Venäjän asema YK:ssa horjuu: Erotettiin ihmisoikeusneuvostosta, jonka tehtävä on tutkia ihmisoikeusloukkauksia Ukrainassa

YK:n turvallisuusneuvostossa edelleen pysyvänä jäsenenä jatkava Venäjä erotettiin väliaikaisesti YK:n ihmisoikeusneuvostosta. Päätöksen teki YK:n yleiskokous, jossa 93 maata äänesti erottamisen puolesta.

– On ensimmäinen kerta, kun YK:n ihmisoikeusneuvostosta erotettiin turvallisuusneuvoston jäsen, sanoo Niina Laajapuro, Amnesty Internationalin Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja.

YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä on Venäjällä veto-oikeus sen päätöksiin.

– Amnestyn näkemys on se, että turvallisuusneuvosto on yleisesti epäonnistunut tehtävässään puuttua konflikteihin maailmassa, ei pelkästään Ukrainassa. Syynä on maailmanpolitiikka ja turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten veto-oikeus.

YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenyys voidaan jäädyttää, jos jäsenvaltio syyllistyy vakaviin ja systemaattisiin ihmisoikeusloukkauksiin.

– Venäjän kohdalla on selvää, että tilanne on tämä. Jatkossa on tärkeää, että kriteerejä sovelletaan johdonmukaisesti kaikkiin ihmisoikeusneuvoston jäsenvaltioihin, sanoo Laajapuro.

YK:n ihmisoikeusneuvostoon kuuluu 47 jäsenmaata. Venäjä nimitettiin ihmisoikeusneuvoston jäseneksi vuonna 2021 kolmivuotiskaudelle.

Väliaikaisen erottamisen myötä Venäjä ei voi käyttää ihmisoikeusneuvostossa puheenvuoroja eikä osallistua äänestyksiin. Venäjä kuitenkin ilmoitti, että oli itse päättänyt erota neuvostosta ennen kautensa päättymistä.

Venäjän erottamista YK:n ihmisoikeusneuvostosta vastusti 24 maata ja 58 maata pidättäytyi äänestämästä. Suomi äänesti Venäjän erottamisen puolesta. Venäjän lisäksi muun muassa Valko-Venäjä, Pohjois-Korea, Kiina, Iran ja Syyria vastustivat erottamista.

Maaliskuun alussa YK:n ihmisoikeusneuvosto päätti riippumattoman kansainvälisen tutkimuskomission perustamisesta Ukrainan konfliktiin liittyen.

– Sen tehtävä on tutkia Venäjän hyökkäykseen liittyviä ihmisoikeusloukkauksia Ukrainassa. Komissio on aloittamassa toimintansa ja se on hyvä askel, sanoo Laajapuro.

– Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) on jo aloittanut tutkinnan hyökkäykseen liittyvistä kansainvälisistä rikoksista. YK:n ihmisoikeusneuvoston tutkijaryhmä voi toimittaa aineiston ICC:lle samoin kuin kansalaisjärjestöt ja muut tutkintaa tekevät tahot.

Se, että tuomioistuin nostaisi syytteet ja syytetyt tuomittaisiin, on kuitenkin vielä todella pitkä prosessi.

Amnesty peräänkuuluttaa Ukrainaan liittyvien ihmisoikeusloukkausten lisäksi myös Venäjän ihmisoikeustilanteen käsittelyä.

– Amnesty on vaatinut perustamaan erityisraportoijan, joka keskittyisi Venäjän ihmisoikeusloukkausten tutkimiseen. Se olisi myös Ukrainan konfliktin näkökulmasta tärkeä asia siinä mielessä, että Venäjän huono ihmisoikeustilanne on luonut pohjaa hyökkäykselle, sanoo Niina Laajapuro.