Kansanedustaja huolestui kemikaaliyhdisteiden päätymisestä elimistöön ja teki PFAS-testin – Tällainen oli tulos
– Keskustelu yhdisteistä on herännyt Euroopan tasolla, mutta jostain syystä se ei ole rantautunut Suomeen. Oma huoleni on herännyt, koska tutkimusnäytön mukaan kyseisiin yhdisteisiin liittyy oleellisia terveysriskejä. Tekemäni mittauksen tulosten julkistaminen on keino lisätä keskustelua, Oras Tynkkynen perustelee testin tilaamista.
Artikkelin kuunneltava versio on tehty tekoälyn avulla. Anna palautetta audiosta sähköpostilla apu360@a-lehdet.fi tai tekstin lopussa olevalla lomakkeella.
Kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr) selailee juuri saamiaan tuloksia THL:n analysoimasta verikokeesta, jossa selvitettiin terveydelle haitallisten PFAS-yhdisteiden pitoisuuksia elimistössä.
PFAS-yhdisteistä on tullut kasvava puheenaihe Euroopassa sen jälkeen, kun joukko eurooppalaisia päättäjiä päätti tehdä vastaavan testin. Mukana olivat muun muassa silloinen EU-komission varapuheenjohtaja, hollantilainen Frans Timmermans ja Euroopan ympäristöviraston pääjohtaja Leena Ylä-Mononen. Osanottajien korkeimmat tulokset ylittivät kolminkertaisesti eurooppalaisten terveysviranomaisten asettaman viitearvon.
Siksi Tynkkynenkin on huolissaan.
– Keskustelu yhdisteistä on herännyt Euroopan tasolla, mutta jostain syystä se ei ole rantautunut Suomeen. Oma huoleni on herännyt, koska tutkimusnäytön mukaan kyseisiin yhdisteisiin liittyy oleellisia terveysriskejä. Tekemäni mittauksen tulosten julkistaminen on keino lisätä keskustelua, Tynkkynen perustelee testin tilaamista.
”Ikuisiksi kemikaaleiksi" kutsutut PFAS-yhdisteet ovat vettä, likaa ja rasvaa hylkiviä orgaanisia alkyyliyhdisteitä, joita käytetään muun muassa kosmetiikassa, suksivoiteissa, joissakin paistinpannuissa sekä vettä hylkivissä ulkoiluasusteissa. Teollisuudessa PFAS-yhdisteet ovat olleet pitkään käytössä muun muassa puolijohdeteollisuudessa, joka valmistaa komponentteja esimerkiksi autoihin, tv-näyttöihin ja led-valoihin. PFAS-yhdisteitä on lisäksi sammutusvaahdoissa, ilmalämpöpumppujen kylmäaineissa, tekonurmissa ja suojavaatteissa. Yhdisteistä on vaikea päästä eroon, koska ne häviävät luonnossa erittäin hitaasti.
Vaikka PFAS-yhdisteiden haitoista tiedetään vielä rajallisesti, tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että päätyessään ihmisen elimistöön yhdisteet varastoituvat lähinnä vereen, munuaisiin ja maksaan. Erityisen haitallisia ne voivat olla pikkulapsille, koska he ovat vaarassa saada yhdisteitä ravinnosta painoonsa suhteutettuna enemmän kuin aikuiset. Tutkimuksissa PFAS-yhdisteet on liitetty väestötasolla lasten heikentyneeseen rokotusvasteeseen, kohonneisiin seerumin kolesteroliarvoihin ja lasten alentuneeseen syntymäpainoon.
”Pfas-Testi maksaa 358 euroa, joten aivan kaikkien saatavilla se ei ole.”
Kun Oras Tynkkynen päätti selvittää PFAS-arvonsa, hän havaitsi, ettei mittaus onnistu käden käänteessä. Tuloksia ei saa suoraan omasta terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta vaan verinäyte on lähetettävä THL:n analysoitavaksi. Tynkkysen kohdalla näytteen ottamisesta kesti lähes neljä viikkoa tulosten saapumiseen. Testi maksaa 358 euroa, joten aivan kaikkien saatavilla se ei ole.
THL:n mittauksessa selvitetään 13:n eri PFAS-yhdisteen pitoisuuksia elimistössä. Tynkkysen verinäytteestä löytyi niistä neljää. Apu on nähnyt Tynkkysen PFAS-kokeen tulokset ja saanut häneltä luvan julkaista mittauksen tuloksia.
Kaksi yhdistettä erottui Tynkkysen tuloksissa muita korkeammilla pitoisuuksilla: PFOA ja PFOS, jotka ovat tunnetuimpia PFAS-yhdisteitä. Siksi niitä löytyy useimmilta ihmisiltä. Tynkkysen neljän verestä löydetyn yhdisteen yhteispitoisuus oli 3,8 nanogrammaa millilitrassa. Näin ollen se jää alle 6,9 nanogramman tason, jonka eurooppalaiset viranomaiset ovat määritelleet kohtuulliseksi enimmäispitoisuudeksi veressä.
– Hyviä testituloksia saattaa selittää kalan puuttuminen ruokavaliostani. Olen sille allerginen, Tynkkynen perustelee.
Kala on yksi PFAS-yhdisteiden tyypillisistä lähteistä. THL:n tietojen mukaan suomalaisilta kalastajilta on löydetty jopa yli sadan nanogramman pitoisuuksia.
Huhtikuussa maa- ja metsätalousministeriö tiedotti kotimaisessa silakassa havaituista PFAS-pitoisuuksista. Valtioneuvoston rahoittamassa hankkeessa silakan raja-arvoissa havaittiin poikkeuksia, jotka edellyttävät lisätutkimuksia.
Kala on PFAS-pitoisuuksien osalta erityisen kiinnostava elintarvike, koska siitä on eniten tutkimustietoa. Parhaillaan käynnissä olevassa EU-kalat IV -hankkeessa selvitetään PFAS-pitoisuuksia sekä Itämeren että Suomen järvien kaloissa.
Kalojen ohella tutkijoiden mielenkiinto kohdistuu kananmuniin. Tavallista korkeampia pitoisuuksia on havaittu etenkin luomumunissa. Vuosina 2021–2022 tehtyjen tutkimusten seurauksena kanojen ruokintaa ohjeistettiin muuttamaan, ja sittemmin tehdyissä laboratoriotutkimuksissa luomumunien PFAS-pitoisuudet olivat laskeneet.
Tynkkynen myöntää pelästyneensä kananmunien kohdalla käytyä keskustelua.
– Puolisoni syö paljon kananmunia ja pelkonani oli, että niillä määrillä PFAS-yhdisteiden saantisuositus ylittyy selvästi. Olen yrittänyt ohjeistaa häntä hankkimaan muita kuin luomumunia.
THL:n tutkimuspäällikkö Panu Rantakokko ei pidä PFAS-yhdisteitä akuuttina riskinä suomalaisten terveydelle. Hän huomauttaa, että haitallisimmiksi tunnistettujen PFAS-yhdisteiden pitoisuudet luonnossa ja ihmisessä ovat lähteneet laskuun sen jälkeen, kun teollisuus ja viranomaiset ryhtyivät rajoittamaan niiden käyttöä. Yhdisteistä ei ole kuitenkaan päästy kokonaan eroon.
– Ympäristössämme on paljon erilaisia haitallisia yhdisteitä. Lisäksi monien, niin sanottujen korvaavien PFAS-yhdisteiden pitoisuudet ovat todennäköisesti nousussa, mutta niiden esiintymistä ei ole aivan helppoa mitata. Kyse on myös pitkän aikavälin ongelmasta, sillä yhdisteet vapautuvat varsin hitaasti erilaisista käyttöesineistä ympäristöön. Lopulta monet PFAS-yhdisteet päätyvät valtameriin ja muihin vesistöihin, joista ne poistuvat hitaasti, Rantakokko toteaa.
Vuoden 2023 joulukuussa THL kertoi tekemästään tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten 1-vuotiaiden lasten altistumista PFAS-yhdisteille. Tulokset olivat myönteisiä, sillä niiden mukaan altistuminen haitallisimmille PFAS-yhdisteille alittaa selvästi rokotevasteen heikkenemiseen liittyvän matalan riskin raja-arvon. Tutkimushankkeessa selvitettiin kaikkiaan 300 verinäytettä, jotka oli otettu vuoden 2020 aikana Turussa, Tampereella ja Oulussa.
PFAS-yhdisteiden terveysriskit on tunnistettu laajalla tasolla. Kansainvälinen syöpäjärjestö IARC (International Agency for Research on Cancer) on määritellyt PFOA-yhdisteen syöpävaaralliseksi aineeksi, kun kyse on korkeista pitoisuuksista.
”Jos käyttää tuotetta, jonka käytössä ohjeistetaan välttämään ihokosketusta, ohjetta kannattaa noudattaa.”
Rantakokko ei silti kannusta suomalaisia lähtemään joukolla mittauttamaan omia PFAS-arvojaan.
– Voihan sellainen olla kiva tietää. Jos ja kun testistä löytyisi pieniä pitoisuuksia PFAS-yhdisteitä, tulos ei välttämättä kerro vielä mitään. PFAS-pitoisuudet, joita ihmisissä tällä hetkellä havaitaan, eivät suurella todennäköisyydellä muodosta merkittävää syöpäriskiä, Rantakokko sanoo.
Kansalainen voi välttää turhaa PFAS-altistusta esimerkiksi noudattamalla tuotteiden ja kemikaalien käyttöohjeita. Rantakokko kehottaa uusimaan vanhat ja naarmuuntuneet teflon-pannut, joiden valmistuksessa on käytetty vuosikymmenten ajan PFAS-yhdisteisiin lukeutuvaa perfluorioktaanihappoa (PFOA).
– Jos käyttää tuotetta, jonka käytössä ohjeistetaan välttämään ihokosketusta, ohjetta kannattaa noudattaa. Tämän lisäksi Ruokaviraston normaalit elintarvikkeiden käyttösuositukset ovat edelleen hyvä tapa välttää ylimääräistä altistusta, Rantakokko jatkaa.
Euroopan tasolla on selvitetty teini-ikäisten kansalaisten altistumista PFAS-yhdisteille. Kahdeksassa EU-maassa sekä Norjassa vuosien 2014 ja 2021 välillä tehtyjen tutkimusten perusteella ohjearvot ylittyivät kaikkiaan 14,3 prosentilla teineistä. Kahdessa maassa, Ranskassa ja Ruotsissa, ylitys oli 20 prosenttia. Suomessa kyseistä tutkimusta ei tehty. Euroopan ympäristökeskuksen mukaan tulokset puoltavat lisärajoituksia PFAS-yhdisteiden käytölle.
Tynkkynen pitää omaa tutkimustaan esimerkkinä siitä, miten vähän PFAS-pitoisuuksista saa halutessaan tietoa.
– PFAS-yhdisteitä on kapeankin määritelmän mukaan tuhansia. Silti mittauksessa pystyttiin selvittämään vain kolmentoista yhdisteen pitoisuus. Herää kysymys, mitä ne kaikki loput yhdisteet aiheuttavat. Emme tiedä kovinkaan hyvin sitä, mitä niiden yhteisvaikutus aiheuttaa elimistössä.
Tynkkynen viittaa niin sanottuun cocktail-vaikutukseen, jota on vaikea tutkia.
– Vaarana on, että kun tietoa karttuu, huomaamme myöhemmin, ettei altistuminen yhdisteille ollut hyvä asia. Siksi kemikalisaatio ja PFAS-yhdisteiden päästäminen ihmisten ympäristöön ja sitä kautta elimistöömme on uhkapeliä. Pelotteluun ei ole aihetta, mutta tarkkaavaisuuteen kylläkin. Toivon, että päätöksentekijät ottaisivat kemikalisaation liittyvät riskit vakavammin ja toimisivat tarmokkaammin ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Hyvässä lykyssä riskit ovat pieniä ja hallittavia, mutta vaarana on, että edessä on vielä ikäviä yllätyksiä.
Tynkkynen on THL:n asiantuntijan kanssa samaa mieltä siitä, ettei PFAS-yhdisteiden mittaaminen omasta kehosta ole tarpeen kaikille. Yhdelle henkilölle hän kuitenkin suosittelisi mittausta erityisen mielellään. Hän on ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok).
– Ympäristöasioista vastaavana ministerinä Multala on vastuussa Suomen kemikaalipolitiikasta ja Suomen kannoista EU-pöydissä. Hänelle voisi olla havainnollista ja ehkä havahduttavaakin selvittää, kuinka paljon PFAS-yhdisteitä ja muita kemikaaleja hänenkin elimistössään on.
Tynkkynen pyrkii jatkossa kiinnittämään aikaisempaa enemmän huomiota PFAS-altistukseen. Hän on keskustellut asiasta myös puolisonsa kanssa. Kaupoissa asioidessaan Tynkkynen pyrkii lukemaan tuoteselosteet mahdollisimman tarkasti. Valveutuneen kuluttajan haasteena on, ettei tuotetiedoissa läheskään aina kerrota, mitä kemikaaleja tuote sisältää.
– Olen aika huono tekemään ruokaa. Kansanedustajan kiireisessä elämäntavassa tulee usein hankittua valmisruokaa tai ostettua ravintolasta ruokaa mukaan. Joissakin ruokapakkauksissa käytetään kemikaaleja, jotka saattavat päätyä ruuan mukana elimistöön.
”On päättäjien tehtävä ajaa yhdisteiden rajoittamista.”
Yksi mahdollinen altistuslähde on huonepöly. Tynkkynen tunnustaa olevansa laiska siivoamaan. Tavallisen kuluttajan vastuuta Tynkkynen kuitenkin toppuuttelee.
– On kohtuutonta olettaa, että tavallinen perheenäiti alkaisi marketin hyllyjen välissä miettiä, onko jossakin paljon vai vähän PFAS-yhdisteitä. Sellaista vastuuta ei voi sysätä tavalliselle kansalaiselle. On päättäjien tehtävä ajaa yhdisteiden rajoittamista. ●
