Näin poliisi puuttuu jatkossa nopeusrajoitukset ylittävään nopeuteen – Tiedätkö, mihin asti ylinopeutta katsotaan läpi sormien?

Ylinopeuksista lankeavia seuraamuksia on jälleen tiukennettu hetkellisesti löysemmän linjan jälkeen.

Epäselvyys asiassa käynnistyi kesäkuussa 2020, kun käyttöön tullut uusi tieliikennelaki muutti ylinopeusten seurauksia. Vanhan rikesakon tilalle tuli liikennevirhemaksu. Se myönnetään enintään 20 km/h:n ylinopeuksista, minkä ylittävistä nopeuksista seuraa yhä sakkorangaistus.

Syksyllä uutisoitiin, että ylinopeuksien puuttumiskynnystä nostettiin, koska sillä saatiin vähennettyä työkuormaa poliisin liikenneturvallisuuskeskuksessa. Uudet kamerat kuvaavat vasta, kun ylinopeutta on 21 kilometriä tunnissa eli päiväsakkokynnys ylittyy.

Osa autoilijoista ehtikin jo ajatella, että nopeusrajoituksen voi siis näissä raameissa huoletta ylittää. Näin ei kuitenkaan ole.

Rajaa on tiukennettu hiljattain. Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen kertoo sähköpostitse, että poliisin puuttumisraja on seitsemän kilometriä tunnissa yli rajoitusten menevä nopeus.

– Väliaikaisesti jouduimme nostamaan puuttumisrajaa uuden tieliikennelain vaatimusten takia, nyt raja on entisellään.

Ihalainen lisää, että puuttumisrajaohjeen uudistus on työn alla. Siinä mahdollisesti huomioidaan taajamien alemmat nopeusrajoitukset.

Kiinteitä valvontatolppia on Suomen teillä kaikkiaan noin 1 150, joista noin 200 on uudentyyppisen kameran tolppia. Kameralaitteistoja on noin 300, joista uudentyyppisiä on noin 115.

Uuden mallin tolppakameroilla on valmius valvoa myös kännykän ja turvavyön käyttöä sekä liian lyhyttä turvaväliä edelliseen autoon. Kameroiden käyttö muuhun kuin nopeusvalvontaan on kuitenkin yhä työn alla.

– [Tämän] vuoden aikana yritämme löytää sovelluksen, jota pääsisimme käyttämään myös turvavyö- ja mobiililaitteen valvonnassa. Olemme kokoustaneet muutaman valmistajan kanssa, mutta meille soveltuvaa sovellusta ei vielä ole löytynyt.

Sovelluksen löytämistä vaikeuttaa Ihalaisen mukaan se, että Suomen lainsäädäntö eroaa monista muista maista kuljettajan kuvauksen suhteen.

– Ajoneuvojen välinen etäisyysvalvonta on uusilla kameroilla mahdollista, mutta se vaatii, että kuljettaja käy poliisilaitoksella sakotettavana, niin sitä ei nyt käytetä. Liikennevalojen noudattamista valvotaan etupäässä uusilla kameroilla.

Joku saattaa tuudittautua ajatukseen, että toisen perässä samaa vauhtia letkassa ajaessa ei voi saada sakkoja, tai että ne osuvat vain jonon ensimmäiselle. Toivo on väärä.

– Ajoneuvojen nopeus on harvoin sama vaikka ajettaisiin letkassa. Nopeusvalvontalaitteet mittaavat jokaisen ajoneuvon nopeudet erikseen eli kyllä jokainen kuljettaja saa seuraamuksen oman nopeutensa mukaisesti.

Välillä peltipoliisisakkoja tulee aivan väärille ihmisille, eli kamera on ilmeisesti kuvannut rekisterinumeron väärin. Huhun mukaan yksi selitys on netistä ostettava kalvo, joka vääristää kilven kuvaa otettaessa.

– Kyllä rekisterikilpi tarkistetaan myös ihmissilmällä. Suomessa käytetään myös salamavaloa, joka estää muovikalvon hyödyntämisen, Ihalainen vastaa sähköpostitse.

– Muistan automaattivalvonnan alkuajasta tapauksen, missä kuljettaja yritti välttää seuraamuksen laittamalla muovikassin eturekisterikilven päälle. Salamavalo oli kuitenkin niin voimakas, että rekisterikilpi oli vaivattomasti luettavissa. Jos nyt oikein muistan, niin kuljettaja oli myös kortiton, niin kunnon sakothan siitä rapsahti.

Poliisin ”palveluhinnasto”

Sakkojen käsittelyssä oli vuonna 2023 ruuhkaa. Missä ajassa sakko nyt tulee, jos on tullakseen?

– Sakko tulee hyvin nopeasti, yleensä muutamassa päivässä. Pääsääntöisesti alle viikossa.

Maksettavaksi osuvan summan suuruutta voi päätellä tästä ”palveluhinnastosta”, jonka ylikomisario, Helsingin liikennevalvontatoiminnon johtaja Dennis Pasterstein on julkaissut X:ssä (entinen Twitter). Päiväsakot määräytyvät kuljettajan tulojen mukaan.