Vahvuuksien tunnistaminen voi muuttaa koko ajattelutavan – Oma vahvuuteni on vienyt minut paikkoihin, joiden jäljiltä olen ollut uusi ihminen
Kun tunnistamme oman vahvuutemme, saamme siitä voimaa. Uskomatonta! Eikä tämä ole edes taikuutta, kirjoittaa Katja Ståhl.
Kolumnin kuunneltava versio on tehty tekoälyn avulla. Anna palautetta audiosta sähköpostilla apu360@a-lehdet.fi tai tekstin lopussa olevalla lomakkeella.
Opiskelen toista vuotta työnohjaajaksi Helsingin yliopiston aikuiskoulutuksessa. Hetki sitten luokkamme pureutui ratkaisukeskeiseen ajattelutapaan. Se saattaa joskus aiheuttaa totaalisia valaistumisen hetkiä. Nyt kävi juuri näin.
Opettajamme alkoi puhua positiivisen psykologian tutkimuksesta ja siitä, kuinka ihmisten vahvuuksia on tutkittu toden teolla vasta 1990-luvulta etujoukoissaan yhdysvaltalainen psykologi Martin Seligman. Nykyäänkin kuulemma psykologian tieteellisistä julkaisuista vain yksi 26:sta koskee ihmismielen positiivista puolta. Kaikki muu käsittelee sairauksiamme ja vajavuuksiamme.
Ei siinä mitään, hyvä että tutkitaan! Vitsipä piileekin siinä, että mitä enemmän keskitymme vahvuuksiimme, sitä paremmin voimme. Tämä on tieteellistä faktaa (Peterson & Seligman 2004). Onko nyt niin, että me emme vain tiedä miten pitää ajatella, jotta voimme hyvin?
”Olen erittäin utelias, sekä hyvässä että pahassa.”
Päätin aloittaa itsestäni. Katja: mitkä ovat suurimmat vahvuutesi, kysyin. En osannut vastata. Mielessäni pyöri asioita, joissa olen ihan hyvä, mutta tuumin, että eiväthän ne mitään vahvuuksia ole, vaan harjoittelemalla saavutettuja taitoja. Mitä ovat vahvuuteni?
Sain apua luokkakavereiltani. He alkoivat heittää ideoita. Mitä, olenko porukan mielestä kaikkea tuota? Yksi ominaisuus oli sellainen, jonka tunnistin. Uteliaisuus! Jess, tämä on totta. Olen erittäin utelias, sekä hyvässä että pahassa. Tajusin samalla, että juuri uteliaisuus on vienyt minut paikkoihin, joiden jäljiltä olen ollut uusi ihminen.
Opettaja seurasi silmä kovana keskusteluamme. Hän nyökkäsi, kun huomasi minun heräävän, kun puheeksi tuli uteliaisuuteni. Hän sanoi: kun tunnistamme oman vahvuutemme, energisoidumme. Meitä voidaan kehua vaikka millä laatusanoilla, mutta jos emme tunnista niitä, ne jäävät pintaan. Kun tunnistamme oman vahvuutemme, saamme siitä voimaa. Uskomatonta! Eikä tämä ole edes taikuutta!
”Jatkuva heikkouksien huomiointi ei johda siihen, että heikkoudesta tulee vahvuus.”
On suorastaan väsyttävää seurata, kuinka kokonaisia yrityksiä (puhumattakaan valtioista) johdetaan niin, että kaikki huomio kiinnitetään heikkouksiin. Heikkouksien luettelointi on kääntynyt monella jo vahvuudeksi, mikä on ristiriitaista jo sinänsä.
Tutkittu tieto kuitenkin kertoo, että jatkuva heikkouksien huomiointi ei johda siihen, että heikkoudesta tulee vahvuus. Se johtaa siihen, että heikkous saavuttaa välttävyyden rajan ja vahvuudet jäävät kokonaan käyttämättä.
Eikö tämä kuulosta siltä, että nyt ei muuten mennä vahvuudet edellä?
Kömpelö vertaus: jos olet hyvä jääkiekkoilija, miksi panostaisit vapaa-aikasi balettiin?
