Edessä voi olla kriisitalvi: Miten kerrostalon asukkaan pitää varautua? Kaupungissa voi tulla vaikeampaa kuin maaseudulla
Miten kerrostalossa voi varautua yhteiskunnan ongelmiin? Joustavasti ja oman tilanteen pohjalta, sanoo asiantuntija.
Kerrostalossa ei ole maakellaria tai pihapiiriä, johon kasata mottikaupalla halkoja, eipä ole yleensä tulisijaakaan. Varautumisen kulttuuri onkin perinteisesti elänyt vahvempana maaseudulla.
Siitä huolimatta myös kivikaupungissa elävän pitäisi varautua pärjäämään omillaan muutama vuorokausi.
– Maaseudulla sähkökatkoihin on totuttu, kun taas kaupunkialueilla katkoksia on harvoin. Valot voivat vähän vilahtaa, ja sitten homma taas jatkuu, johtaja Mika Gröndahl Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKistä kertoo.
Haja-asutusalueilla kauppaan voi olla pitkä matka, ja siksi pientä kotivaraa on ollut aina syytä pitää.
Jos taas kauppa on kotitalon alakerrassa tai tien toisella puolella, sieltä on luontevaa hakea kerralla vain sen verran ruokaa kuin tarvitsee.
Välttämättä vesikanistereille ja säilyketölkeille ei ole säilytystilaakaan, ellei sitten halua säilöä niitä olohuoneen nurkassa. Moni kerrostaloasuja on joutunut miettimään näitä asioita ensimmäistä kertaa koronapandemian aikana.
Muista 72 tunnin sääntö myös kerrostalossa
Harvassa kerrostaloasunnossa on enää omia tulisijojakaan. Jos sähköt katkeavat pitkäksi aikaa, kerrostalohuoneistoa voi olla vaikea pitää lämpimänä useita päiviä.
– Kaupunkialue on haastavampi alue perusvarautumisen kannalta. Kun on paljon ihmisiä pienellä alueella, heidän auttamisensa on iso operaatio.
72 tunnin varautumissuositus pätee Gröndahlin mukaan silti myös kerrostaloissa. Ruualle ja vedelle voi raivata tilaa, ja kaappiin voi ostaa retkikeittimen, jolla kokata ruokaa ulkona. Makuupussi on hyvä apu siinä vaiheessa, jos asunto alkaa kylmentyä.
Lämmön haihtumista voi estää esimerkiksi vetämällä verhot kiinni tai teippaamalla peitot ikkunoiden päälle.
Jos sähköt katkeavat pidemmäksi aikaa, katkeaa jonkin ajan päästä myös veden tulo, kun pumppaamot lakkaavat toimimasta. Siltä varalta on hyvä olla olemassa jätesäkkejä, jotka voi virittää vessanpöntön päälle ja hävittää toimituksen jälkeen taloyhtiön sekajäteastiaan.
– Keinot voivat olla erilaisilla asunnoissa erilaisia, ja jokaisen on hyvä miettiä varautumista omista lähtökohdistaan, Mika Gröndahl sanoo.
