
Onko noutopöytä pitänyt suosionsa, kun laivojen muu ravintolatarjonta on kehittynyt?
Kyllä on. Sanoisin, että se on jopa vähän nouseva trendi. Laivassa olo on juhla-aikaa ja siihen kuuluu monelle seisova pöytä.
Miten laivan buffet on viime aikoina kehittynyt?
Buffa on ehdottomasti meidän tärkein ravintolamme laivalla. Se on isoin sekä myynnin että kapasiteetin puolesta. Sitä kehitetään jatkuvasti. Pääsääntöisesti ideoita tulee laivojen keittiömestareilta. Viime vuosina suurin uudistus on ollut annospaloihin siirtyminen. Ruoka leikataan pieniin paloihin ja annostellaan kauniisiin kulhoihin. Se on esteettinen juttu, mutta samalla myös vähentää hävikkiä. Pandemia oli monella tapaa huonoa aikaa, mutta samalla se ajoi miettimään ihmisten toimintaa buffetissa. Kun ruoka on valmiiksi annosteltu, asiakas koskee vain omaan annokseensa.
Ovatko valikoiman hittituotteet muuttuneet?
Ollaan yritetty sushia ja intialaista ja vaikka mitä mutta aina palattu skandinaaviseen smörgåsbordiin. Muutoksia on tehty enemmänkin esillepanossa ja laadussa, ruokaa tehdään paikan päällä enemmän kuin ehkä vuosia sitten. Lohet, sillit ja kalat ovat vuodesta toiseen suosituimpia. En ikinä uskaltaisi ottaa katkarapuja pois, siitä tulisi sellainen määrä palautetta, etten ehtisi vastata siihen.
Kuinka paljon katkarapuja menee yhdessä illassa?
Meillä on tällä hetkellä seitsemän laivaa liikenteessä. Yhteensä niissä on alkukesästä mennyt noin 220 kiloa katkarapuja illassa.
Mikä tuote jää liian vähälle huomiolle?
Itse suuntaisin kohti graavisiikaa, se on suosikkini lohen sijaan.
Mitä opittavaa suomalaisilla on noutopöytäetiketistä?
Yleisesti käytös on parantunut, mutta edelleen muistuttaisin, että ruoka ei lopu kesken. Kaikkea ei tarvitse ottaa kerralla lautaselle. Joskus turisteilla saattaa olla vaikeuksia hahmottaa, mikä on meidän kulttuurissamme alku-, pää- ja jälkiruoka.
Buffet-ravintoloiden suurin ongelma on runsas hävikki. Miten siihen on puututtu?
Ennen pandemiaa Viking Mariellalla tehtiin mittaus hävikistä. Alussa sitä saattoi tulla illassa parisataa kiloa, johon sisältyi asiakkaiden hävikki ja ylituotanto. Kun selvitettiin, mistä hävikki tulee, sitä saatiin alas jopa 40 prosenttia.
Jos varaat ruokailun ennen matkaa, se on halvempi kuin laivalla, koska siten voimme ennakoida ruokailijoiden määrää ja tuotantoa. Lautashävikki on edelleen isoin ongelma. Voimme optimoida tuotannon asiakasmäärien mukaan, mutta asiakkaalla on oikeus kasata lautaselleen niin paljon kuin hän haluaa. Siihenkin pyritään vaikuttamaan. Käytämme esimerkiksi pienempiä lusikoita mädille, juustoviipaleet leikataan vähän pienemmiksi ja niin edelleen. Laskimme, kuinka paljon asiakkaat syövät leipää ja pienensimme sen perusteella sämpylöiden grammamäärää. Buffetissa volyymit ovat niin valtavia, että pienistä määristä syntyy vuositasolla valtavia säästöjä.
Suurin hävikki syntyy lämpimän ruoan puolella. Viime vuosina olemme siirtyneet lämpimässä ruoassa vähän à la carte -annosten suuntaan. Nykyään kokki valmistaa ja annostelee ruoan asiakkaalle. Se on samalla nostanut buffan tasoa ja vähentänyt hävikkiä.
Mihin hävikkiruoka menee?
Se menee myllyyn, jossa se jauhetaan ja siirretään tankkeihin. Satamassa se pumpataan säiliöautoon ja viedään biokaasun tuotantoa varten.
Miten itse lähestyt buffet-pöytää? Vähän kaikkea vai hamstraten herkkuja?
Keskityn omiin suosikkeihin. Jos menen itse buffaan, aloitan ottamalla lasillisen juotavaa. Odotan, että isoin ryysis menee ohi, ja menen rauhassa noukkimaan herkkuja. Mäti ensin, mutta katkarapujakin pitää saada lautaselle. En ole kova jälkiruokien ystävä, ne voin hyvin jättää väliin.
Miten juot kahvisi?
Mustana.