Venäjän toimet tutkintaan: "Ukrainassa on tehty uutisoinnin perusteella sekä sotarikoksia että rikoksia ihmisyyttä vastaan," arvioi Matti Koskenniemi
– Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) syyttäjä on aloittanut tutkinnan Venäjän toimista. Se on aivan oikein, sanoo kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi.
Ukrainasta kantautuu synkkiä uutisia. Mariupolissa on pommitettu siviilikohteita, ja kaikkia asukkaita ei ole päästy evakuoimaan. Venäjän vetäytymisen jäljiltä ukrainalaisista kylistä on paljastunut joukoittain uhreja.
– Aseellisia konflikteja säätelee kansainvälinen humanitaarinen oikeus, jonka taustalla on Geneven sopimus, kertoo kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi.
Sotarikoksia ovat esimerkiksi tahalliset hyökkäykset siviiliväestöä kohtaan sekä siviilien kiduttaminen ja surmaaminen.
Rikoksella ihmisyyttä vastaan tarkoitetaan siiviileihin kohdistuvia laajoja ja järjestelmällisiä hyökkäyksiä kuten murhia, raiskauksia, karkotuksia ja pakkosiirtoja. Joukkotuhonnasta tai kansanmurhasta on kyse, kun rikos kohdistuu kansanryhmään tai sen osaan kansallisuuden, etnisyyden tai uskonnon perusteella tarkoituksena tuhota kyseinen ryhmä.
– Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) syyttäjä on aloittanut tutkinnan Venäjän toimista. Se on aivan oikein. Uutisoinnin perusteella voin arvioida, että Ukrainassa on tehty sekä sotarikoksia että rikoksia ihmisyyttä vastaan.
Tuomioita sotarikoksista vain harvoin
Koskenniemen mukaan sotaan liittyvistä rikoksista saadaan tuomioita suhteellisen harvoin, koska lähtökohta on, että sotilaan kotimaan olisi nostettava syyte. Jos saadaan ICC:n tai muun toimivaltaisen tahon kansainvälinen pidätysmääräys, tilanne on toinen.
– Valtiot eivät useinkaan ryhdy syytetoimiin omia sotilaitaan kohtaan, vaikka niinkin on tapahtunut esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa.
Useissa maissa on rikoslaissa määrätty, että sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan voidaan tuomita siitä riippumatta, missä ne on tehty tai kuka ne on tehnyt. Epäilty voidaan ottaa kiinni, ja tutkinta voidaan aloittaa, kun epäilty saapuu maahan esimerkiksi lomalle.
– Kansainvälinen rikosoikeusjärjestelmä ei ole täydellinen eikä kovin tehokas, mutta se kehittyy pala palalta vähitellen, Koskenniemi toteaa.
Lue kaikki juttumme Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan
- Artikkelin aloituskuvassa Venäjän joukkojen uhreja Ukrainan Buchassa. Kiovan alueelta on löydetty Venäjän joukkojen jäljiltä satoja kidutettuja ja tapettuja siviilejä. Kuva: Roman Pilipey / EPA-EFE / AOP.
