Apu

Tutkimus: Vaihdevuodet ja vankeus näkyvät ihmisen hampaissa – Samoin kuin testosteronitason muutos miehillä 20 ikävuoden kieppeillä

Tutkimus: Vaihdevuodet ja vankeus näkyvät ihmisen hampaissa – Samoin kuin testosteronitason muutos miehillä 20 ikävuoden kieppeillä
Uuden tekniikan myötä neandertalinihmisen 50 000 vuotta vanhan kallon tutkiminen onnistuisi hampaita irrottamatta. Kuvan naiselle kuulunut kallo löydettiin Gibraltarilta vuonna 1848.
Kuvat Alamy / All Over Press

Ihmisen hampaat ovat ”elämän biologinen arkisto”, joka kertoo elämän erilaisista tapahtumista syntymästä kuolemaan.

Näin toteaa New Yorkin yliopiston tutkimus, jossa tarkasteltiin hampaan juurta ohuena kalvona peittävää juurisementtiä. Hampaiden puhjettua suuhun juurisementtiin alkaa muodostua puun vuosirenkaiden kaltaisia vuosittaisia kerroksia. Tutkimus on julkaistu Nature-lehden Scientific Reports -sarjassa.

Juurisementin ”hammasrenkaat” arkistoivat ihmisen fysiologisia kokemuksia ja stressitekijöitä, kuten raskauksia ja tiettyjä sairauksia, jotka jättävät yksilöllisen jälkensä.

Esimerkiksi koko elimistöön vaikuttavista sairauksista jää juurisementin mikrorakenteisiin pysyviä muutoksia, joiden ajankohta voidaan tarkasti määrittää.

Hammas sopeutuu fysiologisiin muutoksiin

Juurisementin kerrokset kertovat niin vaihdevuosista kuin vankeudestakin. Kaikissa miespuolisten henkilöiden hampaissa näkyi odottamattomia muutoksia 20 ikävuoden tuntumassa.

Tutkijat uskovat, että ne johtuvat testosteronitasojen muutoksista, jotka yleensä tapahtuvat tuossa iässä.

– Hammas ei ole ihmiskehon staattinen ja kuollut osa. Se sopeutuu ja vastaa jatkuvasti fysiologisiin tapahtumiin, sanoo väitöskirjatutkija Paola Cerrito New Yorkin yliopiston tiedotteessa.

Tutkijoiden aineistona oli 47 hammasta viideltätoista eri ihmiseltä, joiden elämän vaiheista ja lääketieteellisestä taustasta heillä oli tarkka tieto. Hampaat kuuluivat 25–69 vuoden iässä kuolleille henkilöille. Ihmisen suussa on viisaudenhampaat mukaan lukien 32 pysyvää hammasta.

Tutkijat uskovat, että heidän käyttämästään kuvantamismenetelmästä voisi olla arvokasta hyötyä arkeologisissa ja rikosteknisissä tutkimuksissa.

Nyt he kehittävät tietokonetomografiakuvausta, jolla hampaiden juurisementtiä voisi tutkia ilman, että hampaaseen täytyy kajota fyysisesti. Näin päästäisiin tutkimaan esimerkiksi neandertalinihmisen hampaita, joita ei konservointisyiden vuoksi voi irrottaa.

Julkaistu: 22.5.2020
Kommentoi »