Nyt nousussa: neurokosmetiikka – Kosmetiikkayhtiöt markkinoivat tuotteita, joiden väitetään kohentavan myös aivokemiaa

The Atlanticin englanninkielisen jutun voit lukea tästä linkistä. Juttu on alun perin julkaistu heinäkuussa 2024.

Maksamalla vain 65 dollaria [59 euroa] saat ihonhoitoyhtiö Selfmadelta pakkauksen, joka lupaa tehdä sinusta tasapainoisemman ja itsevarmemman parisuhteessasi – ja sen lisäksi saat vielä terveemmän ihon. Markkinointitekstin mukaan pakkaukseen kuuluu seerumi, joka vahvistaa ”turvallisuudentunnetta ja tyytyväisyyttä itseä kohtaan”, kosteusvoide, joka ”edistää tietoisuutta siitä, että aiemmat kielteiset kokemukset ja tunnetilat saattavat kulkea mukanasi koko elämäsi ajan”, sekä menestysteos nimeltä Attached, jonka aiheena on parisuhteen psykologia. Kokonaisuutena ”Securely Attached Kit” -pakkaus on ”rituaali”, joka lupaa opettaa sinulle uudenlaisen tavan suhtautua sekä ihoosi että itseesi. Se on halvempi ja todennäköisesti vähemmän sitova vaihtoehto terapialle.

Securely Attached Kit edustaa uuden sukupolven ”neurokosmetiikkaa”, jossa kauneuden, neurotieteen ja mielenterveyden retoriikan väliset rajat hämärtyvät.

”Elämme ’neuron’ aikakautta”, sanoo Carletonin yliopiston sosiologi Amina Mire, joka tutkii naisten ikääntymiseen ja hyvinvointiin liittyvää kulttuurista viestintää.

Amerikkalaiset ovat rinnastaneet ihonhoidon itsehoitoon jo kauan, mutta neurokosmetiikan nousu vie alan markkinoinnin astetta pidemmälle: kun levität tuotettamme ihollesi, se muuttaa aivokemiaasi parempaan suuntaan. Tai kuten Muradin perustaja julistaa tuoreessa blogikirjoituksessaan: ”Ihonhoito = aivojen hoito”.

Tällainen markkinointiviestintä perustuu vakiintuneeseen periaatteeseen, jonka mukaan ihon ja mielen hyvinvointi ovat sidoksissa toisiinsa. Tutkimuksissa onkin löydetty runsaasti näyttöä tietyistä ns. psykodermatologisista yhteyksistä. Esimerkiksi joihinkin ihosairauksiin liittyy psyykkisiä piirteitä ja päinvastoin, sanoo Mohammad Jafferany, Central Michiganin yliopiston psykiatrian professori.

Stressi voi pahentaa aknea ja psoriaasia, ja iho-ongelmat voivat puolestaan heikentää mielenterveyttä alentamalla itsetuntoa. Psykologisista hoitomenetelmistä, kuten kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta, voi olla apua tiettyjen ihosairauksien, kuten atooppisen ihottuman ja psoriaasin hoidossa.

Mielenterveyden ja dermatologisen terveyden välisen yhteyden tunnustaminen on kuitenkin täysin eri asia kuin väite (tai vihjaus), jonka mukaan joidenkin ihonhoitotuotteiden aktiiviset ainesosat voivat vaikuttaa suoraan hermostoon. Esimerkiksi CAP Beauty mainostaa, että yhtiön ”serotoner”-kasvovesi sisältää Griffonia-suvun kasvia, jonka siemenissä on 5-HTP-molekyylia, serotoniinin kemiallista esiastetta, joka edistää ”onnellisempaa, terveempää ja pirteämmän näköistä ihoa”. Sisley-konserniin kuuluva NEUR|AÉ-tuotemerkki, joka väittää olevansa ”neurotieteellä paranneltu”, kertoo voiteidensa yhdistelevän ”neuroainesosia, neurotuoksuja ja neurokoostumuksia”, jotka kuorruttavat käyttäjät harmonian ja seesteisyyden kaltaisilla tunteilla. Justhuman-niminen brändi kertoo, että sen ainesosat on kehitetty hillitsemään ihon tulehdustiloja stimuloimalla neuropeptidien tuotantoa, eli kemiallisia viestinviejiä, joiden avulla hermosolut viestivät keskenään.

Sekä Justhuman että Selfmade väittävät, että yhtiöiden tuotteiden ainesosat stimuloivat beetaendorfiineja, eräänlaisia neuropeptidejä, joiden tarkoituksena on hillitä stressihormoni kortisolia sekä rauhoittaa tai tasapainottaa ihoa. Beetaendorfiinit ovat elimistön luontaisia kipulääkkeitä, mielialan parantajia ja tasaajia. On olemassa alustavaa näyttöä siitä, että tiettyjen kasviuutteiden nauttiminen tai joidenkin eteeristen öljyjen haistelu saa elimistön tuottamaan beetaendorfiineja, kertoo dermatologian apulaisprofessori Angela Lamb Mount Sinain Icahn School of Medicine -korkeakoulusta. Vastaavasti myös suun kautta otetut 5-HTP-lisäravinteet voivat lisätä serotoniinin tuotantoa. Mutta Lambin tietojen mukaan yksikään kaksoissokkoutettu, lumekontrolloitu tutkimus ei ole osoittanut, että jokin paikallisesti käytettävä aine lisäisi beetaendorfiinin tai serotoniinin tuotantoa, ei paikallisesti ihmisen iholla eikä laajemmin koko hermostossa.

Ainesosien tutkimukset onkin usein tehty eläimillä tai soluviljelmillä. NEUR|AÉ:n tutkimusjohtaja Jose Ginestar lähetti sähköpostitse lausunnon, jonka mukaan yhtiön kasviuutteiden tehokkuutta testataan soluviljelmissä, jotta nähdään, kuinka ne hillitsevät ylimääräistä kortisolia tai tehostavat endorfiinien tuotantoa. Selfmaden edustaja totesi lausunnossaan, että yritys hyödynsi jo aiemmin tehtyjä soluviljelytutkimuksia tuotekehityksessään ja on tutkinut tuotteiden vaikutuksia käyttäjiin ulkopuolisen osapuolen avulla. (CAP kieltäytyi antamasta mitään tietoja tuotteistaan.) Kosmetiikkakemisti Kelly Dobos kertoo, että soluviljelytutkimusten perusteella tehdyt yleiset johtopäätökset voivat olla harhaanjohtavia. Ensinnäkin aineen pistäminen suoraan soluun on eri asia kuin sen levittäminen iholle, eli elimelle, joka on evoluution myötä kehittynyt myös estämään eri aineiden läpäisyn. Dobos huomauttaa myös, että tutkijat lisäävät soluviljelmiin yleensä yksittäisiä ainesosia korkeina pitoisuuksina sen sijaan, että he testaisivat tuotetta sen lopullisessa koostumuksessa tai realistisilla pitoisuuksilla.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihonhoitotuotteet eivät voisi vaikuttaa käyttäjien mielenterveyteen. Niiden vaikutus on kuitenkin lähes varmasti vähemmän suoraviivainen kuin mitä etiketit antavat ymmärtää. Jos esimerkiksi kystisen aknen aiheuttama häpeä heikentää ihmisen itsetuntoa, ihon tasoittumisella voi olla erittäin myönteisiä mielialaa kohottavia vaikutuksia. Barnard Collegen psykologi Tara Well, joka on kirjoittanut kirjan Mirror Meditation: The Power of Neuroscience and Self-Reflection to Overcome Self-Criticism, Gain Confidence, and See Yourself With Compassion, kertoo, että tuotteiden levittäminen iholle voi myös yksinkertaisesti tuntua hyvältä. On olemassa näyttöä siitä, että rauhoittava itsensä koskettaminen voi helpottaa stressin fysiologisia oireita. Toistuva ihonhoitorutiini aamuin illoin, erilaisten voiteiden tunnuista ja tuoksuista nauttiminen sekä oman ajan ottaminen voi myös auttaa ihmistä yhdistämään nämä rutiinit ja tuotteet kohonneeseen mielialaan, sanoo Well.

Psykologit jopa suosittelevat ihovoiteen käyttöä lyhytaikaisena selviytymiskeinona nuorille, jotka hakevat apua mielenterveysongelmiin, huomauttaa psykiatri Janet Lydecker Yalen lääketieteellisestä tiedekunnasta. Tietyillä tuoksuilla, kuten laventelilla ja rosmariinilla, voi olla rauhoittava vaikutus, ja rauhoittuminen voiteen koostumusta tunnustelemalla voi olla maadoittava kokemus, Lydecker lisää.

”Jos potilas on ajatuksissaan ja poissaoleva ja hänen mielessään pyörii jokin asia, joka aiheuttaa ahdistusta, voiteen käyttö on hyvin konkreettinen apukeino”, hän sanoo.

Mutta myönteisillä vaikutuksilla ei ole juuri mitään tekemistä voiteen kemiallisen koostumuksen kanssa, eikä voiteiden tarkoituksena ole missään nimessä toimia ainoana, pitkäaikaisena apuna mielenterveysongelmiin.

Selfmaden toimitusjohtaja ja perustaja Stephanie Lee julisti eräässä haastattelussaan, että yhtiön tuotteiden kaavat ovat todellinen lahja mielenterveydelle. Hän myönsi, että pelkällä kosteusvoiteella ei voi saada aikaan suuria, pysyviä psyykkisiä muutoksia, mutta väitti siitä huolimatta, että tuotteet voivat auttaa nuoria asiakkaita pärjäämään ahdistuksen ja arvottomuuden tunteiden kanssa, etenkin nyt, kun Yhdysvalloissa on käynnissä nuorten mielenterveyskriisi. Lee kertoo, että Selfmaden missio on opettaa nuorille, kuinka ”iho tarjoaa tietoa siitä, mitä mielessämme saattaa olla meneillään” – toisin sanoen ihoa kannattaa tarkkailla, koska se kertoo mielen myllerryksistä ja tarjoaa mahdollisia ratkaisuja niihin.

Joidenkin asiantuntijoiden mielestä ihonhoidon ja mielenterveyden välisen yhteyden korostaminen lyö entistä pahemman leiman rypyille, näppylöille ja muille ihon näkyville virheille. ”Aina kun kytkemme ulkonäön ja moraalin toisiinsa, vähemmän hyvännäköiset ihmiset tuomitaan ulkonäön perusteella lähtökohtaisesti epäoikeudenmukaisella ja ongelmallisella tavalla”, sanoo San Franciscon yliopiston sosiologi Kjerstin Gruys. Jos hyvän ihon ja hyvän mielenterveyden saamiseen riittää 65 dollarin panostus ihonhoitopakkaukseen, molempien tai jommankumman puuttumisen täytyy olla ihmisen omaa syytä.

Muutama vuosikymmen sitten, kun hyvinvointitrendistä alkoi tulla valtavirtaa ja vakavasti otettavat asiantuntijat tyrmäsivät typerät terveysvillitykset, kauneudenhoitoala alkoi markkinoida tuotteita ”kosmeseuttisina”, eli kosmetiikan ja farmaseuttisten valmisteiden yhdistelmänä, vihjaten niiden lääkinnällisiin ominaisuuksiin.

Pian alettiin käyttää muitakin samankaltaisia termejä, kuten ”nutraseuttiset” ja ”fytoseuttiset” tuotteet. Tuntuu erityisen osuvalta, että nimenomaan neurokosmetiikka noussut suosioon aikana, jolloin terapiassa käymistä, omien rajojen asettamista ja sujuvaa terapiapuhetta on alettu pitää merkkeinä hyvästä terveydestä ja luonteesta.

Kauneudenhoitoala on aina nimennyt tuotteensa niin, että ne herättävät muitakin kuin vain kosmeettisia haluja ja toiveita, Lee huomauttaa. Se on toistaiseksi toiminut hyvin. Kuten Lee sanoo, totuus on, että ”itsensä toteuttaminen myy”.

©2024 The Atlantic Monthly Group. Kaikki oikeudet pidätetään. Jakelu: Tribune Content Agency, LLC.

Käännös: Apropos lingua.