Valoja päälle Petteri Sihvonen ja muut SaiPan väheksyjät — Sori vaan hesalaiset, kaikessa ei ole kyse teistä

Kollegani joutui vastikään kysymään hakukoneelta, mitä SaiPa on nyt tehnyt. Tiedonhalu syttyi, koska intoilin Lappeenrannan jääkiekkojoukkueen menestyksestä. Seura oli tietenkin raivannut tiensä Liigan loppupeleihin.

Mediaan tarvitaan siis edelleen yksi kolumni aiheesta.

Puutetta on tiedon lisäksi näkökulmista. Pääkaupunkikeskeiset jääkiekkoanalyytikot ovat kyllä kilvan arvioineet sitä, mitä Suomessa nyt ylipäätään tavataan arvioida: mitä tämä tarkoittaa pääkaupungissa.

Pudotuspeleissä Helsingin IFK hävisi neljä ottelua putkeen näille pikkukaupungin pojille. Kovaa on kaikunut huuto siitä, missä HIFK mokasi. Miten pelaajarekrytointi meni pieleen, mihin rahat on hassattu ja missä vaiheessa jääkiekkotähti Ville Peltonen pitää pistää ulos valmentajan paikalta?

Näitä on pohtinut antaumuksella myös Apu360:n urheilumedia Aition porukka, kuten kaikkien alojen asiantuntijamme Petteri Sihvonen.

Myönnettäköön. Omaa jääkiekkotuntemustani kuvaa se, että joudun edelleen miettimään, kumpi on jääkiekkoseura HIFK vai HJK. Tällä kaudella pätevyys on kasvanut kohisten. Takana on useita iltoja Kisapuiston moneen kertaan kasaan kursitussa Kiimaliiterissä ja korvat höröllä kuunneltuja Jääkiekkokierroksia, jotka Ylen säästöissä vielä yskähtelevät henkitoreissaan.

Lisäksi pitää muistaa, että jääkiekko on muutakin kuin jääkiekkoa. Uskallan siis sanoa seuraavaa. Kuulkaas nyt Petteri ja muut: fokus on väärä. Nyt jos koskaan pitäisi puhua ennen kaikkea SaiPan menestyksestä.

Sori vaan hesalaiset, kaikessa ei ole kyse teistä.

SaiPa-ilmiötä analysoidakseen pitää katsoa maailmaa hallin ulkopuolella. Nousukauden jälkeen itärajan yleistä kurjuutta on kestänyt kymmenisen vuotta. Matkailuun nojannut Lappeenranta joutui tosipaikan eteen, kun venäläisten pikkubussit kaikkosivat marketin parkkipaikalta. Ensin tulivat Krimin hyökkäystä seuranneet pakotteet, sitten ruplan kurssi syöksyi ja vei turisteilta ostohalut; koronarajoitukset pistivät rajan puomit puoliksi kiinni ja Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan vetäisi veräjät kokonaan kiinni.

Ja SaiPakin kynti pohjamudissa. Vuosi sitten urheilutoimittajat ennustivat joukkueen pelaavan viimeistä kauttansa Liigassa, niin kurjalta näytti.

Sitten valmentajaksi tuli Raimo Helminen ja joukkue uudistui. Ihmeelliset talousuutiset rahojen hassaamisesta huijareille jäivät taakse uusien sijoittajien myötä. Kausi lähti syksyllä heti lentoon. Into kaukalossa alkoi nousta, samoin yleisössä. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa on oltu vain kolme kertaa koko joukkueen 77-vuotisen historian aikana — mukana mitalipeleissä. Se tarkoittaa, että SaiPa kisaa vähintään kolmossijasta. Pronssi olisi ensimmäinen sitten vuoden 1966.

Samaan aikaan paikkakunta on noussut jalkeilleen ja puistellut hileet hokkareistaan: matkailua yritettiin, mutta maailma muuttui. Paperiteollisuudenkaan varaan ei ole voinut laskea mitään enää pitkään aikaan. Nyt suuntia on alkanut löytyä. Esimerkiksi elintarvikeyhtiö Solarfoods ja teknologiayhtiö Danfoss ovat lupailleet isoja investointeja paikkakunnalle.

Hetki sitten Fazerkin oli vielä lähdössä karkkitehtaineen Marianne-kääreen syntysijoiltailta isompiin ympyröihin Lahteen, mutta päätti lopulta jäädä kaupunkiin.

Analogia SaiPan kauteen on helppo, muttei halpa. SaiPan pelin kauneus on tässä: tällä kaudella pelaaminen on usein vasta alkanut, kun vastustaja on tehnyt avausmaalin.

Vanhasta muistista omat olkapäät alkavan jo painua siinä vaiheessa lysyyn. Virhe. Vastoinkäyminen on ollut joukkueelle vain syy koota joukot, pistää kovemmin kampoihin ja tehdä pari seuraavaa maalia. Varsinkin alkukaudesta myös jäähyjä tippui tiuhaan tahtiin. Nekään eivät ole olleet syy luovuttaa, vaan verkko on heilunut myös alivoimalla.

Ehkä symbolisin tilanne nähtiin viimeisessä SaiPa—HIFK-ottelussa, kun toisessa erässä lappeenrantalaiset joutuivat tuskailemaan kaksi minuuttia kahden miehen alivoimalla. Kun tilanne helpotti yhden miehen alivoimaksi, tuli maali. Pieni gallialaiskylä kävi heittämässä hiidenkiven roomalaisten maaliin.

Samaa sisua on nähtävissä myös itärajalla. Naapuriin ei voi vaikuttaa ja rajalle haikaillaan vaan korkeampaa aitaa avointen porttien sijaan. Suunta siis uuteen maaliin ja laukomaan.

SaiPan menestyksen syitä on haettu muun muassa siitä, että löytyi valmentaja ja joukkue, jotka sopivat hyvin toisilleen. Raimo Helminen voisi varmaan löydä leiville ottamalla seuraavaksi konsulttikeikkaa yritysjohtajille. Kaikeksi onneksi hän aikoo kuitenkin viettää myös seuraavan kauden Lappeenrannassa.

Itärajan asia on koko Suomen asia. Ja SaiPan.

Oikaisu: Korjattu 11.4.2024 kohta, jossa väitettiin virheellisesti viimeisen ottelun alivoimamaalin syntyneen 2—2-tilanteessa. Lisäksi korjattu, että mitalipeleissä SaiPa on ollut mukana kolmesti aiemmin.