
Anna Suoheimon, 43, elämä yksinhuoltajana on helpompaa Etiopiassa kuin Suomessa – ”Suomessa elää vahvana äitisankarimyytti”
Anna Suoheimo asuu lastensa kanssa Etiopian Addis Abebassa. Muualla päin Etiopiaa on aseellisia konflikteja, mutta Suoheimo kokee perheensä pääkaupunkielämän turvalliseksi ja inspiroivaksi.
Anna Suoheimo, 43, näki harvinaisen työpaikkailmoituksen. Etiopian pääkaupunkiin Addis Abebaan haettiin Suomen Lähetysseuran maajohtajaa. Hän kysyi teini-ikäisiltä lapsiltaan, pitäisikö hänen hakea pestiä. Lasten isä oli muuttanut ulkomaille, joten mikään ei pidätellyt heitä Suomessa.
Keväällä 2024 Suoheimo suuntasi hänelle jo entuudestaan tuttuun maahan. Perhe oli seitsemän vuotta aiemmin asunut Etiopiassa viisi vuotta, ja sitä ennen kaksi vuotta Tansaniassa.
– Addis Abeba on oma kuplansa, jonne maan aseelliset konfliktit eivät ulotu, mutta kaupunki oli muuttunut viime kerrasta. Ihmisten epätoivo tulee vahvemmin esiin, kerjäläisiä on paljon, kidnappaukset ovat lisääntyneet ja ruokakauppojen valikoima on supistunut entisestään, Suoheimo kertoo.

Pääkaupungissa perhe tuntee kuitenkin olonsa turvalliseksi. He asuvat kerrostalon kahdennessatoista kerroksessa kahden makuuhuoneen asunnosta, josta on näkymät ympäröiville vuorille. Koti on kilometrin päässä lasten koululta ja ympärillä on palveluja.
– Kadulla liikkuminen on erilaista kuin Suomessa. Täällä ei ole samanlaista anonymiteettia. Ikävä puoli on kerjääminen. Kaduilla huudellaan perään ”ferenji”, mikä tarkoittaa erilaista ja vaaleaa. Länsimaisen ajatellaan olevan rikas. Pääasiassa liikumme autolla.

Suoheimon lapset käyvät kansainvälistä koulua, jossa on 80 eri kansallisuutta ja kaikki uskonnot edustettuina. Erilaisuus nähdään juhlan asiana.
– Etiopiassa on Washingtonin jälkeen eniten suurlähetystöjä maailmassa. Sitä voisi sanoa Afrikan Brysseliksi, Suoheimo sanoo.
Etiopiassa Suoheimolla on sekä vanhoja että uusia ystäviä eri kansalaisuuksista.
– Paikalliset ovat lämpimiä ja ihania. Etiopialla ei ole kolonisaation taakkaa, jolloin ihmissuhteet eri ryhmien välillä ovat helpompia.
Suoheimon työnkuvaan Suomen Lähetysseuran maajohtajana kuuluu kehitysyhteistyö paikallisten yhteisöjen kanssa. Ilmastonmuutoksen myötä elinolosuhteet muuttuvat radikaalisti, ja lähetysseura muun muassa rakentaa kastelujärjestelmiä ja toimittaa siemeniä, jotka kestävät paremmin kuivuutta.
”Matkustan myös useamman kerran kuukaudessa paikkoihin, joihin turistina ei pääse.”
Toinen Lähetysseuran iso teema on ihmisoikeudet. Siitä Suoheimolla on kokemusta yrityksensä Sera Helsingin kautta. Ensimmäisen kerran Addis Abebassa asuessaan Suoheimo perusti design-mattoja myyvän yrityksen, joka työllistää heikommassa asemassa olevia paikallisia, kuten vammaisia naisia ja yksinhuoltajaäitejä.
Lähetysseuran uusina teemoina ovat rauha ja sovinto. Etiopia on yksi maailman köyhimmistä maista, ja eri puolella maata on useita aseellisia konflikteja.
– Välillä istun tylsästi etäpalavereissa Pasilan suuntaan, mutta matkustan myös useamman kerran kuukaudessa paikkoihin, joihin turistina ei pääse, kuten konfliktialueille.

Matkat vievät Suoheimon joskus pieniin, eristettyihin kyläyhteisöihin. Yksi mieleenpainuvimmista matkoista oli Etelä-Etiopiassa sijaitsevaan Kaffaan.
– Se oli kuin olisi saapunut Taru sormusten herrasta -tarinan metsään. Lensimme ensin tunnin, jonka jälkeen ajoimme kahdeksan tuntia todella kuoppaista tietä.
Ympärillä oli satumainen luonto, mutta ihmisillä todella rajoitetut olosuhteet. Vettä on vaikea saada ja sähköä ei juuri ole, kännyköistä puhumattakaan.
”Suomessa elää vahvana äitisankarimyytti, että itse pitää selvitä kaikesta. Etiopiassa lapsi on koko yhteisön vastuulla.”
Kaikki ulkomailta tuleva ruoka on Etiopiassa kallista ja paikallista tuotantoa on vähän. Nutella-purkki voi Addis Abebassa maksaa 45 euroa. Kinkku ja juusto ovat luksustuotteita.
– Meillä on kotiapulainen, joka hoitaa ruokaostokset ja keksii mitä syömme, Suoheimo sanoo.
Kotiapulaisen palkkaaminen on normaalia myös etiopialaisperheissä. Se on ennemmin oletus kuin osoitus siitä, että olisi korkeampaa yhteiskuntaluokkaa.
– Suomessa elää vahvana äitisankarimyytti, että itse pitää selvitä kaikesta. Etiopiassa lapsi on koko yhteisön vastuulla. Yksinhuoltajana minulla on paljon helpompaa Etiopiassa.
Kotiapulainen työskentelee Suoheimon perheessä kahdeksan tuntia päivässä, hoitaen ruuanlaiton lisäksi kaikki kotityöt.
– Hänestä on tullut ihan perheenjäsen, ja hän osaa tehdä karjalanpiirakat ja korvapuustit. Se myös helpottaa työmatkojani, että teineillä on kotona aikuinen.
Etiopian ilmasto on Suoheimon mielestä ihanteellinen: 24 astetta ympäri vuoden. Vuoriston myötä yöt ovat viileitä. Kesäksi perhe pakenee sadekautta Suomeen.
– Suomessa on ihanaa, että voi olla anonyymi kadulla.
Etiopia
Etiopia on vuoristoinen sisämaa Itä-Afrikassa. Sen itäisenä naapurimaana on Somalia ja eteläisenä Kenia.
Anna Suoheimo asuu pääkaupunki Addis Abebassa, jonka asukasluku on noin 3 miljoonaa. Etiopiassa asuu 132 miljoonaa ihmistä (2024).
Etiopiasta Suoheimo toisi Suomeen yhteisöllisyyden, ”koko kylä kasvattaa” -ajatusmallin.