ajattelutapa, joka kannustaa vähentämään jätettä ja tavoittelemaan elämäntapaa, josta jätettä ei synny. Jätteellä tarkoitetaan kaikkea, mitä ei voi kierrättää ja joka päätyy lopulta kaatopaikalle tai poltettavaksi, Zero Waste Finland ry:n puheenjohtaja Susanna Luukinen kertoo.

– Ajattelu ulottuu kuitenkin myös kodin jäteastioiden ulkopuolelle ja kannustaa pohtimaan omaa vaikutustaan ympäristöön laajemmin, esimerkiksi oman hiilijalanjäljen kautta, hän jatkaa.

Omaa jätteenmäärää on vaikeaa hahmottaa kerralla. Luukinen neuvookin, että ensimmäinen askel on kieltäytyä turhasta jätteestä.

– Kannattaa käydä läpi oma roskakori tai muovinkeräysastia ja katsoa, mitkä ovat suurimpia jätteen lähteitäsi. Sitten voi miettiä, mitä tuotteita voisi jättää hankkimatta jatkossa. Zero waste -elämä ei edellytä suuria hankintoja, sillä yleensä kotoa löytyy jo valmiiksi esimerkiksi kangaskasseja, lasipurkkeja tai rättikangasta, joilla pääsee jo pitkälle, hän summaa.

Arjessa jätettä voi vähentää monin eri tavoin

Jätteettömyyteen pyrkiminen näkyy Luukisen arjessa selvästi.

– Tutustuin zero wasteen vajaat kaksi vuotta sitten, minkä jälkeen arkeni on muuttunut merkittävästi. Ostan ruokaa nykyään useammasta paikasta sen mukaan, mistä saa mitäkin ilman pakkausta tai muovia, Susanna Luukinen kertoo.

Hän sanoo käyttävänsä kestokasseja sekä kankaisia hedelmäpusseja ostosten kantamiseen. Teetä ja palvelutiskituotteita hän pakkaa omaan rasiaan kaupoissa, joissa rasiat on mahdollista taarata.

Hygieniatuotteiden käytössä hän on myös ollut tarkka.

– Olen karsinut käyttämäni kosmetiikan ja vartalonhoitotuotteet minimiin: esimerkiksi rasvaan koko kehoni vain kahdella eri voiteella. Olen lopettanut meikkaamisen ja käytän palasaippuaa suihkugeelin korvikkeena, hän jatkaa.

Siivoukseen Luukinen kertoo käyttävänsä palamäntysuopaa, ekologista käsitiskiainetta sekä kestoliinoja. Pyykkiä pestessä käytössä on pahviin pakattua, ympäristöystävällistä pesuainetta, sekä sappipalasaippuaa. Muutokset ovat vaatineet taustatyötä ja omien kulutustottumusten muuttamista.

– Uusista kulutustavoista tulee nopeasti itselle normaaleja, minkä jälkeen ne eivät vaadi sen enempää vaivannäköä kuin ennenkään, hän kannustaa.

Kuusi vinkkiä kestävämpään kulutukseen

Vaatteiden kierrätys ja uusiokäyttö. Mieti, mitä vaatteita käytät ja mistä voisit puolestaan luopua. Vie kierrätykseen tai kirpputorille ne vaatteet, joita et enää käytä.

Kestohedelmäpussit. Niitä on nykyisin ostettavissa monista ruokakaupoista, mutta voit valmistaa sellaisen myös helposti itse esimerkiksi vanhasta pitsi- tai valoverhosta.

Shampoo. Painepullossa olevan kuivashampoon sijaan hiuksiin voi käyttää esimerkiksi maissijauhoa, perunajauhoa tai ruisjauhoa.

Suosi palasaippuoita. Nestemäisten saippuoiden pakkausmateriaalin muovimäärää voit välttää käyttämällä palasaippuoita. Kätevästi myös mukana kuljetettava, palasaippua vie vähän tilaa. Eri vaihtoehtoja löytyy kuhunkin tarpeeseen; herkälle ja allergiselle iholle on olemassa hajusteettomia ja säilöntäaineettomia palasaippuoita.

Muovikelmut. Kokeile niiden sijaan ympäristöystävällistä mehiläisvahakelmua. Kelmu pehmennetään käsissä, jonka jälkeen se kääritään säilöttävän tuotteen ympärille. Huomaa! Mehiläisvahakelmu on uudelleen käytettävä tuote.

Vanulaput. Niistä kertyy vuodessa melkoinen roskakeko, vaikka käyttäisit vain yhden päivässä. Vaihtoehtona kertakäyttöisille vanulapuille on kestovanulaput, joita on ollut jo pitkään myynnissä. Niitä voit myös valmistaa itse. Konepestäviä kestovanulappuja on helppo käyttää uudelleen useita kertoja.

Kannattaa myös muistaa, että jätteettömyyden periaatteiden mukaan vanhat tavarat käytetään loppuun. Vaikka muovi ei sovi zero waste -elämäntapaan, vanhoja, käyttökelpoisia muovitavaroita ei siis kannata korvata vaikka puisilla tai metallisilla, jos se tarkoittaa vain tavaramäärän lisäämistä.

Kokeile myös näitä:

  • Talouspaperin korvaaminen uudelleenkäytettävillä ja pestävillä kangasliinoilla
  • Etikan ja ruokasoodan käyttö siivouksessa
  • Kestomuki take away kahville tai teelle
  • Kestoleivinpaperi
  • Kompostoitava tiskirätti
  • Ihokarvojen poistossa sokerointi
  • Harsokankaasta valmistetut kestonenäliinat

Löydät lisää vinkkejä Susanna Luukisen Instagramista nimellä @ekoeleganssi ja Zero Waste Finland ry:n yhdistyksen tileiltä Facebookista sekä Instagramista.

Zero Waste Finland ry:n tarkoituksena edistää ja kehittää kestävää elämäntapaa ja zero waste -ajattelun mukaista toimintaa Suomessa. Yhdistyksen tavoitteena on muuttaa suomalaisten suhtautumista kuluttamiseen ja tehdä kestävästä elämäntavasta valtavirtaa. Tätä toteutetaan muun muassa järjestämällä erilaisia tempauksia ja tapahtumia, tekemällä yhteistyötä muiden samaa aatetta edistävien toimijoiden kanssa sekä ottamalla osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja rakenteiden kehittämiseen. Yhdistyksenä Zero Waste Finland haluaa olla asiantunteva, aktiivinen ja rohkea edelläkävijä, joka innostaa, rohkaisee ja kannustaa suomalaisia ympäristöystävällisempiin tekoihin.

Hyvä paha muovi

Muovi on kestävä materiaali, josta tehdään myös kertakäyttötavaraa. Kestävyys näkyy tuotteen tarpeellisuuden päätyttyä, sillä muovi ei maadu. Muoviroskan määrä on kasvanut vuosien varrella ja se näkyy myös luonnossa; muovi, jota ei kierrätetä asiallisesti, usein päätyy luontoon ja vesistöihin, jossa se hankautuu pieniksi muruiksi. Vesistöissä ja luonnossa eläin ei erota mikromuovia oikeasta ravinnosta, minkä seurauksena muovi päätyy tuhoamaan eläinten elimistöä ja ympäristöä.

Suomen ympäristökeskuksen Outi Setälä kertoo, että maailman merissä kelluvasta 250 000 tonnista muoviroskaa arviolta noin 10 prosenttia on mikromuovia. Vuonna 2015 muovia tuotettiin yli 322 miljoonaa tonnia ja tuotannon on arvioitu jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.

Euroopan unioni haluaa vähentää muoviroskaa ja pyrkii torjumaan muovijätteen kertymistä erityisesti meriin. EU aikoo kieltää kertakäyttöisiä muoviesineitä, joihin lukeutuvat muun muassa vanupuikot, aterimet sekä pillit.

Lähde: Syke

Lue koko Päivän Apu -paketti täältä.

Julkaistu: 14.3.2019