
Viileä kesä ajaa matkailualan ahdinkoon – ratkaisu voisi löytyä koulujen loma-ajoista
Matkailualan asiantuntija varoittaa: vaikka loppukesä olisi lämmin, se ei riitä paikkaamaan heikon alkukesän aiheuttamia taloudellisia menetyksiä.
Helteet loistivat poissaolollaan lähes koko alkukesän ja sadepilvet varjostivat huvipuistoja, rantoja ja terasseja. Nyt moni yrittäjä laskee huolestuneena kesäsesongin tuloja.
Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n jäsenkysely kertoo karua tarinaa. Sen mukaan lähes puolet matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä odottaa liikevaihdon pienenevän viime kesään verrattuna. Syitä siihen on monia, mutta merkittävin yksittäinen tekijä on poikkeuksellisen heikko sää.
Kesäkuun keskilämpötila oli Helsingissä Ilmatieteenlaitoksen mukaan 14,4 astetta. Tämä teki kesäkuusta kylmimmän kahdeksaan vuoteen.
Maran toimitusjohtaja Timo Lappi kertoo, että jäsenkyselyn aikaan ei vielä tiedetty, että myös kesäkuu ja heinäkuun alku tulevat olemaan viileät ja sateiset. Liikevaihdon pienenemistä ennakoitiin vain toukokuun perusteella. Huonojen säiden jatkuminen pidemmälle on lisännyt alan ahdinkoa.
– Kyllä se näkyy matkailualalla. Touko- ja kesäkuu olivat taloudellisesti tämän vuosituhannen huonoimmat, Lappi harmittelee.
Säät ennen juhannusta ovat Lapin mukaan kriittiset varsinkin kaupungeissa, joissa matkailualan yritykset, erityisesti ravintolat, nojaavat paikallisten asiakkaiden suosioon. Jos säät ovat keväällä ja kesän alussa huonot, asukkaat todennäköisemmin varaavat lomamatkoja ulkomaille. Silloin he eivät ole suomalaisten matkailuyritysten palveluiden parissa parhaan sesongin aikana.
Varsinkin heinäkuun loppupuolelle on luvattu helteitä ympäri Suomen, mutta aurinkoinen loppukesä ei riitä paikkaamaan heikon alkukesän aiheuttamia taloudellisia menetyksiä.
– Jos loppukesä on lämmin, se korjaa tilannetta jonkin verran. Taloudellisesti hyvää kesää tästä ei kuitenkaan tule, Lappi summaa.
”Sateisena päivänä puistoon saattaa tulla vain sata asiakasta päivän aikana. Aurinkoisena päivänä puhutaan muutamasta tuhannesta kävijästä.”
Heikot kesäsäät tuottavat luonnollisesti eniten harmaita hiuksia vain kesäsesonkina toimiville yrityksille. Yksi niistä on Puuhamaa. Janakkalassa sijaitsevassa huvipuistossa viileät ja sateiset säät ovat vaikuttaneet asiakasmääriin.
– Keleistä johtuen jäimme kesäkuulta 40 prosenttia jälkeen viime vuoden luvuista, kertoo Puuhamaan puistonjohtaja Ilkka Vaskio.
Puuhamaa on erityisesti lapsille suunnattu huvipuisto. Lähes kaikki puiston tarjoamat aktiviteetit, kuten vesiliukumäet ja huvipuistolaitteet, sijaitsevat ulkona. Auringonpaiste ja lämpö vaikuttavat ratkaisevasti asiakkaiden päätökseen lähteä Puuhamaahan.
– Sateisena päivänä puistoon saattaa tulla vain sata asiakasta päivän aikana. Aurinkoisena päivänä puhutaan muutamasta tuhannesta kävijästä.
Koska Puuhamaa sijaitsee kaukana suurista kaupungeista, moni asiakas joutuu matkustamaan pitkän matkan päästäkseen paikalle. Vaskio kertookin, että usein asiakkaat viettävät koko päivän Puuhamaassa. Jos säätiedotus näyttää sateista, monet keksivät Puuhamaan matkaan varatulle päivälle muuta tekemistä.
– Meille aamun ja aamupäivän säätiedotus on todella merkittävässä roolissa. Vaikka iltapäivällä tajuaisi, että sääennuste oli pielessä ja keli on hyvä, ei asiakkaan tule enää lähdettyä matkaan.
Ei ole kuitenkaan ensimmäinen vuosi, kun kelit eivät ole juuri hivelleet. Puuhamaan johdossa on totuttu myös kylmiin sadepäiviin.
– Se on kyllä tiedossa, että kesällä tulee hyviä ja huonoja päiviä. Aina toivomme, että kokonaisuutena tulisi sellainen keskimääräistä parempi kesä.
Tasainen hyvä sää olisi Vaskion mukaan Puuhamaalle paras mahdollinen. Jos muutoin viileänä ja sateisena kesänä on siellä täällä muutama hellepäivä, asiakkaat ryntäävät silloin puistoon sankoin joukoin. Jonot kasvavat, mikä ei ole tavoiteltava tilanne asiakkaille eikä henkilökunnalle.
Vaikka kesä alkoikin heikosti, Vaskio korostaa, että heikko kesäkuu ei määritä koko kesää. Puuhamaalle tärkein kuukausi on heinäkuu, joka alkoi koleana mutta on lämpenemään päin. Heinäkuussa asiakkaita on aina muihin aikoihin verrattuna eniten.
– Yksi hyvä päivä heinäkuussa kuittaa yhden heikomman viikon kesäkuulta.
Yhdeksi syyksi heinäkuun vilkkauteen Vaskio mainitsee sen, että ihmisistä tulee kesän mittaan vähemmän nirsoja sään suhteen.
– Kesäkuussa ajatellaan, että täytyy olla täydellinen hellekeli ennen kuin voi lähteä tekemään asioita. Sitten kun on hetken katsellut koleaa keliä, tavallinen pilvinen päivä saattaa riittää, Vaskio pohtii.
Haastateltavien puheissa nousee esiin sama aihe: koulujen loma-ajat. Vaskio toivoisi, että kesälomaa siirrettäisiin myöhemmäksi. Sille ajalle, kun säät ovat parhaimmillaan.

Monet matkailualan yritykset joutuvat sulkemaan ovensa jo elokuun alussa, sillä kotimainen kysyntä muodostaa usein toiminnan perustan. Asiakkaita ei ole enää riittävästi arjen pyörähdettyä käyntiin.
Monissa matkailualan yrityksissä, kuten Puuhamaan kaltaisissa huvipuistoissa, iso osa työntekijöistä on kesätöihin otettuja nuoria. He eivät voi enää jatkaa työntekoa koulujen alettua, mikä vaikeuttaa yritysten toimintaa.
Koulujen kesäloman siirrosta onkin ollut paljon puhetta viime vuosina. Loma alkaa Suomessa aikaisemmin kuin suurimassa osassa Eurooppaa, mikä tuottaa hankaluuksia matkailualalla.
Maaliskuussa opetusministeri Anders Adlercreutz kertoi Ylelle, että opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää koulujen kesälomien myöhentämistä.
Lappi olisi kesälomien siirtämisen kannalla. Hän kertoo, että loma-aikojen siirtämisellä olisi valtava positiivinen merkitys matkailualalle. Tutkimukset kertovat samaa tarinaa.
Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun tekemän tutkimuksen mukaan kesäloman siirto olisi hyvä myös alan työllisyystilanteelle. Sen mukaan vaikutukset kokonaistyöllisyyteen olisivat 4 585 henkilötyövuotta. Alan yritysten liikevaihto taas kasvaisi 336 miljoonalla eurolla. Alan yrityksistä kolme neljäsosaa kannattaa lomien siirtoa.
MaRan ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan enemmistö kansalaisista olisi lomien siirtämisen puolella.
Vastustusta ajatus on kerännyt erityisesti opettajien keskuudessa. Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n teettämän kyselyn mukaan 78 prosenttia opettajista vastustaa kesäloman myöhentämistä.
Lappi korostaa, että myöhentämisestä olisi hyötyä erityisesti rannikkoalueilla toimiville yrityksille.
– Pari viikkoa lisää peliaikaa olisi erityisen tärkeää rannikolla, jossa kesäsesonki jää nykyään erittäin lyhyeksi, Lappi painottaa.
”Juhannuksesta alkava kesälomakausi olisi meille otollinen.”
Hiekkasärkistään tunnetun Kalajoen Matkailuyhdistyksen Visit Kalajoen toiminnanjohtaja Seija Vesala kertoo, että he ottaisivat kesälomien siirron vastaan avosylin.
– Juhannuksesta alkava kesälomakausi olisi meille otollinen. Merivesi on kesäkuussa vielä viileää, mutta pysyy lämpimänä pitkälle elokuuhun, Vesala toteaa.
Kalajoella toukokuu oli edellistä vuotta vilkkaampi. Kohteessa yöpyneiden määrä oli 24 prosenttia suurempi kuin edeltävänä vuonna. Syyt eivät kuitenkaan löydy säästä, vaan järjestetystä ohjelmasta. Leirintäalue myös avasi ovensa kaksi viikkoa aikaisemmin kuin viime vuonna.
Monet kauempaa matkustavat viettävät Kalajoella usein enemmän kuin yhden päivän. Vaikka matkoja varataan entistä lyhyemmällä varoitusajalla, ennalta ostetut matkat vähentävät sään vaikutusta asiakkaiden määriin.
– Jos on varannut majoituksen jo etukäteen, tulee paikalle ja ottaa osaa aktiviteetteihin säällä kuin säällä, Vesala kertoo.
Kesäkuun osalta ei vielä ole tiedossa tarkkoja lukuja, mutta Vesala kertoo tapahtumien vetäneen hyvin vierailijoita heikosta säästä huolimatta. Ulkoilijoita hän sen sijaan kertoo Kalajoella näkyneen aiempia vuosia vähemmän.
– Totta kai säät vaikuttavat negatiivisesti helleaktiviteettitoimijoihin kuten vesipuistoon.
Kalajoen monipuoliset sisäaktiviteetit ja hyvin asiakkaita vetäneet tapahtumat ovat tehneet kesästä taloudellisesti hyvän huonosta säästä huolimatta. Vesala uskoo, että lämmin loppukesä kohentaisi tilannetta entisestään.
– Nyt jos tämä hellejakso jatkuu, niin ulkotoimijoillakin kääntyy toiminta varmasti positiivisen puolelle, Vesala toteaa.