Mondo

Vastuullinen matkailija: Kuinka ekologisia ovat risteilyt? Näin fiksu reissaaja valitsee laivamatkansa

Laivat etenevät hitaasti, myös ympäristöasioissa, sanoo kolumnisti Heidi Kalmari. Risteilyjen hyvä puoli kuitenkin on se, että ruokailu ja viihde hoituvat matkalla energiatehokkaasti samassa paikassa.
Kuvat Jirina Alanko

Ensin hyvät uutiset: Itämerellä seilaavat risteilyalukset ovat vähäpäästöisempiä kuin paatit muualla maailmassa. Itämerellä on erityisherkän merialueen status, ja siksi myös siellä kulkevien laivojen ympäristöhaittoja on jo vuosia säädelty kireämmin.

Sitten huonommat uutiset: Laivat ovat valtavia päästölähteitä. Isoja risteilyaluksia voi kulutukseltaan verrata kokonaiseen kaupunginosaan tai isoon voimalaitokseen. Ne kuluttavat valtavasti polttoainetta ja sähköä, jota tuotetaan omilla generaattoreilla.

Jätevesipäästöjen lisäksi laivat tupruttelevat ilmaan. Hiilidioksidipäästöjen ohella olennaisia ovat hiukkas-, rikki- ja typpipäästöt. Näitä kertyy paljon: VTT arvioi, että esimerkiksi yhden matkustaja-aluksen hiukkaspäästöt laivakilometriä kohti vastaavat yli sadantuhannen bensiinikäyttöisen henkilöauton päästöjä. Rikki happamoittaa ympäristöä ja aiheuttaa lisäksi terveyshaittoja. Typen oksidit ovat merkittävä Itämeren rehevöittäjä.

Itämerellä seilaavien laivojen rikkipäästöt saatiin jyrkkään laskuun vuonna 2015, kun EU:n rikkidirektiivi tuli voimaan. Laivayhtiöt joutuvat käyttämään aiempaa matalarikkisempää polttoainetta tai asentamaan moottoreihin rikkipesurit. Liikenteeseen on tullut myös aluksia, jotka käyttävät rikitöntä LNG:tä eli nestemäistä maakaasua.

Jos lentämistä on kohdeltu ympäristöasioiden suhteen lepsusti, niin on meriliikennettäkin. Rikkidirektiivistä käytiin vuosien poliittinen vääntö, ja tiukassa ovat olleet myös typen oksidien rajoitukset. Taloudellisia mörköjä pelätään paljon. Vuonna 2021 typpipäästöjä aletaan rajoittaa, mutta tiukennus koskee vain uusia liikenteeseen tulevia laivoja. Vanhat voivat päästellä kuten tähänkin asti.

Laivat kääntyvät hitaasti – myös ympäristöasioissa. Aluksiin on tehtävä isoja teknisiä muutoksia. Myös satamiin kaivataan uudistuksia, jotta laivat voisivat parkissa ollessaan käyttää maasähköä. Nyt näin tekee Suomessa pari Viking Linen alusta. Tukholmassa maasähköä lataavat myös Tallink Siljan laivat.

Teknologia tuo paljon toivoa: Polttoaineen päästöjä saadaan vähennettyä, kun uudet moottorit kelpuuttavat biopolttoaineet ja apuna voidaan käyttää sähköä sekä purjeita. Kova juttu on sekin, että laivojen hukkalämmöllä voitaisiin tuottaa sähköä. Tällainen kierrätys on jo Viking Gracella ja tulossa valmisteilla olevaan Viking Gloryyn. Digitaaliset innovaatiot auttavat laivoja energiansäästössä ja reittien, polttoaineen kulutuksen sekä nopeuden optimoinnissa.

Uudistukset ovat jättimäisiä investointeja, joiden tekemistä laivayhtiöt osin nikottelevat. Ja jos Suomeen tuleekin uusi, viimeisen päälle ekologinen laiva, siirtyy vanha paatti todennäköisesti vain maailman muille vesille.

Meidän perheessä on käyty laivalla viime vuosina muutaman kerran vuodessa. Kun olemme karsineet lentämistä, olemme reissanneet maata – ja merta – pitkin.

Kävimme syyslomalla Tallinnassa, ja hiihtolomalla suuntaamme auto–laiva-yhdistelmällä Åreen, Ruotsiin. Laivojen ekologisuus on toki mietityttänyt paljon. Siksi päätimme tehdä menomatkan Turun kautta Viking Gracella.

Vaikka ajomatkaa (etanolia käyttävällä hybridiautolla) kertyy Helsingistä Turkuun, on laivamatka Tukholmaan lyhyempi – ja vähäpäästöisempi. Lisäksi Grace on Suomen ympäristöystävällisin risteilyalus. Se kulkee LNG:llä, ja lisävauhtia tuo sähköllä ja tuulivoimalla toimiva roottoripurje.

Laivamatkojen plussia on sekin, että risteilyllä kaikki viihtyminen tapahtuu energiatehokkaasti samassa paikassa, niin syöminen kuin drinkeillä tai kylpylässä käynti.

Palaamme meriteitse suoraan Helsinkiin. Samalla laivalla on kaverit, ja on kiva ajatella helppouttakin. Vastuullinen matkailu onkin kompromissien tekoa monen asian välillä: raha, mukavuus, haaveet – ja ilmastoasiat.

Toimittaja Heidi Kalmari pohtii Mondo-lehden kolumneissaan, miten matkustaa kestävästi ilosta ja elämyksistä tinkimättä.

Julkaistu: 19.2.2020
Kommentoi »