Uusien autojen myynti romahti Suomessa 1970-luvun tasolle – luottamus katoaa ja käytettyjen tuonti syö uusmyynnin

Uusien henkilöautojen kaupan kultaiset vuodet olivat juuri ennen lamaa 1988 ja 1989, jolloin Suomessa myytiin yli 170 000 uutta autoa vuodessa. Viime vuonna niitä myytiin 74 000, eikä tämän vuoden ennuste ole ainakaan parempi.

Lamavuosina 1992–1994 ei päästy edes 70 000 auton myyntiin, kehnoin vuosi oli 1993, jolloin ensirekisteröintien määrä jäi lukemaan 55 836. Uusien autojen kauppaan vaikuttaa moni tekijä, mutta yksi suurimmista on, miten maa makaa.

Viimeksi edes 100 000 myydyn auton raja ylittyi vuonna 2019, kun muutoin rajapyykki on ylitetty vuodesta 1997 laskien 22 vuonna. Tuon ajanjakson huippuvuosi oli 2005, kun rekisterikilpiin pääsi vähintään tuplasti enemmän henkilöautoja kuin nyt, kaikkiaan 148 161 kappaletta. Voidaanko siis sanoa, että autoala on nyt kriisissä?

– On totta, että uusien autojen kauppa ei käy. Autoala ei toki ole sama asia kuin uudet henkilöautot. Käytettyjen autojen kauppa on ollut koko ajan kasvussa, myös tänä vuonna. Uusien autojen kaupan yskimisessä näkyy mielestäni eniten kuluttajien luottamuksen puute, ei uskalleta tehdä isoja hankintoja nykyisessä taloustilanteessa. Sama näkyy asuntokaupassa, sanoo Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tero Lausala.

– Korotkin ovat nyt tasaantuneet maltilliselle tasolle. Muualla Euroopassa ei samanlaista luottamuspulaa ole. Tässä näkyy isosti se, että olemme sotaa käyvän valtion rajanaapuri. Me varaudumme täällä pahimpaan ja se näkyy kaikessa kulutuskäyttäytymisessä.

Heikot myyntivuodet toisensa perään ovat aiheuttaneet sen, että Suomen autokanta vanhenee vanhenemistaan. Vanhoilla autoilla ajetaan yhä pidempään, eikä se ole todellakaan tavoitetila.

– Autokanta ikääntyy edelleen, viime vuonna keski-ikä oli 13,6 vuotta. Vaatisi reippaasti yli 120 000 uuden auton vuosimyyntiä, että autokannan ikä saataisiin laskuun. Se on erityisen huono asia liikenneturvallisuuden kannalta, koska vanhoista autoista puuttuu useita tärkeitä turvavarusteita, jotka ovat jo uusissa autoissa pakollisia, Lausala murehtii.

Kuluttajat myyvät autoja myös suoraan toisilleen, ei vain autoliikkeille. Sellaisten autojen keski-ikä on jo yli 20 vuotta. Kuluttajakaupassa myydyn auton keskimääräinen vuosimalli on siis 2005.

– Meillä ihmiset ajavat maassa, missä on usein hankalat keliolosuhteet, kyllä autojen tulisi olla turvallisia. Romutuspalkkio tuo selkeän piristeen autokauppaan, se näkyy jo nyt. Autokaupat ovat lähteneet sitä mainostamaankin. Jos autokauppa kävisi muuten kuumana, ei romutuspalkkion vaikutus olisi niin suuri. Kyllä se on alalle nyt ihan hyvä asia.

Käytettyjen kauppa pelastaa paljon

Käytettyjä autoja myydään vuosittain liki kymmenen kertaa enemmän kuin uusia. Se pelastaa ainakin osan alan toimijoista.

– Tänäkin vuonna käytettyjä autoja myydään Suomessa yli 600 000. Se on kasvanut jo monta vuotta peräkkäin. 10 000–15 000 euron bensa-auto on kovaa valuuttaa käytettyjen markkinoilla, toki myös muutaman tuhannen euron autot, joita myydään kuluttajalta toiselle. Se on toki hieman ikävä ilmiö, koska ovathan sellaiset todella vanhoja autoja.

Erityisen suosittuja ovat ulkomailta tuodut suhteellisen uudet autot. Uutta halvempi hinta kallistaa monen kuluttajan valinnan siksi ulkomailta tuodun käytetyn suuntaan.

– Ulkomailta tuodut käytetyt autot ovat melko uusia, niiden keskihinta on noin 34 000 euroa. Niistä yli 50 % on täyssähköautoja ja 20 % lataushybridejä. Pääosin autoliikkeiden tuoma volyymi ulkomailta on tänä vuonna liki 45 000 kappaletta. Se kertoo siitä, että ihmiset haluavat ostaa hieman uutta edullisemman 1–2 vuoden ikäisen auton, Lausala kertoo.

Sähköistyminen ei ole syypää

Osa kansalaisista suhtautuu yhä penseästi sähköautoihin, osa taas on hyvinkin innokkaita kokeilemaan uutta. Ilmiö on yleismaailmallinen. Sähköistymisen kiihtymisestä – ja sen pelkäämisestä – ei kuitenkaan saada aasinsiltaa autokaupan lamalle.

– Sähköautojen myynti on kasvanut prosentuaalisesti, vaikka ei lukumääräisesti. Tänä vuonna ennustamme, että uusista autoista noin 36 % tulee olemaan täyssähköautoja ja noin 20 % lataushybridejä. Se on jo liki 60 % ladattuja autoja. Maahan tuoduista käytetyistä autoista ladattavia on jo peräti 75 %. Eli eivät ihmiset tätä sähköistymistä numeroiden valossa enää vierasta.

Tero Lausala pitää kuitenkin tärkeänä sitä, että kuluttajilla on valinnanvaraa.

– On ihan tervettä, että täyssähköautojen lisäksi meillä on edelleen tarjolla erittäin hyviä bensiini- ja dieselautoja. Kaikki löytävät varmasti oikean voimalinjan omiin tarpeisiinsa. Ladattavien autojen osuuden suhteen olemme maailmalla kirkkaasti kärkikymmenikössä. Siinä mielessä olemme todella edistyksellisiä verrattuna vaikkapa Keski- ja Etelä-Eurooppaan, muusta maailmasta puhumattakaan.

Vaikka autoalan tilanne ei nyt hyvältä näytäkään, ei Lausala ole menettänyt toivoaan. Ulospääsy nykytilanteesta asiallisille myyntilukemille ottaa kuitenkin aikansa.

– Kyllä tämä tästä lähtee kääntymään, kun talous elpyy ja kuluttajien luottamus palaa. Ihmisten luottamus oman työpaikan säilymiseen on kaikkein tärkein asia. Tämän hetken ennuste ensi vuodelle on 80 000 uutta myytyä autoa. Romutuspalkkion osuus on muutama tuhat autoa vuosittain. Nyt on tullut ja on tulossa edullisia uusia autoja markkinoille, sekin piristää kauppaa. Uusi tarjoama on erittäin tärkeä asia. 120 000:an emme pääse ihan lähivuosina, mutta kun kauppa alkaa käydä, niin vauhti kiihtyy monesti nopeastikin kuten muissa Pohjoismaissa on nähty.

Esimerkiksi Tanskaan tuotiin tänä vuonna ulkomailta 150 000 käytettyä täyssähköautoa, vaikka siellä myös uuden auton kauppa käy. Tanskassa myydään tänä vuonna 180 000 uutta autoa.

– Onhan tässä kova kilpailuasetelma. Suomeen tuotavissa käytetyissä autoissa on todella monessa vielä takuu voimassa, ja kun ne myydään suomalaisessa autokaupassa, niitä koskee myös kuluttajansuoja. Se on käytetyn tuontiauton etu.

Lausala penää tietynlaista vastuuta myös valtiovallalta.

– Valtiovallan ei pitäisi ainakaan turhaan horjuttaa kuluttajien luottamusta. Toivon, ettei mitään äkillisiä muutoksia ole tulossa. Vielä isompi asia on se, ettei annettaisi epäluottamusta herättäviä signaaleja liikenteen verotuksesta. Suomessa on yksi Euroopan kirein liikenteen verotuksen taso. Meillä se on yhtä autoa kohden 40 % korkeampi kuin vaikkapa Ruotsissa. Toivon valtiolta malttia tässä asiassa.

Maahantuojilla vaikeaa

Stellantiksen brändejä maahantuovan Auto-Bonin toimitusjohtaja Rami Kittilä on ollut alalla 33 vuotta. Hän ei uraltaan muista yhtä heikkoa aikaa kuin nyt käsillä oleva.

– Onhan tämä sikäli ihan posketon tilanne, että suomalaisten varallisuus on kuitenkin ihan toista luokkaa kuin 30 vuotta sitten. Koronavuosien jälkeen tuli iso siirtymä sähköön, komponenttien ja valmistuskustannusten iso nousu, mikä nosti uusien autojen hinnat taivaisiin. Hinnat hyppäsivät pysyvästi korkealle, Kittilä sanoo.

Ensin tuli hintojen nousu, sitten etenkin sähköautoissa hintasota, mikä sekoitti monen kuluttajan pään.

– Vuonna 2023 alkoi Teslan johdolla sähköautojen hintasota. Se loi kuluttajille suurta epävarmuutta, kun ei tiedetty laskevatko hinnat entisestään vai nousevatko uudelleen. Ja kyllä rahoituskorotkin ovat korkeammalla kuin ennen koronaa. Voimakas käytettyjen autojen tuonti on myös osaltaan tehnyt uusista autoista vähemmän houkuttelevia. Monelle käytetty tuntuu nyt houkuttelevammalta.

Etenkin maahantuojille uusien autojen kaupan romahdus on ollut vakava paikka. Kittilä ei kuitenkaan ole menettänyt toivoaan kokonaan.

– Olemme romahtaneet myynnissä tasolle, josta emme nyt tahdo päästä pois. Toki näen tunnelin päässä valoa, koska odotukset on, että BKT alkaa ensi vuonna kasvaa. Ennusteiden mukaan ensi vuonna tehdään kauppaa enemmän kuin tänä vuonna. Mutta ei täältä nopeaa ulospääsyä ole, askel kerrallaan.

Tulossa seuraava surkea vuosi

Lausalan tavoin myös Kittilä näkee entistä edullisempien sähköautojen tulon vähintään jonkinlaisena pelastusrenkaana.

– Kun tarjoamaan alkaa tulla pienempiä ja edullisempia 20 000–35 000 euron sähköautoja, niin sillä tulee olemaan suuri vaikutus. Tämä hintaluokka on meiltä puuttunut, ja moni kuluttaja on ostanut uuden sijaan käytetyn auton. Meidän tehtävämme on tuoda markkinoille tuotteita, jotka alkavat taas käydä kaupaksi.

Ensi vuoden myyntiennuste on Autoalan Keskusliiton mukaan noin 80 000 autoa. Vaikka kasvua onkin, se ei paljon lohduta.

– Vaikka se on noin 12 % kasvu myynnissä, silti myös 2026 tulee olemaan ihan surkea vuosi jopa historiallisesti.

Kuluttajien varovaisuus ja uskon puute omaan talouteen ovat suurimpia syitä autokaupan lamalle. Koronan jälkeinen aika ja Ukrainan sota ovat luoneet epävarmuuden tunteen. Tavallinen kuluttaja ei nyt uskalla investoida.

– Hiukan lohdullista on, että yritysmyynti on sentään pysynyt edelleen stabiilina. Työsuhdeautojen osuus kokonaismarkkinasta on noussut viime vuosina jopa 50 prosenttiin, kun se oli aikaisemmin noin 35 %, Kittilä sanoo.

Ongelma näkyy konkreettisesti, kun kuluttaja tulee autokaupoille renkaita potkimaan. Kaupan tekeminen on entistä vaikeampaa.

– Jos aiemmin piti tehdä 3–4 tarjousta, että sai kaupat, nyt niitä pitää tehdä 5–6. Vuonna 2023 kuluttajakäytös muuttui ja se on jäänyt päälle. Onhan se aika käsittämätöntä, että samaan aikaan samalla ihmispohjalla Tanskassa ja Norjassa uusia autoja myydään ihan toisella tavalla. Tanska painaa 180 000:n vuosivauhtia ja Norja 150 000:n.

Vuoden 2025 ensirekisteröinnit 1971 tasoa

Leasingien suosio on kasvanut

Yksityis- ja osamaksuleasingit ovat nostaneet suosiotaan uusien autojen suoran kaupan kituessa. Kuluttajat kokevat ne taloudellisesti varmemmaksi vaihtoehdoksi, eikä isoa pääomaa tarvita.

– Kyllä ne ovat suhteessa lisääntyneet, tänä vuonna kasvu on ollut tosi vahvaa. On tullut houkuttelevia tuotteita, mikä on ollut monelle turvallisemman tuntuinen vaihtoehto kuin uuden hankinta. Se on osittain korvannut perinteistä osamaksukauppaa.

Millaisia uusia autoja nyt käy kaupaksi ja millaiset jäävät seisomaan varastoihin?

– Kilpailukykyiset tuotteet menevät aina kaupaksi, kilpailukyvyttömät jäävät varastoon. Kyllä kuluttajia on hemmoteltu aika aggressiivisilla kampanjoilla tänäkin vuonna. Esimerkiksi kilpailukykyiset nelivetosähköautot ovat menneet aika hyvin kaupaksi. Hinnat ovat olleet tietyillä merkeillä jopa vain pari tuhatta euroa kalliimmat kuin etuvetosähköautojen. Kyllä se on suomalaisia innostanut, Kittilä kertoo.

Vielä jokunen vuosi sitten täyssähköautojen hinnat olivat kiinalaisia lukuun ottamatta todella korkealla, mutta nyt niin ei enää ole. Kittilä näkee tämän tietynlaisena teoreettisena piristysruiskeena.

– Ilman muuta myös 30 000–40 000 euron sähköautot kasvattavat markkinaansa. Sellaisia on ollut aikaisemmin tarjolla tosi vähän. Nyt liitä alkaa olemaan, on Fronteraa, DC3:a, C3 Aircossia, Peugeot 2008:aa. Tämä on selkeästi kasvava segmentti. Muutkin kuin kiinalaiset eli perinteiset merkit ovat lisänneet tätä edullisempaa tarjontaa.

Jos täyssähköpuolella näkymää onkin, lataushybrideillä tulee eteen ensi vuonna kova kohtalo.

– Ensi vuonna ladattavat hybridit tulevat ottamaan turpiinsa, kun verotusarvoedut poistuvat. Samaan aikaan niiden CO2-arvot nousevat ja autovero nousee. Plugareista tulee käytännössä täyssähköautojen hintaisia, koska täyssähköisillä on koko ajan pieni hintasota käynnissä. Kaikki merkit tarkkailevat toistensa tekemisiä.

Sähköistyminen on vallitseva trendi, jolle ei loppua näy. Sen varmistaa jo EU:n lainsäädäntökin.

– Sähköautoille tulee ennätysvuosi 2026. Kun nyt ollaan noin 36 % tasolla kokonaismarkkinasta, ensi vuonna ollaan vähintään 45 prosentissa ellei jopa 50:ssä. Ja kasvu tulee sieltä edullisemman pään uudesta tarjonnasta, Kittilä uskoo.

Valtiontalous kärsii

Myös Auto-Bonilla on jouduttu vallitsevan tilanteen vuoksi irtisanomisiin. Maahantuojat ovat pakkoraossa.

– Aina se tuntuu tosi kurjalta. Varsinkin, kun eihän tämä ole ihmisistä kiinni, vaan liiketoimintaympäristöstä. On vain liian monta tekijää, jotka nyt osuvat päällekkäin. Ala elää historiallisen vaikeata ajanjaksoa. Kilpailu on lisääntynyt, Suomen markkinoillakin on jo noin 50 merkkiä. Silloin se oma kakkupala jää jokaiselle pienemmäksi.

Koko autoalaa uhkaavana Rami Kittilä ei kuitenkaan tilannetta näe. Autoliikkeillä on yksi selkeä etulyöntiasema verrattuna pelkkiin maahantuojiin.

– Se on ehkä hiukan liioiteltua, että koko ala olisi uhattuna. Monet ovat toki pitäneet muutosneuvotteluja. Maahantuojat ja autoliikkeet reagoivat tilanteeseen hiukan eri tavalla. Yhteinen nimittäjä on se, että uusien autojen markkina on kroonisesti vaikeassa tilanteessa. Huolto ja jälkimarkkinat voivat hyvin, käytettyjen autojen kauppa paikkaa monen autoliikkeen taloutta. Meillä kun ei maahantuonnissa ole käytettyjen autojen kauppaa, niin ei ole myöskään keinoa paikata heikkoa uusien autojen kysyntää. Liikkeille se tuo turvaa ja laajuutta liiketoimintamalliin.

Syyttävä sormi osoittaa myös valtiovaltaan. Kittilä muistuttaa, että nykytilanteesta kärsii koko valtiontalous. Päätökset ovat osuneet omaan nilkkaan.

– Valtiovalta on tässä menettänyt vanhat autoverotuotot ja ennen kaikkea sähköautojen alv-tuottoja. Suomen valtio on ollut tässä myös suuri häviäjä.